31 Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta [ccc]

31 Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta
31.1 Kokonaistarjonta
K31.1 Pitkän tähtäyksen kokonaistarjontakäyrä
K31.2 Lyhyen tähtäyksen kokonaistarjonta
K31.3 Siirtyminen pitkin tarjontakäyriä
K31.4 Muutokset kokonaistarjonnassa
31.2 Kokonaiskysyntä
K31.5 Kokonaiskysyntä
o 2.1 Miksi kokonaiskysyntäkäyrä on alaspäin kalteva
K31.6 Muutokset reaalisen BKTn kysynnän määrässä
K31.7 Muutokset kokonaiskysynnässä
31.3 Kokonaistaloudellinen tasapaino
K31.8 Lyhyen tähtäyksen tasapaino
F27.9 Kansantalouden tasapainon kolme tapausta
K31.10 Kokonaiskysynnän kasvu
K31.11 Kokonaistarjonnan supistuminen
31.4 Pitkän tähtäyksen talouskehitys
F27.12 Kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä
K31.12 Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta Suomessa

27 Aggregate Supply and Aggregate Demand 654

[27 Aggregate Supply and Aggregate Demand 654
Catching the Wave 655
Aggregate Supply 656 Long-Run Aggregate Supply 656 Short-Run Aggregate Supply 657 Movement Along the LAS and SAS Curves 658 ChangesinAggregateSupply 659
Aggregate Demand 661 Why the Aggregate Demand Curve Slopes Downward 662 Changes in the Quantity of Real GDP Demanded 663 Changes in Aggregate Demand 663 Expectations 663 International Factors 664 Fiscal Policy 665 Monetary Policy 665 Shifts of the Aggregate Demand Curve 666
Macroeconomic Equilibrium 667 Determination of Real GDP and the Price Level 667 Short-Run and Long-Run Macroeconomic Equilibrium 667 Long-Term Growth and Inflation 669 Fluctuations in Aggregate Demand 669 FluctuationsinAggregateSupply 671
Long-Term Growth, Inflation, and Cycles in the U.S. Economy 672 Long-Term Growth 672 Inflation 672 Cycles 673 The Evolving Economy: 1960-1994 673
READING BETWEEN THE LINES Aggregate Supply and Aggregate Demand in Action 674 ]

Catching the Wave 655

31.1 Kokonaistarjonta

1.1 Kokonaistarjonta pitkällä tähtäyksellä

K31.1 Pitkän tähtäyksen kokonaistarjontakäyrä

Pitkän tähtäyksen kokonaistarjontakäyrä (LAS) kuvaa reaalisen BKT tarjonnan ja hintatason suhdetta, kun BKT on yhtä kuin potentiaalinen BKT ja täystyöllisyys vallitsee. Tämä BKT taso on riippumaton hintatasosta, joten LAS funktio on pystysuora potentiaalisen BKT:n kohdalla.

1.2 Lyhyen tähtäyksen kokonaistarjonta

K31.2 Lyhyen tähtäyksen kokonaistarjonta

	Hintataso (bkt deflaattori)	Reaalinen BKT (trln 1987 $)
a	120	5.0
b	125	5.5
c	130	6.0
d	135	6.5
e	140	7.0

Lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrä (SAS) kuvaa reaalisen BKT tarjonnan ja hintatason suhdetta, kun nimellinen palkkataso, muut tuotannontekijöiden hinnat ja potentiaalinen BKT on annettu. Lyhyen tähtäyksen tarjontakäyrä SAS perustuu taulukon tietoihin. SAS käyrä on nouseva, koska yritysten kustannukset kasvavat, kun tuotannon määrä kasvaa, tarvitaan korkeampi hinta jotta houkuteltaisiin lisää tuotantoa.

1.3 Siirtyminen LAS ja SAS käyriä pitkin

K31.3 Siirtyminen pitkin tarjontakäyriä

Hinnan nousu nimellispalkan ja muiden tuotannontekijähintojen pysyessä muuttumattomina saa aikaan reaalisen BKTn tarjonnan kasvun ja liikkeen pitkin lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrää. Jos hintojen nousua seuraa yhtä suuri nimellispalkan korotusprosentti ja muiden tuotannontekijähintojen nousuprosentti, reaalisen BKTn tarjonta pysyy ennallaan ja syntyy liike pitkin pitkän tähtäyksen tarjontakäyrää.

1.4 Muutokset kokonaistarjonnassa

1.4.1 Muutokset pitkän tähtäyksen kokonaistarjonnassa

1.4.2 Muutokset lyhyen tähtäyksen kokonaistarjonnassa

1.4.3 LAS ja SAS käyrien siirtymiset

K31.4 Muutokset kokonaistarjonnassa

(a) Muutos potentiaalisessa BKTssa siirtää LAS ja SAS käyriä	(b) Muutos nimellispalkassa siirtää SAS käyrää

Osassa (a) muutos potentiaalisessa BKTssa kasvattaa sekä lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontaa että pitkän tähtäyksen kokonaistarjontaa ja siistää molempia tarjontakäyriä oikealle kohdasta LAS₀ kohtaan LAS₁ ja kohdasta SAS₀ kohtaan SAS₁.	Osassa (b) nimellispalkan korotus pienentää lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontaa ja siirtää lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrää vasemmalle kohdasta SAS₀ kohtaan SAS₂. Nimelllispalkan korotus ei aiheuta muutosta pitkän tähtäyksen kokonaistarjonnassa, joten LAS funktio ei siirry lainkaan.

31.2 Kokonaiskysyntä

K31.5 Kokonaiskysyntä

	Hintataso	Reaalinen BKT
a'	110	7.0
b'	120	6.5
c'	130	6.0
d'	140	5.5
e'	150	5.0

Kokonaiskysyntäkäyrä (AD) esittää reaalisen BKTn kysynnän ja hintatason välistä riippuvuutta. Kokonaiskysyntäkäyrä perustuu taulukon tietoihin. Jokainen piste välillä a'..e' käyrällä vastaa samalla tavoin merkittyä taulukon riviä. Näin siis hintatason ollessa 130 reaalisen BKTn kysyntä on $6.0 trln, kuvion piste c'

2.1 Miksi kokonaiskysyntäkäyrä on alaspäin kalteva

2.1.1 Rahan reaalitarjonnan vaikutus

2.1.2 Korvausvaikutus aikaulottuvuudessa

2.1.3 Kansainvälinen korvausvaikutus

2.2 Muutokset reaalisen BKTn kysynnässä

K31.6 Muutokset reaalisen BKTn kysynnän määrässä

Reaalisen BKTn kysyntä

Reaalisen rahantarjonnan vaikutus
Supistuu, jos hintatason nousee	Kasvaa, jos hintataso laskee
Hintatason nousu pienentää reaalirahan määrää	Hintatason lasku lisää reaalista rahan määrää
Korvausvaikutus aikaulottuvuudessa
Hintatason nousu nostaa korkoja	Hintatason lasku alentaa korkoja
Kansainvälinen korvausvaikutus
Hintatason nousu nostaa kotimaisen tavaran ja palvelun kustannuksia ulkomaisiin verrattuna	Hintatason aleneminen alentaa kotimaisen tavaran ja palvelun kustannuksia ulkomaisiin verrattuna

2.3 Muutokset kokonaiskysynnässä

2.4 Odotukset

2.4.1 Tulo-odotukset

2.4.2 Inflaatio-odotukset

2.4.3 Voitto-odotukset

2.5 Kansainväliset tekijät

2.5.1 Valuuttakurssi

2.5.2 Tulot ulkomailta

2.6 Finanssipolitiikka

2.6.1 Julkisen sektorin hankinnat

2.6.2 Verotus ja tulonsiirrot

2.7 Rahapolitiikka

2.7.1 Rahan tarjonta

2.7.2 Korot

2.8 Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymät

K31.7 Muutokset kokonaiskysynnässä

Kokonaiskysyntä
Pienenee, jos..	Kasvaa, jos...
Tulo-odotukset, inflaatio tai voitto-odotukset pienenevät	Tulo-odotukset, inflaatio tai voitto-odotukset kasvavat
Valuttakurssit nousevat tai tulot ulkomailta pienenvät	Valuttakurssit laskevat tai tulot ulkomailta kasvavat
Finanssipolitiikassa julkisia menoja supistetaan, veroja lisätään tai tulonsiirtoja pienennetään¹	Finanssipolitiikassa julkisia menoja kasvatetaan, verotusta kevennetään tai tulonsiirtoja lisätään¹
Rahapolitiikassa rahan tarjontaa supistetaan ja korkoja korotetaan	Rahapolitiikassa rahan tarjontaa lisätään ja korkoja alennetaan

¹ Monisteessa virhe

31.3 Kokonaistaloudellinen tasapaino

3.1 Reaalisen BKTn ja hintatason määräytyminen

K31.8 Lyhyen tähtäyksen tasapaino

Lyhyen tähtäyksen tasapainottuminen tapahtuu, kun reaalinen BKTn kysyntä on yhtä suuri kuin reaalisen BKTn tarjonta kokonaiskysyntäkäyrän (AD) ja lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrän (SAS) leikkauspisteessä. Tässä tasapaino on pisteessa c (tarjontakäyrän pisteet) ja c' (kysyntäkäyrän pisteet), missä hintataso on 130 ja reaalinen BKT on $6.0 trln. Jos hintataso on 140 ja reaalinen BKT on $7.0 trln (piste e), yritykset eivät pysty myymään koko tuotantoaan. Ne supistavat tuotantoaan ja alentavat hintoja. Jos hintataso on 120 ja reaalinen BKT on $5.0 trln (piste a), kuluttajat eivät voi ostaa niin suurta määrää tavaroita kuin he haluaisivat. Yritykset lisäävät tuotantoaan ja korottavat hintoja. Vain jos hintataso on 130 ja reaalinen BKT $6 trln, yritykset pystyvät myymään koko tuotantonsa ja kuluttajat ostamaan kaiken minkä haluavat. Tämä on lyhyen tähtäyksen kokonaistaloudellinen tasapaino.

3.2 Lyhyen ja pitkän tähtäyksen kokonaistaloudellinen tasapaino

3.2.1 Kokonaistaloudellinen tasapaino pitkällä tähtäyksellä

F27.9 Kansantalouden tasapainon kolme tapausta

Osassa (a) on alityöllisyystasapaino vuonna 1; osassa (b) pitkän tähtäyksen tasapaino vuonna 2; osassa (c) ylityöllisyystasapaino vuonna 3. Osassa (d) nähdään kuinka reaalinen BKT aaltoilee potentiaalisen BKTn ympärillä suhdannevaiheittain. Vuonna 1 on lama ja talous on pisteessä a (osat a ja d). Vuonna 3 on olemassa inflaatiokuilu ja kansantalous on pisteessä c (osat c ja d).

3.3 Pitkän tähtäyksen kasvu ja inflaatio

3.4 Kokonaiskysynnän vaihtelu

K31.10 Kokonaiskysynnän kasvu


Kokonaiskysynnän kasvu siirtää kokonaiskysyntäkäyrää kohdasta AD0 kohtaan AD1. Lyhyen tähtäyksen tasapainossa reaalinen BKT on $6.5 trln ja hintataso nousee niin että se on 135. Tässä tilanteessa vallitsee inflaatiokuilu. Nimellispalkka nousee ja lyhyen tähtäyksen tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle	kohdasta SAS0 kohtaan SAS1 osassa (b). Kun se siirtyy, se leikkaa kokonaiskysyntäkäyrän AD1 korkeammalla hintatasolla ja alhaisemmalla reaalisen BKTn tasolla. Hintataso nousee vastaavasti niin että se on 145 ja reaalinen BKT supistuu niin että se on $6.0 trln - täystyöllisyyden edellyttämän potentiaalisen BKTn suuruinen.

3.5 Kokonaistarjonnan vaihtelu

K31.11 Kokonaistarjonnan supistuminen

Öljyn hinnan nousu alentaa kokonaistarjontaa lyhyellä tähtäyksellä ja siirtää lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrää kohdasta SAS₀ kohtaan SAS₁. Reaalinen BKT supistuu niin että se on $6.0 trln asemesta $5.5 trln ja hintataso nousee niin että se on 130 asemesta 140. Kansantaloudessa on sekä lama että inflaatio - stagflaatio.

31.4 Pitkän tähtäyksen talouskehitys Yhdysvalloissa

F27.12 Kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä Yhdysvalloissa 1960-94

Pisteet tarkoittavat BKT deflaatorin ja reaalisen BKTn arvoa eri vuosina. Vuonna 1960 nämä arvot määräytyivät kokonaiskysyntäkäyrän AD60 ja lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrän SAS60 leikkauspisteessä. Pisteet syntyvät kun AD ja SAS asteettain siirtyvät. Vuonna 1994 käyrät olivat AD94 ja SAS94. Reaalinen BKT on kasvanut ja hintataso on noussut. Mutta kasvu ja inflaatio eivät ole edenneet tasaisesti. Reaalinen BKT kasvoi nopeasti ja inflaatio oli kohtuullista 1960-luvulla; reaalisen BKTn kasvu sakkautui vuosina 1974-75 ja uudelleen pahemmin vuonna 1982. Inflaatio oli nopeaa 1970-luvulla, mutta hidastui vuoden 1982 taantuman jälkeen. Vuodesta 1982 vuoteen 1989 oli voimakkaan ja kestävän elpymisen kausi. Taantuma alkoi vuonna 1991 ja sitä seurasi uusi kasvu.

K31.12 Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta Suomessa

	TreGraf
	PerMakG

4.1 Pitkän tähtäyksen kasvu

4.2 Inflaatio

4.3 Suhdannevaihtelu

4.4 Kehittyvä kansantalous: 1960-1994

[READING BETWEEN THE LINES Aggregate Supply and Aggregate Demand in Action]

AJK kotisivu o AJK kansantalous o AJK ohjelmasivu

Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu

Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)

Asko Korpela 980322 (980126)

[ccc]19980319 14