32 Kerrannaisvaikutusten dynamiikka [ccc]

32 Kerrannaisvaikutusten dynamiikka
32.1 Hintojen jäykkyys ja kulutussuunnitelmat
K32.1 Kulutusfunktio ja säästämisfunktio
K32.2 Rajakulutusalttius ja rajasäästämisalttius
K32.3 Kulutusfunktion ja säästämisfunktion siirtynminen
F28.4 Yhdysvaltojen kulutusfunktio
K32.4 Suomen kulutusfunktio
F28.5 Tuontifunktio
K32.5 Suomen tuontifunktio
32.2 Reaalinen BKT ja hintatason jäykkyys
F28.6 Kokonaiskulutusmenot
K32.6 Kokonaiskysynnän komponentit
F28.7 Kokonaiskulutusmenojen tasapaino
K32.7 Kokonaismenojen tasapaino
32.3 Multiplier
F28.8 Multiplier
K32.8 Multiplier
K32.9 Kerrannaisvaikutusten eteneminen
K32.10 Multiplier ja AE käyrän kulmakerroin
32.4 Multiplier, reaalinen BKT ja hintataso
K32.11 Kokonaiskysyntä
K32.12 Kokonaiskysynnän muutos
K32.13 Lyhyen tähtäyksen multiplier
K32.14 Pitkän tähtäyksen multiplier

28 Expenditure Multipliers 680
Economic Amplifier or Shock Absorber? 681

[28 Expenditure Multipliers 680
Economic Amplifier or Shock Absorber? 681
Sticky Prices and Expenditure Plans 682 The Aggregate Implications of Sticky Prices 682 Expenditure Plans 682 Consumption Function and Saving Function 682 Marginal Propensities to Consume and Save 684 Other Influences on Consumption Expenditure and Saving 686 The U.S. Consumption Function 686 Consumption as a Function of Real CDP 687 Import Function 688
Real GDP with a Sticky Price Level 690 Aggregate Planned Expenditure and Real GDP 691 Actual Expenditure, Planned Expenditure, and Real GDP 691 Equilibrium Expenditure 693 Convergence to Equilibrium 693
The Multiplier 694 The Basic Idea of the Multiplier 694 The Multiplier Effect 694 WhylstheMultiplierGreaterThanl? 695 The Size of the Multiplier 695 The Multiplier and the Marginal Propensity to Consume and Save 696 Imports and Income Taxes 696 Business Cycle Turning Points 697
TheMultiplier,Real GDP, and the Price Level 699 Aggregate Expenditure and Aggregate Demand 699 Aggregate Expenditure and the Price Level 699 Equilibrium GDP and the Price Level 701
READING BETWEEN THE LINES From Expansion to Recession: But When? 704 ]

32.1 Hintojen jäykkyys ja kulutussuunnitelmat

1.1 Hintajäykkyyden kansantaloudellinen merkitys

1.2 Kulutussuunnitelmat

Kaksisuuntainen yhteys

1.3 Kulutusfunktio ja säästämisfunktio

Kulutukseen vaikuttavia tekijöitä

• reaalinen korkokanta
• käytettävissä oleva tulo
• nettovarallisuuden ostovoima
• tulo-odotukset

1.3.1 Kulutus ja säästämissuunnitelmat
1.3.2 Kulutusfunktio
1.3.3 45^o suora
1.3.4 Säästämisfunktio

K32.1 Kulutusfunktio ja säästämisfunktio

1.4 Rajakulutusalttius ja rajasäästämisalttius

rajakulutusalttius

rajasäästämisalttius

muutosten summa

alttiuksien summa

Rajakäsitteet ja käyrän kulmakertoimet

K32.2 Rajakulutusalttius ja rajasäästämisalttius

1.5 Muita vaikutuksia kulutukseen ja säästämiseen

K32.3 Kulutusfunktion ja säästämisfunktion siirtyminen

Reaalikoron alentuminen, nettovarallisuuden ostovoiman kasvu tai tulo-odotusten kasvu kasvattaa kulutusta ja pienentää säästämistä. Kulutusfunktio siirtyy ylöspäin kohdasta CF0 kohtaan CF1 ja säästämisfunktio siirtyy alaspäin kohdasta SF0 kohtaa SF1. Reaalikoron nousu, nettovarallisuuden ostovoiman supistuminen tai tulo-odotusten heikkeneminen aiheuttaa sen että kulutusfunktio siirtyy alaspäin kohdasta CF0 kohtaan CF2 ja säästämisfunktio siirtyy ylöspäin kohdasta SF0 kohtaa SF2.

1.6 Kulutusfunktio Yhdysvalloissa

F28.4 Yhdysvaltojen kulutusfunktio

Reaalinen BKT Käytettäv oleva tulo Kulutus- menot (trln 1987 dollaria vuodessa) 1.0 0.85 0.68 2.0 1.70 1.36 3.0 2.55 2.04 4.0 3.40 2.72

Osassa (a) siniset pisteet tarkoittavat kulutusta ja käytettävissä olevaa tuloa eri vuosina. Oranssi viiva on estimoitu Yhdysvaltojen kulutusfunktio. Sen kulmakerroin on rajakulutusalttius, tässä 0.8. Osassa (b) nähdään kulutusmenot reaalisen BKTn funktiona. Tämän funktion kulmakerroin on 0.68. Taulukosta nähdään näiden kahden kuvion keskinäinen yhteys. Käytettävissä oleva tulo on reaalinen BKT miinus nettoverotus. Nettoverotus on 15 prosenttia, joten käytettävissä oleva tulo on 85 prosenttia reaalisesta bruttokansantuotoksesta. Rajakulutusalttiuden ollessa 0.8 kulutusmenot ovat 0.8 x YD eli 0.8 x 0.85 x reaalinen BKT eli 0.68 x reaalinen BKT.

K32.4 Suomen kulutusfunktio

Kulutus bruttokansantuotoksen funktiona TreGraf hajontakuviot, piirrä suora K31.12 Suomen myöhempi taloushistoria

1.7 Kulutus reaalisen BKTn funktiona

1.8 Tuontifunktio

F28.5 Tuontifunktio

		Reaalinen BKT Tuonti a 1 0.25 b 2 0.50 c 3 0.75 d 4 1.00 e 5 1.25
Osassa (a) nähdään tuontifunktio, joka kuvaa tuonnin ja reaalisen BKTn välistä riippuvuutta, muiden tekijäiden vaikutuksen tuontiin ollessa vakio. Tässä rajatuontialttius on 0.25. Osassa (b) nähdään tuonnin ja reaalisen BKTn välinen riippuvuus Yhdysvalloissa. Vuonna 1970 tuontifunktio oli IM70 ja rajatuontialttius oli 0.07. Vuoten 1994 mennessä rajatuontialttius on kasvanut niin että se oli 0.15 ja tuontifunktio oli IM94.

K32.5 Suomen tuontifunktio

32.2 Reaalinen BKT ja hintatason jäykkyys

2.1 Suunitellut kokonaiskulutusmenot ja reaalinen BKT

F28.6 Kokonaiskulutusmenot

Kokonaiskulutusmenojen taulukosta nähdään suunniteltujen kokonaiskulutusmenojen ja reaalisen BKTn välinen riippuvuus. Suunnitellut kokonaiskulutusmenot ovat kulutuksen, pääomanmuodostuksen, julkisen kulutuksen ja viennin ja tuonnin erotuksen summa. Esim taulukon rivillä b reaalisen BKTn ollessa $2 trln suunnitellut kulutusmenot ovat $2.25 trln, suunniteltu pääomanmuodostus $0.5 trln, julkiset kulutusmenot $0.55 trln, suunniteltu vienti $1.2 trln ja suunniteltu tuonti $0.5 trln. Kun siis reaalinen BKT on $2 trln, suunniteltu kokonaiskysyntä on $4 trln ($2.25+$0.5+$0.55+$1.2-$0.5). Taulukosta nähdään, että suunitellut kokonaismenot kasvavat kun reaalinen BKT kasvaa. Tätä riippuvuutta kuvaa kuviossa funktio AE, suora af. Reaalisen BKTn kanssa kasvavat kokonaiskysynnän komponentit ovat kulutusmenot ja tuonti. Muut komponentit - pääomanmuodostus, julkinen kulutus ja vienti - eivät riipu reaalisesta BKTsta.

Suunnitellut kulutusmenot Suunnitellut kokonaismenot AE=C+I+G+EX-IM   Reaalinen BKT Y Kulutus menot C Pääoman- muodostus I Julkinen kulutus G Vienti EX Tuonti IM   trln 1987 dollaria a 0 0.75 0.5 0.55 1.2 0.0 3 b 2 2.25 0.5 0.55 1.2 0.5 4 c 4 3.75 0.5 0.55 1.2 1.0 5 d 6 5.25 0.5 0.55 1.2 1.5 6 e 8 6.75 0.5 0.55 1.2 2.0 7 f 10 8.25 0.5 0.55 1.2 2.5 8

K32.6 Kokonaiskysynnän komponentit

2.2 Todellinen kulutus, kulutussuunnitelmat ja reaalinen BKT

2.3 Kulutusmenojen tasapaino

F28.7 Kokonaiskulutusmenojen tasapaino

Reaalinen BKT Y Suunitellut kokonaiskulutusmenot AE Toteutunut varaston muutos Y-AE   trln 1987 dollaria a 0 3 -3 b 2 4 -2 c 4 5 -1 d 6 6 0 e 8 7 1 f 10 8 2

Taulukosta nähdään tulonkäyttösuunnitelmat reaalisen BKTn eri tasoilla. Kun reaalinen BKT on $6 trln, suunniteltu kokonaistulonkäyttö on reaalisen BKT n suuruinen. Osan (a) kuvio tulonkäytön tasapainoa, joka vallitsee, kun suunniteltu kokonaistulonkäyttö on reaalisen BKT n suuruinen 45o suoran ja AE käyrän leikkauspisteessä. Osan (b) kuviosta nähdään voimat, jotka saavat aikaan kokonaistulonkäytön tasapainon. Kun suunnitellut kokonaismenot ylittävät reaalisen BKTn, varastot supistuvat - esim pisteessä b kuvion molemmissa osissa. Yritykset lisäävät tuotantoaan ja reaalinen BKT kasvaa. Kun kokonaistulonkäyttö on pienempi kuin reaalinen BKT - esim kohdassa f - yritykset vähentävät tuotantoaan ja reaalinen BKT pienenee. Kun suunniteltu kokonaistulonkäyttö on reaalisen BKTn suuruinen, varastot eivät muutu ja reaalinen BKT pysyy vakiona kokonaistulonkäytön suuruisena.

K32.7 Kokonaismenojen tasapaino

2.4 Tasapainon konvergenssi

32.3 Multiplier

3.1 Multiplierin perusajatus

F28.8 Multiplier

K32.8 Multiplier

3.2 Kerrannaisvaikutukset

3.3 Miksi multiplier on suurempi kuin 1?

3.4 Multiplierin suuruus

3.5 Multiplier ja rajakulutusalttius ja rajasäästämisalttius

K32.9 Kerrannaisvaikutusten eteneminen

Näin multiplierin vaikutus toteutuu... Autonominen tulonkäyttö kasvaa kierroksella 1 $0.5 trln. Seurauksena BKT kasvaa samalla määrällä. Rajakulutusalttiuden ollessa 0.75 jokainen reaalisen BKTn lisädollari saa aikaan 0.75 dollarin lisäyksen kokonaistulonkäytössä. Reaalisen BKTn lisäys kierroksella 1 saa aikaan $0.375 trln suuruisen kulutuskysynnän lisäyksen kierroksella 2. Kierroksen 2 lopussa BKTn lisäys on kaikkiaan $0.875 trln. Kierroksella 2 syntynyt BKTn lisäys $0.375 trln aiheuttaa edelleen rajakulutusalttiuden mukaisen kulutuskysynnän lisäyksen $0.281 kierroksella 3. Reaalinen BKT kasvaa edelleen $1.156 trln. Tämä prosessi jatkuu ja reaalinen BKT kasvaa pienenevin hyppäyksin. Kun prosessi päättyy, BKT on kasvanut kaikkiaan $2 trln.

3.6 Tuonti ja tulovero

K32.10 Multiplier ja AE käyrän kulmakerroin

3.7 Suhdannevaihtelun käänekohdat

32.4 Multiplier, reaalinen BKT ja hintataso

4.1 Kokonaiskulutusmenot ja kokonaiskysyntä

4.2 Kokonaiskulutusmenot ja hintataso

K32.11 Kokonaiskysyntä

K32.12 Kokonaiskysynnän muutos

4.3 BKTn tasapaino ja hintataso

4.3.1 Kokonaiskysynnän lisäys lyhyellä tähtäyksellä

K32.13 Lyhyen tähtäyksen multiplier

Investointien lisäys siirtää AE käyrää kohdasta AE0 kohtaa AE1 (osa a) ja siirtää AD käyrää kohdasta AD0 kohtaan AD1 (osa b). Hintatason ollessa 130 syntyy alijäämä. Hintataso nousee ja korkeampinän lisäys pitkällä tähtäyksellä K32.14 Pitkän tähtäyksen multiplier Lähtien liikkeelle kohdasta a investointien kasvu siirtää AE käyrää kohtaan AE1 ja siirtää AD käyrää kohtaan AD1. Lyhyellä tähtäyksellä kansantalous siirtyy kohtaan c. Pitkällä tähtäyksellä nimellispalkka nousee, SAS käyrä siirtyy kohtaan SAS1, AE käyrä siirtyy takasin kohtaan AE0, hintataso nousee ja reaalinen BKT pienenee. Kansantalous siirtyy pisteeseen a' ja pitkän tähtäyksen multiplier on nolla. R4.3 Yhteenveto Muutos hintatasossa siirtää AE käyrää ja aiheutta siirtymisen pitkin AD käyrää pitkin. Muu kuin hintatason aiheuttama muutos autonomisessa tulonkäytössä siirtää sekä AE käyrää että AD käyrää ja multiplier määrää AD käyrän siirtymisen suuruuden. Autonomisen tulonkäytöksen lisäyksen aiheuttama reaalisen BKTn kasvu on pienempi kuin kokonaiskysynnän lisäys. Kokonaiskysynnän kasvulla täystyöllisyystilanteessa ei ole vaikutusta reaalisen BKTn suuruuteen, mutta hintataso nousee. Pitkän tähtäyksen multiplier on nolla. RBL Korkesuhdanteesta lamaan, mutta milloin? F Analysis Osaamme sanoa, milloin olemme lamassa, milloin noususuhdanteessa, mutta emme osaa ennustaa milloin käänne tapahtuu. AJK kotisivu  o  AJK kansantalous  o  AJK ohjelmasivu Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu Asko.Korpela@kolumbus.fi    (palaute AJKlle) Asko Korpela 980322 (980127) [ccc]