Työikäiset = Työvoima + työvoimaan kuulumattomat
Väestö = Työikäiset + lapset ja vanhukset
Työhallinnon palvelut- Työllisyyskatsaus
http://www.mol.fi/Tilasto/tk/tils9802.htm
Tilastokeskus - Taskutilasto - Työlliset sektoreittain, 1996
41 Työllisyys
ja työttömyys
41.1 Työllisyys
ja palkat
F24.1 Väestön
työvoimaluokitus
K41.1 Väestön määrä
K41.2 Työikäinen
väestö (ikäluokat 15-64)
K41.2a Väestöosuudet
K41.3 Työvoima
K41.4 Työllistetty työvoima
K41.5 Työttömyys
K41.6 Työttömyysaste
K41.6a Työvoiman jakauma
F24.2 Työllisyys,
työttömyys ja työvoima:
K41.2b Työllisyysasteet
Suomessa
F24.3 Työmarkkinoiden
muuttuvat kasvot
F24.4 Kokonaistyötuntimäärä
K41.7 Vuosipalkka
K41.8 Reaalipalkka
41.2 Työttömyys
ja täystyöllisyys
F24.6 Työmarkkinoiden
virrat
F24.7 Työttömyyden syyt
F24.8 Työttömyyden kesto
F24.10 Työttömyys
ja reaalinen bruttokansantuotos
41.3
Työllisyyden ja palkkatason selitystekijät
K41.11 Työvoimamarkkinat
K41.12 Työmarkkinatrendien
selitys
K41.13 Työvoiman
uudeelleenallokoituminen
41.4 Työttömyyden
selitystekijät
K41.14 Palkkajäykkyys
ja työttömyys
Muuta lukemisen arvoista:
Parkin
[ 24 Employment and Unemployment 570
Vital Signs 571
Employment and Wages 572 Population Survey 572 Three Labor Market Indicators
572 Aggregate Hours 574 Wage Rates 579
Unemployment and Full Employment 577 TheAnatomyofUnemployment 577 Types
of Unemployment 579 Full Employment 580
Explaining Employment and Wage Rates 582 Demand and Supply in the Labor
Market 582 TheTrendsinEmploymentandWageRates 583 Changes in the Distribution
of jobs and Wage Rates 583
Explaining Unemployment 585 job Search 585 job Rationing 586 StickyWages
587
READING BETWEEN THE LINES Structura]ChangeatWork 588 ]
|
Työvoima = työllistetyt + työttömät. Työikäiset = Työvoima + työvoimaan kuulumattomat Väestö = Työikäiset + lapset ja vanhukset Työhallinnon palvelut- Työllisyyskatsaus http://www.mol.fi/Tilasto/tk/tils9802.htm Tilastokeskus - Taskutilasto - Työlliset sektoreittain, 1996 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Monisteen kuviossa K41.4 numerotiedot
ovat virheellisesti EMPK työvoiman tarjonnasta. Suosittelen TreGraf ohjelman käyttämistä! |
|
|
|
|
|
|
 |
| Työttömyysaste kasvaa suhdannetaantumassa ja supistuu nousukautena. Osallistumisaste ja työllisten suhde työikäisen väestön määrään ovat nousussa ja vaihtelevat suhdannevaiheittain. Työllisten suhde työikäisen väestön määrään vaihtelee enemmän kuin osallistumisaste ja heijastaa työttömyysasteen suhdannevaihtelua. Osallistumisasteen vaihtelun tärkein syy on discouraged worker (Parkin, Laaksonen) hypoteesin mukainen. |
"Discouraged workers are people who temporarily leave the labor force during a recession and who reenter the labor force during an expansion and become more active job seekeres."
 |
| Työttömyysaste kasvaa suhdannetaantumassa ja supistuu nousukautena. Osallistumisaste ja työllisten suhde työikäisen väestön määrään ovat nousussa ja vaihtelevat suhdannevaiheittain. Työllisten suhde työikäisen väestön määrään vaihtelee enemmän kuin osallistumisaste ja heijastaa työttömyysasteen suhdannevaihtelua. Osallistumisasteen vaihtelun tärkein syy on discouraged worker (Parkin, Laaksonen) hypoteesin mukainen. |
 |
Osallistumisasteen ja työllisten osuuden väestön määrästä nousu johtuu kokonaan naisten osallistumisasteen kasvusta. Miesten osallistumisaste ja työllisten osuus väestön määrästä on pienentynyt. |
 |
Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä mittaa BKTn tuottamiseen käytetyn työpanksen määrää tarkemmin kuin työllistettyjen määrä, sillä kasvava osuus työpanoksesta on osa-aikatyötä. Vuosien 1960 ja 1994 välillä tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut keskimäärin 1.5 prosentin vuosivauhdilla. Vaihtelu kokonaistyötuntimäärässä sattuu yksiin suhdannevaihtelun kanssa. Kokonaistyötuntimäärä kasvaa hitaammin kuin työpaikkojen määrä, koska työviikko on lyhentynyt. (osa b). |
 |
Yksityisen sektorin teollisuustyöntekijän reaalipalkka oli korkeimmillaan vuonna 1973 ja on sen jälkeen alentunut. Laajempia työntekijäryhmiä edustavat keskipalkat ovat nousseet jatkuvasti. Kaikissa sarjoissa näkyy tuottavuuden nousun hidastuminen. |
|
|
|
|
 |
Työttömyys johtuu siitä, että työssä olevat menettävät tai jättävät työpaikkansa (job losers, job leavers) ja siitä että työvoimaan tulee lisää työntekijöitä. Työttömyys päättyy, kun työntekijä saa uuden tai entisen työpaikan tai kun työntekijä poistuu työvoimasta. |
 |
Työtön on joko työpaikan menettänyt ta sen jättänyt tai on tullut työmarkkinoille. Suurin osa työttömyydestä johtuu työpaikan menetyksestä. Työpaikan menettäneiden luku noudattaa suhdannevaihtelua tarkemmin kuin työpaikan jättäneiden tai työmarkkinoille tulleiden lukumäärä. Työmarkkinoille tulevat ovat toiseksi suurin työttömien joukko. Noudattaa suhdannevaihtelua discouraged worker hypoteesin mukaisesti. Työpaikan jättäneet ovat pienin työttömien ryhmä. |
 |
Suhdannehuipussa vuonna 1989, kun työttömyys oli pienimmillään, melkein 50 prosenttia työttömyydestä kesti vähemmän kuin 5 viikkoa, 30 prosenttia 5..14 viikkoa ja 20 prosenttia 15 viikkoa tai enemmän. Suhdanneaallon pohjassa 1992, kun työttömyys oli suurimmillaan, vain 34 prosenttia työttömyydestä kesti vähemmän kuin 5 viikkoa, 29 prosenttai kesti 5..14 viikkoa ja 37 prosenttia 15 viikkoa tai enemmän. |
 |
Kun reaalinen BKT vaihtelee potentiaalisen molemmin puolin (osa a), työttömyysaste vaihtelee luonnollisen työttömyysasteen molemmin puolin (osa b). Vuoden 1982 syvässä lamassa työttömyysaste nousi niin että se oli melkein 10 prosenttia. Lievemmässä vuosien 1991-92 lamassa työttömyysaste jäi alle 8 prosentin. Luonnollinen työttömyysaste aleni 1980-luvulla. |
 |
Näin voisi tapahtua...
(huom kuviossa eri asteikot kuin kirjan kuvioissa) Työvoiman kysyntäkäyrä LD ilmaisee kuinka paljon työvoimaa yritykset palkkaavat kullakin palkkatasolla. Työvoiman tarjontakäyrä ilmaisee paljonko kotitaloudet aikovat luovuttaa työvoimaa kullakin palkkatasolla. Reaalipalkan tasapaino vallitsee käyrien leikkauspisteessä, missä palkkataso on $15 ja työllisyys 210 bln työtuntia. |
 |
Näin voisi tapahtua...
(huom kuviossa eri asteikot kuin kirjan kuvioissa) Vuonna 1960 työvoiman kysyntäkäyrä oli LD60 ja työvoiman tarjontakäyrä LS60. Reaalituntipalkan tasapainoarvo oli $15 ja työllisyys oli 200 bln työtuntia. Vuosien mittaan tekniikan kehitys on nostanut työn tuottavuutta ja lisännyt työvoiman kysyntää. Kysyntäkäyrä on siirtynyt oikealle kohti sijaintiaan LD94. Samalla työikäisen väestön kasvu on lisännyt työvoiman tarjontaa ja siirtänyt tarjontakäyrää kohti sijaintia LS94. Mutta työvoiman tarjontakäyrä on siirtynyt vähemmän kuin työvoiman kysyntäkäyrä. Koska sekä työvoiman kysyntä että työvoiman tarjonta ovat kasvaneet, työllistetty työvoima on kasvanut. Ja koska kysyntä on kasvanut enemmän kuin tarjonta, reaalipalkka on noussut. |
  |
Näin voisi tapahtua...
(huom kuviossa eri asteikot kuin kirjan kuvioissa) Vuosien 1980 ja 1993 välillä teollisuustyövoiman kysyntä supistui (osa a) ja työvoiman kysyntäkäyrä siirtyi vasemmalle kohdasta LD80 kohtaan LD93. Palvelusektorissa (osa b) työvoiman kysyntä kasvoi ja kysyntäkäyrä siirtyi oikealle kohdasta LD80 kohtaan LD93. Teollisuudessa työvoiman tarjonta pysyi vakiona (oletus) kohdassa LSM, mutta palvelusektorissa työvoiman tarjonta kasvoi ja tarjontakäyrä siirtyi kohdasta LS80 kohtaan LS93. Teollisuudessa työllisyys ja reaalipalkka pienenivät. Palvelusektorissa kysyntä kasvoi enemmän kuin tarjonta, joten sekä työllisyys että reaalipalkka kasvoivat. |
 |
Näin voisi tapahtua...
(huom kuviossa eri asteikot kuin kirjan kuvioissa) Kun työvoiman kysyntä on LD0 ja tarjonta LS, työllisyys on 220 bln työtuntia ja reaalituntipalkka $15. Työllisyys pienenee nyt ja työvoiman kysyntäfunktio siirtyy vasemmalle kohtaan LD1, mutta reaalipalkka on jäykkä ja pysyy tasolla 15. Työllisyys supistuu niin että se on 200 bln tuntia ja syntyy 10 bln työtunnin ylijäämä - vallitsee 10 bln työtunnin työttömyys. Tällöin reaalituntipalkka saattaa alentua niin että se on $14 ja työllisyys nousta niin että se on 210 bln työtuntia. - Monisteen teksti on virheellinen. |
RBL Structural Change at Work 588
AJK kotisivu o AJK kansantalous o PerMakOH ohjelmasivu
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 980330 (980128)
980330-33
[ccc]
