Oletko havainnut virheitä monisteissa
tai sivuilla? Virhelista
Monisteiden julkaisemisen jälkeen on tehty lisäyksiä
sivuille
19980131la (viesti tyttärelle New Yorkiin)
Nyt on 21 luennosta 11 sellaisessa kunnossa, että luulisin voivani mennä susilauman eteen. Ja vielä on 5 viikkoa aikaa. Tänään olen valmistellut siitä viime perjantain palautteesta vieraskirjaani. Lähetän teillekin heti osoitteen, kun se valmistuu. On aivan tavattoman mielenkiintoista ja monenlaista palautetta. Kävijöitä kertyi tästä syystä noin 500, 'juhlasivulla' kävi 150 ja viestin jätti vähän yli 20 ihmistä, aika monien kanssa keskustelu on jatkunut ja jatkuu...
19980202ma (viesti entiselle oppilaalle, vanhemmalle ekonomirouvalle)
Pihiseekö henki vielä, L-ihana? Muistelen, että olisin viikko sitten sinullekin viestin tyrkännyt, kun olin hetken aikaa kuuluisa. - Ehkä on vähän liitoiteltua sanoa kuuluisa, mutta ihan syntymäpäivien veroinen tapahtuma oli, kun Hesarissa sivujani esiteltiin ja se mitä siitä seurasi eli lähemmäs 500 ylimääräistä kävijää sivuillani, mahdottoman mielenkiintoisia yhteydenottoja. Katso, jos ennätät
http://hkkk.fi/~korpela/TietoJaKone-19980123.htm http://hkkk.fi/~korpela/keskustelu/vieraskirja/Vieraskirja.htm
Muuten olen valmistellut sitä 'kauhistuttavaa luentosarjaa'. Itseluottamus kohoaa sitä mukaa kuin valmistelu edistyy. Nyt on 12 21 luennosta tehty kutakuinkin esityskuntoon. Somaa on se että ne ovat siellä odottamassa käyttäjiä vaikka heti. Harva on huomannut ja tietysti vaikka olisi huomannutkin, ei ole käynyt tutkimassa. Mutta kunhan se alkaa, laskurit pyörivät vinhaa vauhtia. Viime viikkoinen ei ole mitään siihen verrattuna, niin luulen.
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak00s.htm
Muistuit mieleen, kun sunnuntaina huomasin tyttäresi kirjoituksen Valkoisen talon seksiskandaalista. Salla ja kummppanit ovat nyt myös takaisin New Yorkissa.
Kiitos viestistä, joka on jo pari päivää odottanut vastausta. Edessä olevan luentosarjan johdosta innostuin tekemään tietokoneohjelmaa. Ja se on sellaista puuhaa, ettei siitä pääse millään irti, kuin huumetta. Se perustuu sellaiseen yksinkertaiseen seikkaan, että se etenee pienin askelin ja aina tietää, mikä on se seuraava pieni askel eli virhe joka pitää korjata tai pikku parannus, että näyttäisi hyvältä. Näin jatkuu kunnes ohjelma on kunnossa (... kunnes taas tulee mieleen jokin pikku parannus). Oikeastaan ohjelmointi on nykyään vähän vanhanaikaista puuhaa ja erikoismiesten työtä, mutta kun olen itse ollut mukana yli 30 vuotta, en malta jättää. Teen ohjelmaa, joka on ikäänkuin kurssin kokoinen kuvakirja: jokaisella luennolla on oma välilehti ja graafiset esitykset ovat sillä lehdellä. Näiden graafisten esitysten näpertely on loputon homma, mutta lopputulos on sitten juuri sellainen kuin sen haluaa tai pystyy tekemään.
19980302ma (Rafael Kontulalle)
Minä olen saanut sen hirveän viikon kuluttua alkavan luentosarjan esivalmistelluksi. Loppujen lopuksi törmäsin tekijänoikeusongelmaan. Saa nähdä miten ratkeaa. Olen nimittäin skannannut amerikkalaisen oppikirjan kuvat ja rakentanut suurimman osan tarinasta niiden selittämisen varaan. Miten voidaan kirjaa tai kuvia käyttää, ellei niitä saa reprodusoida luentoa varten?
Minun mielestäni opetushommassa pitäisi riittää vanha sääntö eli lähteen mainitseminen. Mutta sain viime viikolla tietooni Opetusministeriön ohjeet. Ja kyllä tämä luvanvaraista niiden mukaan on. Kiireesti lähetin kahtakin kautta lupapyynnön Amerikkaan. Ei ole vastausta kuulunut. Tänään kävin varmistamassa luentosalissa, että sen tietokoneessa on koko aineisto, vaikkei internettiä saisikaan käyttää. Tuntuu kyllä ihan hölmöltä, ettei uusinta tekniikkaa saisi käyttää, kun se on sen samanlaisen piirun verran parempaa minun kannalta kuin tämä sähköposti perinteiseen kirjeeseen verrattuna. Olen ikäni myös ohjelmoinut ja jatkan sitä vieläkin. Jos olisi tarpeeksi aikaa, voisin tehdä kaikki kuvat itse, mutta se on sellaista näpertämistä, että jos huonosti sattuu, päivä menee yhteen kuvaan. Varmaan on 200 kuvaa. Tuskin 20 olen itse tehnyt sen lisäksi, että havaintoaineistosta ohjelma tekee kuvia. En ole pariinkymmeneen vuoteen esiintynyt näin suurelle joukolle (450). Paitsi kyllä hapanvellijuhlissa kerran pidin puheen 2000 kuulijalle. Nuorempana ravasin kaikenlaisissa isoissakin tilaisuuksissa, mutta en enää. Tämä internetissä oleva tavara on myös opiskelijoille uutta. Kyllä sitä pitäisi mieluiten omin sormin päästä näpelöimään. Mutta toisaalta tämä kyllä 'aivokalvot' voittaa ilman muuta. Puhun kyllä vapaasti, mutta en ole harjaantunut paikalla kirjoittamaan, en pidä käsialastani. Näin ollen olen aina tehnyt etukäteen valmiiksi. Kaksi kertaa olen pitänyt oikean internet kurssin, jolloin opiskelijaryhmän koko on ollut alle 20 ja jokaisella tietokone edessä. Nyt ei siihen ole mahdollisuutta. Nyt joutuvat seinällä olevaa tavaraa passiivisina tuijottelemaan, vehkeet sinänsä ovat ensiluokkaiset. Minulla on sellainen 'optio', että nyt tehtyäni pitäisin vielä kahtena vuonna ja sillä saisin kuitatuksia 50% työosuuden varhaiseläkkeessä, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu houkuttelevammalta se, että jätän homman kokonaan ja tyydyn pienempään eläkkeeseen.
19980308su (Yllättävä Amerikan viesti)
Voi mahdotonta, että samalla avauksella kaksi mahtavaa veikkoa! Kerro enemmän ja pane heti linkit kun saat jotakin aikaan. Milloin se olikaan, kun muutit sinne Amerikkaan? Äläkä missään tapauksessa hävitä minun osoitettani. Olen jäämässä eläkkeelle ihan juuri nyt, vielä yksi 7 viikon luentosarja ja iso sellainen, koko ekavuosikurssille, mutta sitten VAPAUS, virallisesti kai elokuun 1 päivästä. Itse haluan näin, kun vaimo jää 60 täytettyään täydelle eläkkeelle. Minä sen sijaan olen 61 ja joudun tinkimään vähän toistakymmentä prosenttia eläkkeestä, kun jään alle 63 vuotiaana. Mutta meillä on 3 tyttärenpoikaa (yksi heistä siellä Amerikassa, tytär diplomaatti Suomen YK edustustossa) ja ovat juuri nyt herkimmässä iässä (1-4). Samoin matkustella jaksaa nyt parhaiten, sitten myöhemmin kuka tietää. Sen vuoksi haluan nyt lopettaa. Minulla ei paljon muuta kerrottavaa olekaan, sillä kaiken olen kertonut mainitsemillasi sivuilla, jotka aloitin 1996 syksyllä. Sivuja on A4:ksi muutettuna satoja ja lisää varmaan yhä tulee.
Juuri näinä päivinä on eniten pinnalla se mitä silloinkin, kun yksissä liikuttiin oli tärkeätä, ohjelmointi. En ole sitä koskaan jättänyt ja Borlandin mukana olen ollut koko ajan vuodesta 1983. Ihan lyhyen piipahduksen tein Visual Basiciin, kun en millään saanut TPn ensimmäisiä Windows versioita tekemään sitä mitä halusin. Mutta sitten tuli Delphi ja nyt on taas kaikki yhtä juhlaa!
Luentosarjaa tehdessäni olen jotenkin törmännyt tekijänoikeuskysymykseen. Koska en enää muuten osaa enkä halua tehdä mitään kuin netin avulla ja välityksellä, olen pannut koko luentosarjan (huomisesta lähtien 7 viikkoa, 3 kertaa viikossa kaksoistunti) nettiin. Perustuu yhteen amerikkalaiseen kirjaan, kuvitus tärkeä. Olen skannannut kuvat. Siitä ongelma. Nyt olen systemaattisesti vähentänyt sitä tekemällä kuvat itse. Idea: kirjan/kurssin kuvat yhtenä ohjelmana, jota voi selata kuin kortistoa. Melko simppeliä, mutta vaikeasti pitkälle standardisoitavissa, joten koodia on tuhansia rivejä. Tällainen kuvitus on parametrisoitavissa niin pitkälle, paitsi tekijän, myös käyttäjän kannalta, että siitä oppii paremmin kuin staattisista kirjan kuvista. Saat helposti käsityksen, jos vilkaiset. Kiireen takia olen ennättänyt parametrisoida vain melkein kuvan rakentumisen parissa, kolmessa vaiheessa, mutta asiasta riippuen tietenkin monia piirteitä voidaan antaa käyttäjän käteen ja tekemisen kautta opittavaksi. Tässä linkki
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak00s.htm#PerMakG tietokoneohjelma
19980311ke
19980311ke (EBG, an American friend, professor of sociology)
Asko -- How nice to hear from you -- I have missed our contact -- but Salli explained that you were preparing for a new course and I know that can be a heavy task. Happy you now have it together -- you will have to let me know how it goes -- I gather you started this Monday. I have never taught more than 45 students -- cannot imagine dealing with 450 although I have friends who do it all of the time. At any rate, I admire anyone who does it -- my son gives talks to 2,000 people at conferences -- once even 6000 -- he is quite good I hear, but I don't know where he gets the courage. Ah well -- to each his own competency!!
I will be curious to hear how Addison Wesley responds to your request for permission to use their illustrations. Over here they can charge you to photocopy them for classroom purposes -- the cost varies considerably -- but I don't know what arrangements have been worked out for the Internet.
You never cease to amaze me, Asko, with the amount of work you do on the computer -- especially the Internet with your texts, coursework, etc. -- plus your reading in foreign languages of the classics. Do you know the Brothers Karamazov and Les Miserables by heart by now? Incredible, frankly. Glad you still think Borland's Delphi is fantastic -- I never use anything like that so I cannot compare with a program.
19980312to (EBGROSS, An American friend, professor of sociology)
EBGROSS wrote: > I gather you started this Monday. I have never taught more than 45 students > -- cannot imagine dealing with 450 although I have friends who do it all of > the time. At any rate, I admire anyone who does it -- my son gives talks to > 2,000 people at conferences -- once even 6000 -- he is quite good I hear, but > I don't know where he gets the courage. Ah well -- to each his own > competency!! I almost could not either imagine. But I had experience of big auditoriums 20 years, or so, ago. But now it is true. After having some difficulties I am rather confident about the chances of survival. On Monday I could not first start the net projector, although I had done it previous week. Luckily I had prepared also a transparency of the program, which I could show on an ordinary overhead projector and luckily there was a rescue button in the class and somebody came to help. There were really may be 400 people. I presented in an hour once the whole course shortly and then the most sophisticated application of my econometric model, a policy optimization version. Although it is the most sophisticated application of a macroeconomic model, it also is the easiest to use, because it gives immediate feedback: you change some policy parametre like taxes, governemet consumption, wages etc. Then you let the model calculate the consequences, which are combined via a loss function into one figure. This figure (loss compared to a complete hit to economic target values [which are mutually in conflict thus making an ingenious policy necessary] either gets larger or smaller. If the loss increases, the user of the model did wrong, increased the value of the policy instrument, when an opposite change would have been appropriate and vice versa. This way the user learns the responses of the economy to various policies. This first lecture, however, was heavy, I even lost my voice inspite of the microphone and loudspeakers. There was an almost continuous to and fro movement of the students, they came and went like on a railway station. I had heard about this of other people. I have never had problems with discipline. Therefore I prepared in my mind a plan and said at the beginning of yesterday lecture that I would have a plan, if they also would feel that coming and going disturbs. Of the plan itself I only said that crossing the treshold would mean also crossing the 'news barrier'. But surprisingly few were disturbed, so I said that I drop my plan and assured them that I anyway am not acting hatefully, but that I love them as my own children. Somehow this pleased them and the lecture went very pleasantly on. My topic was Gross Domestic Product, a dry matter as such, but we had much fun. Some even exited, but they presented good excuses like 'dentist' or 'lunch with husband' etc. I made small pauses, but with smiling face, saying that I should make a page of these excuses, if I only remembered. All in all, I think that I will manage. I also think that they have not yet realized the advantages of the net. It is a pity that they cannot participate right on the spot, like my earlier classes of 15 persons. But gradually they will, I am quite sure. I had thought that they would use the net at the rate of 1000 visits a week, each 2-3 times, but at least by now there are only 150 visitors. A good explanation is that students' server has been down since Tuesday. Another is that yesterday I could not get the net connection at the beginning of the class. That happened only once during my two courses before. But I had secured the situation by loading all my material (some 5 MB) locally on Monday after the lecture. Of course I had improved pages a lot on Tuesday, as I reckon to do it continuously: improve but not create basically, you can do at this pace: three times a week. > > I will be curious to hear how Addison Wesley responds to your request for > permission to use their illustrations. Over here they can charge you to > photocopy them for classroom purposes -- the cost varies considerably -- but I > don't know what arrangements have been worked out for the Internet. Still no contact from their side. And it is getting less and less founded in the sense that I am continuously adding new illustrations of my own. Delphi. By the way, last Sunday I suddenly got an email message from a guy, who moved from our school to California 20 years ago. He was and still is a computer freak like me. He praised my pages and we excahnged 3 to 4 long messages during the day. He mentioned that already some years, he has done all programming with Perl, a programming language of which I had never heard. It really exists, and is expanding rapidly. Just now I am too busy to learn a new language, but I have the feeling that I will try, although I am very pleased with Delphi. > > You never cease to amaze me, Asko, with the amount of work you do on the > computer -- especially the Internet with your texts, coursework, etc. -- plus > your reading in foreign languages of the classics. Do you know the Brothers > Karamazov and Les Miserables by heart by now? Incredible, frankly. Glad you They are big fun! - No TV, instead Karamazov. It is as simple as this. Every morning I read a newspaper, which I hate, because of its monopoly position, but especially its culture pages are good and the few valuable world news are independent of their monopoly position. > still think Borland's Delphi is fantastic -- I never use anything like that so > I cannot compare with a program. I have a new computer -- I think I told you > -- and it is very powerful -- much too powerful in my opinion -- but my son > thought I should have the latest since the technology becomes obsolete so > rapidly. I do like being back online so I can keep in touch with friends, > etc.
19980313pe
19980316ma (SP viesti laitoksen amanuenssille)
Tiedätkö mikä on kurssille ja osakokeisiin ilmoittautumisen funktio? Olen joutunut aika työlääseen puuhan niiden kanssa. Eikö talossa ole keskitetty tentteihin ilmoittautuminen? Miksi tarvitaan ilmoittautuminen opettajalle? Miksi kurssille, kun saliin kerran mahtuu?
Olen ehdottoman täystyöllistetty kurssimateriaalin valmistelussa. Ihmettelen miten pystyn hoitamaan osakokeen, johon osallistuu ehkä 400 ihmistä. Saako laittaa vain 4 kysymystä (tavallisesti minulla on 6)? Niistäkin saattaa kertyä sivu per hlö eli 1500 sivua. Sen määrän lukeminen kurssimateriaalin valmistelun kanssa rinnan tuntuu lähes mahdottomalta. Mitenkähän se on tehty tähän saakka?
Muuten menee mukavammin kuin olin odottanut: ei toistaiseksi mitään järjestyshäiriöitä. Kirja on fantastinen. Oma Suomen materiaali täydentää mukavasti.
19980318ke
Todettiin pääomakannan ja korvausinvestointien tasainen kehitys ja uusinvestointien suuri vaihtelu ja tutkittiin investointiastetta, todettiin maksimi (1975 37 prosenttia bruttokansantuotoksesta) kaksi kertaa minimiä (1994 17 prosenttia) korkeammaksi. Ihmeteltiin nettoinvestointien jäämistä nollaan vuonna 1995. Nautittiin hedelmiä 'hyvän ja pahan tiedon puusta' eli mentiin askel yleissivistyksen puolelta erikoisammattitaidon ja -tiedon puolelle, kun selvitettiin kiihdytinteoria paperikone-esimerkin avulla, sen jälkeen se matematisoitiin, todettiin kovin naiviksi (riippuvuus vain tuotannon muutoksista; toimii, jos kapasiteetti on täyskäytössä, tutustuttiin joustavan kiihdyttimen teoriaan (tuotanto [odotukset] ja pääomakanta) ensin periaatteessa ja matemaattisesti sitten otettiin esille Suomen empiria WREGAJK ohjelman avulla, mutta aika loppui ja perusteellinen tulkinta jäi vähälle. Myös koron merkitys oli esillä.
Subject: makrotaloustieteen
välikoe 3.4.
Date: Fri, 20 Mar 1998 15:05:32 +0200 (EET)
From: Sandy Tscherep <k24375@kyyppari.hkkk.fi>
To: asko.Asko.Korpela@kolumbus.fi
Tervehdys!
Järjestämme 2.4. Hukkaputki-nimisen kaljaviestin yhteistyössä pykälistien kanssa sekä meillä on samana iltana kuntailta ravintola Arkadiassa. Nyt sain tietää, että valitettavasti makrotaloustieteen perusteiden välikoe on seuraavana päivänä.
Kyseinen perusteiden kurssi on tunnetusti omannut suuren osanottajajoukon. Nyt näiden kahden asian välitön läheisyys tuo ongelmia molemmille, sekä illanvietolle että kokeelle.
Suuri joukko potentiaalisia viestiin osallistujia jättänevät viestin väliin kokeen takia sen vaatiman huolellisen valmistautumisen takia, mikä tietenkin osoittaa ihailtavaa itsekuria mutta on taas vahinko meidän kannaltamme. Toisaalta myös suuri joukko kurssille osallistujista osallistuu viestin ja kuntikseen joka tapauksessa, mikä heikentää kokeeseen valmistautumista.
Toivonkin, että olisi mahdollista muuttaa kokeen ajankohtaa tai suoda oppilaille mahdollisuus suorittaa koe uusintana myöhemmin keväällä.
Kunnioittavasti
Sandy Tscherep
KYH-98/kulttuurivastaava
040-560 4612
AJK: Mahtava juttu, kurssi pystyy kilpailemaan näin tasapuolisesti kaljanjuontikilpailun kanssa!
19980322su (L-ihanalle päiväkirjasta)
Kiitos viestistä. Hyvä että lähetit. Taitaa olla viisaampi välttää ääkkösiä tiedostojen nimissä, vaikka niiden pitäisikin onnistua. Kysymyksessä on päähänpistoni: luentopäiväkirja, jossa avomieliseen tapaani olen kertonut tämän luentosarjan valmisteluista ja toteutumisesta tammikuusta lähtien, lainauksia ihmisille lähetetyistä viesteistä, yksi sinullekin lähetetystä. Myös luentojen edetessä kirjoittelen siihen jotakin. Sitä voivat myös opiskelijat lukea. Aion muuttaa nimeä siten, että se on permak-paivak. Teenkin sen heti ja jos haluat voit kokeilla uudella linkillä.
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak-paivak.htm
Se asia, josta siinä sinulle kerron ei muuten totetutunut niin kuin arvelin, ei ainakaan vielä: arvioin että laskurit aivan vinhaa vauhtia rupeavat pyörimään. Näin ei ole käynyt. Kuvittelin, että olisi 1000 kävijää viikossa, mutta nyt on kahdessa viikossa vasta vähän päälle 400. Arvioni perustui siihen kun kaksi 15 ihmisen kurssia sai aikaan 2000 käyntiä. Mutta se on eri asia, sillä näillä 15 ihmisen ryhmillä oli luennot tietokoneluokassa ja koko luennon ajan yhteydet. Oli myös palkolliset harjoitukset netissä. Näillä nykyisillä ei sitä mahdollisuutta ole, koska heitä on niin paljon. Mutta muuten on mennyta en asian puolesta ole niin vahvoilla.
Näihin asti olin sitä mieltä, että lopetan nyt kokonaan, kun olen joulusta lähtien hullun lailla rehkinyt. Nyt on pari viikkoa ollut mielessä, että lopetan, niin jää hyvä maku suuhun, sillä tämä on tähän mennessä ollut yksi parhaita luentosarjojani. Lähimmäiset kuitenkin tuntuvat olevan sitä mieltä, että pitäisi jatkaa vielä ne pari vuotta, kun kerran näin hyvin menee ja nyt on perustyö tehty ja uudemmat kerrat menisivät helpolla. Saa nähdä miten tämä tästä kääntyy. Ajattele, kuinka on mukava eläkevuosina muistella sellaista tilannetta, että ura päättyi menestykseen (jos tämä nyt jatkuisi kuten on alkanut), ihan toista kuin että joutuisi lähtemään, kun pahasti jo sekoili ja perin juurin väsähti ja annettiin ymmärtää, että... Tällä hetkellä näyttäisi, että tuolta välttyisin, jos nyt lopettaisin. Mutta bruttoeläke pari tonnia kuussa enemmän... - One sekin jotakin: kunnon ulkomaanmatka vuodessa. Mitä ehdotat? Kaikilta sitä nykyään kyselen. - Et kai pahastu jos tämänkin päiväkirjaan laitan. Tämähän on aitoa tekstiä taustasta.
19980323ma
Subject: Re: Ensi vuosi
Date: Mon, 23 Mar 1998 20:55:19 +0200
From: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
Organization: Helsinki School of Economics
To: Pertti Haaparanta <haaparan@hkkk.fi>
References: 1
Kiitos viestistä, jota todellakin jo odottelin. Sen perusteella olen pystynyt selvittämään oman tilanteeni ja pystyn tekemään tarvittavat päätökset.
Pertti Haaparanta wrote:
> > H.V. Anteeksi, että en ole ehtinyt aiemmin reagoida lähettämääsi viestiin, > jossa koskettelit ensi vuoden opetusta. Mielellämme näkisimme, että > jaksaisit opettaa makron perusteita ainakin yhden ryhmän osalta vielä ensi > vuonna. Meillähän on suunnitelmissa, että kurssi jaettaisiin pienempiin > ryhmiin ja samalla luentojen viikkotuntimäärä laskisi kuudesta neljään. > Olisimme erittäin kiitollisia, jos tämä olisi sinulle mahdollista > Pertti
On mahdollista ja suostun ilomielin. Mutta varmaan on molempien osapuolten kannalta sopivaa, että sunnitelma etenee vuosi kerrallaan. Sitten taas vuoden kuluttua katsotaan tilanne.
Edellisessä viestissäni sanoin kallistuvani lopettamisen puolelle. Mutta sen viestin lähetin ennen luentojen alkamista. Ne ovat sujuneet toisin kuin eräiden tietojen perusteella osasin odottaa. Tässä viimeisen parin viikon aikana on mielessä pyörinyt ajatus: lopetan, on mukava muistella viimeistä ponnistusta, erinomaisesti sujunutta luentosarjaa. Sillä niin tässä on käynyt ja niin se varmaan myös jatkuu, juuri tänään sain siitä aavistuksen, kun jouduin esittämään asian itselleni tähän saakka vieraalla tavalla
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak31/permak31.htm
Väkeä on tupa täynnä ja tunnelma on leppoisa. Tänäänkin yksi ilmoitti ja pyyteli anteeksi, että joutuu lähtemään 15 min ennen loppua. Tällaisissa olosuhteissa luentojen pitäminen ei ole lainkaan rankkaa, vaan hyvin leppoissa puuhaa, toisin kuin niiden valmistaminen. Joulun jälkeen olen todellakin nukkunut 2-5 tunnin öitä. Kuulostaa pahemmalta kuin on, sillä se on vain vähän vähemmän kuin normaalisti. Mutta olen todella ollut täystyöllistetty. Ja työtä jää vielä ensi vuoteenkin, niin että toivon, että tätä luentosarjaa pitämällä saan täyteen vähintään 50% työvelvollisuuden ja voin siirtyä osa-aikaeläkkeelle tulevan elokuun alusta. Luentosarjassa nimittäin riittää työtä kirjan mukaisen teorian, joka on mielestäni erittäin sopivaa ekakurssille, ja omasta takaa olevan Suomen aineiston yhteen hitsaamisessa. Toisella tai jopa vielä kolmannella työstämisellä tästä saa varsin kelvollisen makron peruskurssin. Se että se on netissä merkitsee suunnilleen seuraavaa:
Opettaja saa netin edut täysimääräisenä. En missään tapauksessa enää suostuisi pitämään minkäänlaista kurssia muuten kuin nettiversiona. Menen luennolle kuin suuri herra, tyhjin käsin, ilman ainuttakaan paperia ja mahdollisuutta sekoilla prujuissani. Tavara on järjestyksessä ja pysyy. On myös verkon kaatumisen varalta varmistettu lokaalisti. Luento etenee juuri tarkoitetulla tavalla sisällysluettelon (=linkkilistan) mukaan. Milloin hyvänsä on mahdollisuus ottaa esille asiaan kuuluva demo-ohjelma ja käyttää ja nayttää. Jos on korjattavaa, voidaan tehdä heti luennon jälkeen ja korjattu versio on sen jälkeen käytettävissä.
Opiskelijan kannalta nettisysteemi ei ole huonompi kuin sen vaihtoehdot, ei edes tässä tilanteessa, jossa opiskelijalla ei ole itsellä mahdollisuutta pitää yllä yhteyttä luennon aikana (kuten oli kahdella 15 ihmiselle pitämälläni kurssilla 'Makroteoria ja Suomen kansantalous'). Opiskelijan kannalta vaihtoehtoja tälle olisivat:
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/suokan/suoka00s.htm
Nyt ei opiskelijamäärien takia missään tapauksessa onnistu muuta kuin vapaaehtoiset harjoitukset ja pistokokeenomainen kollektiivinen palaute. Luulinkin että sellainen pyörähtäisi käyntiin heti, mutta niin ei ole käynyt. Tosin tänään kuulin, että monet aikovat ensi viikolla tehdä harjoituksia ja siten saan aihetta tutkia niitä ja rakentaa palautesivuja kuten oli laita aikaisemmalla kurssilla
Omat henkilökohtaiset preferenssini ajankäytön suhteen ovat seuraavat:
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/raktoi/rato000h.htm
heh, heh!
Käsittääkseni nämä ajankäyttöpreferenssini olisivat yhdistettävissä makron peruskurssin opetussuunnitelmaan ja 50-50 eläkesuunnitelmaan, eikö niin? Onkohan jollakin tavoin tarpeen kirjallisesti lyödä lukkoon työsuunnitelmani 50-50 osa-aikaeläkettä varten? Eläkkeen hakemiseen on syytä ryhtyä n 2 kk ennen sen alkamista, minulla siis toukokuun lopussa. Sitä ennen pitäisi selvittää työsunnitelma. Kirjallisena ei ole, mutta vuosi sitten Matin kanssa sovimme, että makron peruskurssi riittäisi 50-50 työpanokseen + mallin ohjelmointi Excelille, ym demo-ohjelmointi, jota joka tapauksessa harrastan.
--
* Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics * * email: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * * homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 *
Luento OK sen jälkeen kun aamulla ratkaisevasti parantelin, ennen kaikkea 'pelastin roskiksesta' sticky prices-käsitteen. Pelastin roskiksesta tarkoittaa, että tämän käsitteen määrittely ja merkitys oli jäädä unholaan sen takia, että kurssin olen rakentanut pelkästään kirjan kuvituksen varaan: ei kuviota - ei mukaan. Sticky prices eli hintajäykkyys on kuitenkin täysin ratkaisevan rakennuspalikka (vrt koron globaali määräytyminen). Mikrotasolla hintoja ei muuteta joka päivä, ei ylös, ei alas, siis toimitaan kysynnän mukaan. Tästä on peräisin kansantalouden kysyntävetoisuus myös makrotasolla: mikrotasolla yrityksissä sticky - kun kaikissa yrityksissä sticky, myös makrotason hintataso sticky. Jos ei olisi sticky, kerrannaisvaikutukset olisivat olemattomat, markkinat sopeutuisivat heti, vrt. pitkällä tähtäyksellä nolla. Muistuupa mieleen Gosplanin viimeinen kokous Tallinnassa 19881001.., jolloin Suomessa hintasäännöstely lopetettiin. 'Et ikinä voi mennä kauppaan ja sanoa: minä maksan tästä sen ja sen, vaan maksat sen mitä hintalappuun on kirjoitettu'. Onneksi osasin vastata: asiakkaat äänestävät jaloillaan, jos on kilpailua eli vaihtoehtoja. Sticky selitys sille, miksi hintalaput yleensä ovat olemassa.
Olen lopullisesti kyllästynyt ilmoittautumisten rekisteröintiin. Tämä on varmasti hölmöin tapa toteuttaa se. Varmaan vie 2 minuuttia per nimi, ei enemmän, kopiointi sähköpostista Excel taulukkoon, jossa sijoittelu 4 sarakkeeseen: opno, tarkno, sukunimi, etunimi. Ja vielä kopiointi osanottoilmoittautumisesta osatentti-ilmoittautumisiin. Sitten Excel- HTML, sitten siirto serverille. 70x3, varmaan 3 h 30 minuuttia olen tehnyt tätä hommaa. Oma vika, miksi en tehnyt jotenkin toisin. Eikö tavanomainen tentti-ilmoittautuminen olisi OK. Tarvehan on vain saada tietää osanottajien lukumäärä paperien toimittamista varten.
Opiskelijoiden verkon käytön määrään. Odotin todella paljon enemmän. Tietysti odotukset olivat ylimitoitetut tietokoneluokassa pidetyn ja pakollisia nettiharjoituksia sisältäneen kurssin takia. Mutta sittenkin! Eikö kauppakorkeakoulun opiskelijoilla ole tietokoneita ja verkkoyhteyksiä? Miten voi kukaan valmistautua liike-elämän palvelukseen ilman jatkuvaa tietokoneen käyttöä? Jossakin täytyy olla pahasti vikaa: minulla epärealistiset odotukset - opiskelijoilla ei tietokoneita - opiskelijat verkonkäytön takapajulassa - tuntuu täysin uskomattomalta.
Subject: nettikansis
Date: Mon, 30 Mar 1998 14:49:00 +0300
From: Luoma-Kyyny Juhani <juhani.luoma-kyyny@tietogroup.com>
To korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
heip
olen innolla tutkaillut makron perusteiden nettiversiota. viimeinkin
jotain minunkin kaltaiselleni duunari-opiskelijalle - loistavaa !
kun työ vie suurimman osan ajasta, on erinomaisen hankalaa osallistua muille kuin aamu- tai iltaluennoille. nyt makron perusteiden suorittaminen osallistumalla ainakin osaan luennoista paikan päällä ja loppuihin netin kautta tuntuu toimivan melkoisen mukavasti.
lukaisin kommenttisi sivujen vähäisestä käytöstä. veikkailisin että sekä suurilla odotuksilla että opiskelijoiden pienellä konekannalla on vaikutusta.verkon takapajulassa oleminen lienee kuitenkin todennäköisin syy ! en usko että keskivertomursu on kovinkaan valistunut netin hyödyntäjä. miten mahtaa olla sitten asian laita muilla vuosikursseilla...? luulisin että kohtalaisen perinteisellä tyylillä hkkk:ssa vielä pitkään tahkotaan.
ter juhani luoma-kyyny
Luennolla vain parikymmentä ihmistä. Entistäkin leppoisampi tunnelma, ilman mikrofonia. Harmi, että juuri tämä aihe sattui juuri täksi päiväksi, sillä tuotanto, työ ja pääoma aihe on yksi parhaista ja palkitsevimmista. Työn ja pääoman keskinäisestä korvattavuus, sen mittaminen korvausjouston avulla on kenen hyvänsä järkeen käyvä asia. Haetiin siis vastausta kysymykseen: Paljonko tuotannon olisi kasvettava, että jatkuvasti kasvavan pääomapanoksen vapauttama työpanos tulisi sidotuksi tuotantoon takaisin eikä työttömyys kasvaisi? Toisella tavoin ajatellen: Selvitettiin kuinka suurta investointia yhden ihmisen työllistäminen vastaa. Juuri tämän oleellisempaa makrotaloudellista kysymyksen asettelua on vaikea kuvitella. Saattaa siis olla hyvä varmistaa, että hallitsee tämän ajatuksen juoksun toista osakoetta varten. Sisältöön kuului muutenkin luonnostaan sellaista asiaa, etta mukana olleet saattoivat olla todeta käyttäneensä aikansa hyvin myös ensimmäistä osakoetta silmällä pitäen.
Olen onnistunut työllistämään itseni aivan epäoleellisella asialla: vastaanottamalla ilmoittautumisia kurssille ja tentteihin. Olen käyttänyt arviolta 5 tuntia mitä ikävystyttävimpään työhön: sähköpostiviestien siirtelyyn Excel osanottajaluetteloihin. Kuinkahan monta virhettä tulikaan tehdyksi. Varmaan ainakin yhtä monta kuin opiskelijoille sattui omien tietojensa kirjoittelussa sähköpostiin. - Sekin pitäisi olla niin järjestetty, että omat tiedot valitaan valikosta näpäyttämällä. - Mutta tämä minun osuuteni on myös mahdollista hoitaa tosi yksinkertaisesti: noin puolessa tunnissa laadin tietokoneohjelman, joka skannaa erehtymättä sähköpostitiedostosta tarvittavat tiedot ja tulostaa ne sekä opintokirjannumerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä leikepöydälle siirrettäväksi suoraan Excel tiedostoon! Ainakin 4-5 tuntia käytin sen sijaan siihen, että sain jo valmiissa Excel tiedostossa sukunimet ja etunimet samaan kenttään ja vain isolla alkukirjaimella kirjoitetuiksi. Jos sen osaa, se käy helposti, jos ei osaa, opetteluun voi mennä aikaa!
Ehkä tähän mennessä herkullisin tapaus - jaa, ei kyllä sittenkään herkullisin, vaan surkuhupaisin - sattui vajaa tunti tentin alkamisen jälkeen. Joku kuuma-kalle, puhetavasta päätellen äly-ukko eli älykkö, ihan oikeasti opettajaa viisaampi, soitti ja rupesi selittämään osaavansa kirjan ulkoa ja pettyneensä tenttiin: oliko seitsemästä vain 2 kysymystä tenttialueelta vai oliko päin vastoin, 5 tenttialueelta ja 2 ulkopuolelta. Hän vetosi siihen, että olin ensimmäisellä luennolla sanonut, että on neljä keskenään vaihtoehtoista tapaa perehtyä kurssimateriaaliin. On kuulema ainakin 100 todistajaa. Olen edelleen siinä käsityksessä, että tentistä selviää jollakin näistä vaihtoehdoista, mutta 100 pistettä ei ole mitenkään takuuvarma asia vaikka olisi lukenut kirjan 10 kertaa ja monisteen 20 kertaa ja vielä käynyt luennolla ja printannut kaikki nettisivut. Tämä veitikka oli jo rehtorinkin värvännyt juoksupojakseen (mahtoiko onnistua?). Varmaan iso lauma juristejakin on mielellään käytettävissä. - Taitaisi olla helpompi saada ekonomin paperit lukemalla ja ajattelemalla kuin erilaisten auktoriteettien selän taakse piiloutumalla. - Saapas näkee.
Jos vain systeemi sallisi, voisi tentin järjestää hyvin myös siten, että kysymykset olisivat: Laadi tenttialueelta 7 kysymystä ja vastaa niihin. Vain typerys voi kuvitella, että ulkoa opeteltu kirjan kappale on hyvä vastaus. Papukaija ei ihmisten tentissä pärjää. Ei ehkä tenttialueelle osuisi niinkään hyvin kuin nyt, mutta kirjoittajan tiedot paljastuisivat suunnilleen samalla tavalla. Hyvästä vastauksesta omakohtainen ymmärrys paistaa neonvalolla joka sanasta. Ikiajoiksi on mieleen jäänyt Sukselaisen Eljas-poika, joka istui luennoilla eikä ikinä tehnyt mitään muistiinpanoja, mutta tenteissä nappasi huippupisteet suunnilleen ranskalaisilla viivoilla jäsennetyillä muutama sana per rivi vastauksillaan.
Tenttialuettahan on koko makroekonomia. Sellaisetkin kysymykset olisivat tenttialueella, kuin: Selitä työttömyyden syyt? Miten tulo syntyy? Mistä kirjasta tai monisteesta löytyy näihin vastaus tai kuka luennoitsija osaa niihin pätevästi vastata?
Näyttää olevan luennoitsijan sana jumalan sanaa juriidisissa kysymyksissä, mutta miten lienee itse asiassa eli makroekonomiassa?
Alanpa ihmetellä kuka tässä eniten oppii: opettaja vai oppilaat. Jos he saman verran oppivat kuin minä aikanaan peruskurssilla niin toiseksi jäävät. Vaikka en sentään ihan ilman oppia minäkään jäänyt. Itse asiassa hyvinkin tärkeän perusajatuksen sain muistaakseni toisen vuoden opinnoista: Vaivion esitys kansantalouden kiertokulkukaaviosta jäi mieltä kaivelemaan. Ehkä melkein 10 vuotta myöhemmin huomio kiintyi siihen, ettei kiertokulkukaavion yhteydessä puhuttu mitään sen rakenneosien keskinäisistä suuruussuhteista, siis suhteellisesta merkityksestä kokonaisuuden kannalta. Tästä suuruussuhteiden kaipauksesta on vain kukonaskel kansantalouden ekonometriseen malliin, sillä mitäpä oli ja on Vaivion kiertokulkukaavio muuta kuin kansantalouden tilinpidon ydin huoltotase, kysynnän ja tarjonnan tase. Vaivion tapauksessa lisättynä vielä rahamarkkinasektorilla, mikä taas AJKA mallista puuttuu. Vaivion kiertokulkukaaviosta sen sijaan puuttui työvoimamarkkinat, vai oliko sittenkin mukana tuotannontekijämarkkinat. Vieläköhän tuo jostakin löytyisi. Kannattaisi tehdä sivut. Jaa, lähetänkin tämän Vaiviolle ja pyydän. Panen sitten linkit Ekonomi61 kurssisivuille. Kyllä sinne kehtaa linkin panna AJKA sivuillekin. Niinkuin tietysti tähänkin.
Niin se kolmas jysähdys: kvantiteettiteorian ja AS-AD mallin melkein yksi yhteen sopivuus. Toivottavasti ennätän luennolla siihen kohtaan. On ihan viimeisissä lauseissa. Selvyyden vuoksi ne kaksi muutakin jysähdystä: (1) koron globaali määräytyminen, joka sitoo kaikki kansantaloudet toisiinsa. (2) hintajäykkyys yrittäjän kannalta ja sitä mukaa koko kansantalouden kannalta kysyntävetoisuuden selityksenä ja nyt siis (3) kvantiteettiteorian ja AS-AD mallin yhtymäkohdat. Muistan kuinka kvantiteettiteoriaa on aina mollattu, varmaan Vaiviosta lähtien eikä tietenkään vain hän ja vain Suomessa vaan kaikissa oppikirjoissa. Aina se esitetään, ja aina tuomitaan perimmäiseen kadotukseen. Kuitenkin ennen oikeaoppista budjettipolitiikkaa se on ollut pätevin talouspolitiikan perustelu. Sitäpaitsi se on kokenut renesanssin, sillä mitä muuta uusklassinen koulukunta painottaa kuin rahapolitiikkaa, joka suurelta osalta lepää vaihdon yhtälön varassa?
Subject:
Kansantalouden kurssit kotisivuilla
Date: Fri, 10 Apr 1998 20:07:18 +0300 (EEST)
From: Tuomas Tikkanen <tuomas.tikkanen@megabaud.fi>
To: Asko.Korpela@kolumbus.fi
Hei!
Innokkaana kansantalouden maallikkoseuraajana haluaisin kiittää erinomaisista kotisivuista, jotka tukivat kiinnostusta ja selvittivät monta asiaa, jotka olivat aiemmin jääneet epäselviksi. Pienenä vinkkinä muuten luulisin, että sivut toimisivat kokonaisuutena vieläkin paremmin mikäli sivuilla olisi oma hakumoottori, jonka avulla löytäisi hakusanalla etsimänsä asian.
Terveisin Tuomas Tikkanen
lukio-opiskelija
Tuomas Tikkanen,
tuomas.tikkanen@megabaud.fi,
http://www.megabaud.fi/~ttikkane
19980418 globalisaatiota ja globalisaatiota!
Ote tyttären viestistä Okko-Pekan yksivuotispäivänä
... maailmanpankkiryhmän ja YK:n yhteinen kokous, jossa puhuttiin maailman talouden globalisaatiosta, tarpeesta hillitä globalisaation ja pääomanliikkeiden synnyttämiä riskejä sekä näiden instituutioiden yhteistyön tarpeesta. Pieni poika protestoi, kun äiti aina vaan oli poissa eikä leikkimässä ja puuhaamassa pienen kanssa.
Vastausviestistä
Soma juttu se Okon syntymäpäivän kokous: globalisaatio. Minun luennoissani se on myös keskeinen asia, mutta ehdottomasti myönteisessä mielessä ja ehkä hieman toisessa merkityksessä. Arvaan, että kokouksessa pohdittiin ylikansallisten suuryritysten valtaa. Minun kurssillani näkökulma on globaalien resurssien optimaalinen allokointi. Ymmärtänet, mitä sana tarkoittaa. Se ei edes sinänsä ole kurssissakaan, mutta siitä on kysymys.
...sanoisinko, että vasta toinen. Ikäänkuin väsähdin ja aikakin loppui kesken. Omalta osaltani parasta tässä kerrassa oli inflaatiokierteen graafinen havainnollistus, sekä kysynnänveto- että kustannuspaineinflaation ja vielä rationaalisten odotusten mukaisen inflaationkin tapauksissa. Ennen en ole nähnyt. Tässä Parkinin kirjassa on kyllä ilman muuta paras näkemäni kuvitus. Oikein harmittaa, etten enää pysy vauhdissa mukana. Vaikka mitä tekisin, en keskiviikoksikaan enää ennätä tehdä. Mutta on 15000 riviä (aanelosina 250 sivua) kuvitusta Delphi ohjelmana. Täytyy muistaa edes vilauttaa. En kuvitellut aloittaessani näinkään paljon ennättäväni. Tahmeaksi menivät Phillips-käyrät. Jotenkin niiden teksti onkin kummallinen: alkutilanne esitellään lopussa. Taitaisi olla parempi kirjoittaa uudelleen tavanomaisen kaavan mukaan.
Koko ikäni olen oppi-isä Samuelsonin oppien mukaan saarnannut, kuinka tekninen kehitys on talousprosessin kannalta ulkoinen tekijä ja etenee tasaisesti, ilman suhdannevaihteluita niinkun Suomen idänpolitiikka Kekkosen aikana. Nyt tulee RBC teoria ja sanoo: tuottavuuden nousu ja sen takana oleva tekninen kehitys on sekä kasvun että suhdannevaihtelun perimmäinen syy! On eräitä uusia piirteitä, jotka kyllä sittenkin viittaavat tähän suuntaan. Ennen tekninen kehitys oli talouselämästä irrallaan olevan perustutkimuksen hedelmä, nyt on vähän joka yrityksessä RD toimitaa, joka systemaattisesti tähtää teknologian kehittämiseen. Melkein on pakko uskoa, että siinä tapahtuu myös ryöpsähdyksiä, äkillisiä läpimurtoja, joista juuri suhdannevaihtelu voi saada alkunsa. Erinomaisen esimerkin esitti opiskelija NN (jos luet tätä, pistä sp-viesti ja kerro nimesi!) luennon jälkeen. Hän kertoi, kuinka Koff äskettäin rakensi uuden tuotantolaitoksen sen seikan varaan, että oluen käyminen vie viikon. Kohta tehtaan valmistuttua keksittiin menetelmä, jolla käyminen saadaan aikaan 3 tunnissa. On helppo kuvitella mikä ylikapasiteetti on kaikilla vanhoilla tehtailla. Malliesimerkki teknisen kehityksen ryöpsähdyksestä.
Tietysti teoriassa on heikkoja kohtia, kuten työntekijän aikapreferenssikäyttäytyminen ja koko tämä teknisen kehityksen vaihtelu: onko se sittenkin seuraus eikä syy? Mutta kyllä on teoriassa järkeäkin.
Tupoprosessista ja Phillips-käyrästä oli luento ja mukavasti meni. Jotenkin kääntyi puhe vielä pitkiin aaltoihin ja eräs nuori nainen esitti hyvän kysymyksen: Onko internet sellainen? nimittäin suuriin innovaatioihin, höyrykoneeseen, autoon, tietokoneeseen verrattava suuri teknologinen läpimurto. Se jää nähtäväksi. Minä veikkaan, että on.
Esittelin FORAJKA ohjelman eli AJKA mallin ennustekäytössä tai itse asiassa talouspoliittisten vaihtoehtolaskelmien laatimisessa. Kiinostus vaikutti laimealta. Vähän oli kuulijoitakin, ehkä 20. Tutustuttiin - tosin pintapuolisesti talouspolitiikan tavoitteisiin ja instrumentteihin ja yleisiin suuntaviivoihin. Oppikirjasta puuttuu suomalaisen talouspolitiikan keskeinen alue viimeisten 30 vuoden aikana: tulopolitiikka. Yhdysvalloissa ja ehkä muuallakin keskuspankki yrittää hoitaa asiaa. Yhdysvalloissa kustannuspaineinflaatio sysätään tämän oppikirjan mukaan OPECin niskoille(!), meillä se osa kuuluu ilman muuta tuporatkaisuun.
Luentosarja oli internetin ja mainion oppikirjan ansiosta yksi parhaistani. Töitä jouduin tekemään aika paljon etukäteen. Puhtia riitti onneksi täysillä pääsiäiseen saakka, mutta sitten veto valmistelutyössä loppui: kuvakirja jäi keskeneräiseksi. Myös tämän viikon luennoista oli paras veto poissa. Opiskelijat tuntuivat ikäänkuin seuraavan kohteliaan ymmärtäväisesti. Pakollisten harjoitustehtävien puuttuminen oli selvä puute ja esti opiskelijoita sitoutumasta kurssiin tiukemmin. Harmittaa, etten tullut liittäneeksi harjoituksia tyyliin: 7 pakollista harjoitusta, joita opettaja seuraa ja kommentoi palautesivulla. Kuvittelin, että harjoituksia tehtäisiin myös vapaaehtoisesti, mutta niin ei ole: on niin paljon muuta ohjelmaa. Olisi myös pitänyt hieman muokata nykyisiä harjoituksia ja kirjan mukaan olisi voinut tehdä lisää. Näinkin olin ehdottomasti täystyöllistetty, mutta itse luentojen pitäminen oli huomattavasti leppoisampi juttu kuin olin etukäteen kuvitellut.
Palautetta olisin toivonut paluml;n olla totuttu vielä käyttämään. Myös sivuilla käyntejä olin kuvitellut tulevan 3-4 kertaa nykyinen määrä, olisi varmaan tullutkin, jos harjoitukset olisivat olleet pakollisia.
Osanottajille toivottelen hyvää jatkoa! Odotan, että nykäisette hihasta, jos satutte näkemään. Hörpätään kahvit ja muistellaan. Pitäkää sähköpostiyhteyttä! Ottakaa internet asiaksenne! Olen valmis auttamaan teitä tekemään jotakin tällaista:
http://www.hkkk.fi/~korpela/hkkk/hkkk00s.htm
Eniten olen katunut, etten hoksannut aloittaa tätä ekavuosikurssilla
... ja siitä olen koko ikäni hyötynyt, että tämän asian opiskelin jo vuonna 1953-4 rajan taakse jääneen evakkokoulun sotavahinkokorvausrahoilla ostetuilla Olympia koneilla (tietysti mekaanisilla)
Subject: Nettiasiaa (reply)
Date: Sat, 02 May 1998 00:50:53 +0300
From: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
To: Mika Kroger <k24462@kyyppari.hkkk.fi>
Kiitos palauteviestistä, joka on ensimmäinen laatuaan koko suurelta joukolta. Olin kuvitellut, että tätä tulee paljon enemmän. Olisi tarpeen, että osaisi kehittää. Tässä olikin näkökohtia, joita en ole tullut ajatelleeksi.
Saisinko laittaa tämän keskustelun kurssipäiväkirjasivulle ikäänkuin tiedoksi ja houkutukseksi muille? (lupa saatu)
Mika Kroger wrote: > > Moi ! > > Kun pääsivät sun luentosi jo ikävä kyllä loppumaan, on pakko kommentoida > sähköpostitse. Yksi kaveri oli juuri tänään valmistautumassa toiseen > välikokeeseen, mutta lopetti kyllästyttyään tuijottamaan ruutua > (taisi kommentoida sinullekin). > > Sanoin, että tässä on juuri yksi netin ongelma. Luulisi, että > A4-saasteelta vältytään, kun kaikkea ei tarvitse painaa, vaan voi > julkaista netissä. Siinä on vain se ongelma, että kaikki kuitenkin > suoltavat vähänkin mielenkiintoisen tekstin printteriin, ja lukevat > joskus, jos lukevat. Ymmärrän kyllä, sillä eihän ruutua kauaa jaksa > tuijottaa eikä sitä jaksa kannatella, jos haluaakin lukea sohvalla > selällään.
Tätä juuri en ole tullut ajatelleeksi muuten paitsi että sivut on toimitettu monisteena. Senkin ajatuksen sain onneksi etukäteen joltakin opiskelijalta. Netti pakottaa valmistelemaan materiaalin etukäteen. Ja kun tässä tapauksessa oli luento kolme kertaa viikossa ja isolle joukolle, ei tietenkään voinut jättää valmistelua sitä mukaa tehtäväksi. Sainkin käyttää koko alkulukukauden valmisteluun. Enkä muista milloin olisin ajan niin tarkkaan käyttänyt. Asia sinänsä oli tuttua, mutta kirja piti ottaa huomioon ja laatia sivut. Kun kerroin panevani kurssin nettiin, paperinkulutuksesta tiliä pitävät ihmiset olivat kauhuissaan: siitä aiheutuu mieletön paperinkulutus, kun kaikki tulostavat sivuja, vielä ehkä useaan kertaan, jos ne elävät, ja nehän tietysti elävät. Sen vuoksi sivujen toimittamista monisteena kannatettiin lämpimästi. Ensimmäisellä kerralla on juuri se ongelma, että pitää olla melko valmista tavaraa etukäteen. Tuntuu, että onnistui kohtalaisesti. - Tällaisesta ja siitä, että miltä itse luento tuntuu näin toteutettuna kaipaisin kommentteja ja näkökohtia.
> > Innostuin muuten hienojen kotisivujesi innoittamana opiskelemaan > HTML-koodausta, siitä voi olla hyötyäkin tulevaisuudessa, joten olipa > hyvä, kun kerroit oppineesi sen, ja ajattelin, että miksi en sitten > minäkin ?
Koodausta sanan varsinaisessa merkityksessä on varsin vähän. Olen käyttänyt koko ajan Netscape 3.x Goldia, jossa on suunnilleen tekstinkäsittelyohjelmien tapainen editori. Sen kanssa homma käy vallan helposti. Olen muuten jo kolme kertaa yrittänyt ottaa käyttöön 4 version, mutta kahdella ensimmäisellä kerralla (ennen joulua) oli niin paljon bugeja, että täytyi luopua. Sitten päätin, että heti opetuksen päätyttyä yritän taas. Niin teinkin jo, mutta nykyinenkin versio poistaa sivuilta laskurit. Vaadin apua Netscapelta. Tänä aamuna sain vastauksen, joka oli 'hyvää päivää, kirvesvartta'. Luultavasti joudun vieläkin palaamaan 3 versioon.
> > On muuten upeaa koodia sivujesi taustalla, mahtaakohan olla itse tehtyä > vai onko käytetty apuohjelmia ? >
Oikein pyytäisin vielä vastaamaan, mitä tällä tarkoitat? Kuten sanottu HTML koodi syntyy pääasiassa Netscape 3.04 käyttäen. Eräitä asioita teen todella suoraan HTML koodiin. Siinä käytän yksinkertaisesti Wordpadia. Muuten se on OK, mutta katkoo rivit epämiellyttävällä tavalla. Mutta siihen tottuu. Samoi se kirjoittaa ääkköset äaut; öaut; ja niin edelleen, mutta siihenkin tottuu. Jos taas tarkoitat toimivia ohjelmia, niin ne olen todella itse tehnyt, DOS pohjaiset TurboPascalilla ja Windows ohjelmat pascal pohjaisella Delphillä. Ohjelmointia olen harrastanut yli 30 vuotta. Nykyään sitä harva tekee, ennen se kuului perusopetukseenkin. Minä vain en koskaan ole jättänyt. Sen oppiminen vaatii aika paljon vaivaa, mutta kun sitä osaa, saa lopputuloksen juuri sellaiseksi kuin haluaa ja osaa.
> -Hyvää jatkoa ! > > -Mika Kröger >
Hyvät voinnit ja hyvät jatkot! -- * Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics * * email: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * * homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 *
Subject: Makron perusteet
Date: Sun, 03 May 1998 20:44:44 +0300
From: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
Organization: Helsinki School of Economics
To: Mika Kröger <mika.kroger@kolumbus.fi>
References: 1
Kiitos. Juuri näin on. Ja juuri tällaista palautetta kuvittelin oikeastaan saavani enemmänkin. Arvaan että saan laittaa tämän päiväkirjaan, jota monet myös selailevat.
Mika Kröger wrote: > > Tervehdys ! > > Monisteen kakkososan virheet olivatkin mukavasti korjattu nettiversioon, mutta jos nyt en aivan väärin katsonut, niin yksi sinänsä lähes merkityksetön virhe näyttäisi vielä olevan.
> > Kohdassa 43.2 Työpanoksen ja pääomapanoksen suhde, on laskettu rajakorvaussuhde vuoden 1989 havainnoilla, missä d=0,63 ja e=-0,40: > > 1092*346^0,63*(-0,40)1281^-0,40=-0,78 > > Ilmeisestikin 1281 pitäisi korottaa potenssiin (e-1)=-0,40-1=-1,4 > eikä siis -0,40, niin päästään oikeaan tulokseen -0,78 > > Alla vielä kyseisen dokumentin URL: > > http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak43/permak43.htm > > -Ystävällisin terveisin > > -Mika Kröger
-- * Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics * * email: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * * homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 *
Subject: 404
Date: Sun, 03 May 1998 21:59:50 +0300
From: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
Organization: Helsinki School of Economics
To: Tero Karvinen <k24443@kyyppari.hkkk.fi>
References: 1
Kiitos salaperäisestä palautteesta. Ai jaa, nyt sytytti tämä ensimmäinen!
Tero Karvinen wrote: > > 404 Not found: /~korpela/kansanta/permak/permak71/ekonom01.htm
Tässä on malliesimerkki materiaalista, (joka tosin nyt on vanhentunut) joka on julkaistu Hesarissa ja jonka toistamiseen nettisivuilla, olkoonkin että opetustarkoituksessa, tarvitaan asianmukaiset luvat, tässä tapauksessa kaikilta kirjoittajilta ja parilta pomolta, mm. 'omistajalta' lehdessä. Yritin, mutta en onnistunut tavoittamaan. Luovuin ja kirjoitin yleisönosastoon.
http://hkkk.fi/~korpela/keskustelu/tekijäno
Tällaisia viittauksia on eri puolilla sivustossani aika paljon. Ne ovat siellä, mutta linkit on poistettu.
Mielestäni pitäisi päästä aivan samaan käytäntöön kuin on painetun materiaalin käytössä opetustarkoituksiin: tietty kohtuus ja lähteen maininta. Näihinhän ei liity mitään järjellistä taloudellista intressiä eikä väärinkäytön mahdollisuutta!
> > Kaikkiaan todella erinomaiset sivut. Tällaiset kurssimateriaalit > tekevät minut työttömäksi - mikä on hyvä.
Mitä tarkoittaa? Työttömäksi?
> > Vaikka hitsejä ei olekaan yhtä monta kuin kurssilaisia, ei mielestäni > ole syytä huoleen. Kylterit eivät ole kovin atk-taitoisia, mutta > oppivat pikku hiljaa. Nämä sivut ovat esimerkkinä muille kursseille - > viiden vuoden päästä jokainen luennoitsija tekee tällaisia. >
Olen todella pettynyt, ettei jo nyt. Olin tästä aivan varma kahden viikon kuluttua siitä, kun itse tutustuin tähän vajaa 2 vuotta sitten.
> -- > Kiva-Tero Who?
Enkö saakin panna tämän keskustelun luentopäiväkirjaan? - Laitan, otan pois jos kiellät.
-- * Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics * * email: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * * homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 *
19980504 Virheiden ja lisäysten luettelot
Alun perin tein kysymyksen verokiilasta. Siitä oli kahdessakin kohdassa ja huomasin luvun 5 aineiston paremmaksi ja edelleen substituutio... paremmaksi aiheeksi. Siinä vaiheessa unohtui tenttialue. Valitan. Kyllä niin on, että tämänluontoinen kysymys täytyy poistaa.
Date: Thu,
28 May 1998 11:03:32 +0300
From: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
To: M M <kxxxxx@kyyppari.hkkk.fi>
M M wrote: > > Hei! > > Halusin vain kertoa, että mielestäni makrotaloustieteen perusteissa oli > tämän vuoden ehdottomasti parhaat kurssimonisteet!! Niitä lukemalla sai > hyvän kuvan kirjan alueesta, ja asiakin oli mukavasti tiivistetty. > Hyvää kesää, > M
Kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta. Hyvää kesää toivotan myös minä -- * Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics * * email: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * * homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 *
>Tenttitulos xx pistettä. >-- >* Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics * >* email: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * >* homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 * >
Hei!
KIITOS, KIITOS, KIITOS!!! Olen TOSI onnellinen, nyt paasen valmistumaan heti syksylla. Ja viela kerran kiitos loistavista netti-sivuistasi. Olit tehnyt tosi ison tyon, mutta uskon siita olleen hyotya monelle. Kiitos myos, etta henkilokohtaisesti ilmoitit minulle minun tenttitulokseni. En ole kokenut viela millaan muulla kauppiksen kurssilla tallaista loistavaa palvelua! Tallaisiin tunnelmiin on kiva lopettaa koulu. Oikein hyvaa jatkoa Sinulle!
Ystavallisin terveisin, M P
permak-kurssisivu o AJK kotisivu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 980601 (980313)
980325-31, 980405-223, 980415-259, 980425-293,980601-305