H07.2.1
Keskihajonta osoittaa samaa kuin Durbin-Watsonin luku. Keskihajonnalla eli standardipoikkeamalla mitataan poikkeamaa odotusarvosta.
AJK: Ei ole näin. Keskihajonta OK, mutta ei sama kuin D-W, joka mitta autokorrelaatiota.
H07.4 = Kohdan 2.2 ymmärtäminen takkuili hiukan. Olisiko piänyt laskea raja-alttiuksia ja joustoja?
AJK: Kyllä, siihen tapaan... Olen täsmentänyt tehtävää.
H07.4 = Viivästetyn koron käyttämistä olisi voinut korostaa jotenkin harjoituksessa.
AJK: Kiitos vihjeestä, on tehty.
H07.4 = Mitkä ihmeen hyödykeryhmät?
AJK: Koneet ja kalusto, asuinrakennukset, tie- ja vesirakennukset jne.
Kaikissa kolmessa tapauksessa nakyy, että malli ennustaa paremmin ennen lamaa kuin lamaperiodi mukaan otettuna. Se lienee luonnollista, olihan lamalla suuri vaikutus pääomanmuodostukseen. Kokeilin huvikseni pelkän lamaperiodin 90-95 estimointia. Se toimi hyvin, mutta estimointiperiodi lienee liian lyhyt?
Selistysasteen perusteella ei oikeastaan voida puhua ennustamisesta vaan selittämisestä.
Peukalosääntönä voidaan pitää: Tilastoteoreettiset kriteerit vaativat 15 havaintoa.
Perusmuotona oleva joustavan kiihdyttimen teoria on hyvin yksinkertainen, sillä se sisältää vakiotermin lisäksi vain yhdellä viivästetyn bruttokansantuotoksen ja kahdella viivästetyn pääomakannan.
Virhe: Tämä on naivi kiihdytin, ei joustava kiihdytin, 'to be exact'.
Vain seuraava on joustava kiihdytin:
Joustavan kiihdyttimen tapaus voidaan myös kirjoittaa muotoon, jossa on nyt vallitseva bruttokansantuotos ja yhdellä viivästetty pääomakanta.
... mutta mihin se perustuu? - Vastaus: Joustava kiihdytin
QGF1:n (viivästetty BKT tuotantokustannushintaan) kerroin on kasvanut 0.76:sta 0.94:ään. Eli jos viivästetty tuotantokustannushintainen BKT kasvaa 1%:lla, se kasvattaa yksityistä tuotannollista pääomanmuodostusta 0.76%:lla ennen lamaa ja 0.94%:lla laman jälkeen.
AJK: Tätä en olisi uskonut enää lukevani, vai oliko tämä testi: lukeeko se äijä näitä vai ei? 2 p korkein mahdollinen, vaikka olisi muut asiat kuinka hienosti tahansa kuten tässä tapauksessa olikin. Kehotan kertaamaan:
3.2.3 Derivaatta o 3.3 Muutoksen tärkein mitta on jousto
H07.4 = Useat asiat tulevat ainakin minulle ensimmäistä kertaa, ja voisi olla hyvä jos kunkin harjoitustehtävän keskeiset teoriat käytäisiin ensin tunnilla yhdessä läpi. !? - Moneenko kertaan? - Kiihdytin, joustava kiihdytin ja tuotannon, pääomakannan ja koron vaikutus on kertaalleen läpikäyty.
Lisäksi:
Pääomanmuodostus ja kiihdytinperiaate o Odotukset ja pääomakanta o Pääomanmuodostus ja rahoitusmahdollisuudet
Kun investointi toteutetaan sitten käytännössä on päätöshetkestä saattanut kulua jo huomattava aika, rakennusprojekteissa jopa 10-20 vuotta.!?
Oikeastaan harmittaa, että joudutaan toteamaan:
"F-arvojen suuruuden perusteella kaikki mallit toimivat kokonaisuuksina hyvin."
'Syöminen on vanukkaan testi', kuten Paavo Okko sanoi EMU kirjoituksesaan. Samoin tässä yhtälön testi on sen käyttäminen mallissa: selittämässä mennyttä tai ennustamassa tulevaa. Voi olla, että estimoinnissa paras ei ole mallissa paras yhtälö.
Suosittelisin lamaperiodin estimoinnissa siirtämään myös estimoinnin alkuajankohtaa saman verran kuin loppuajankohtaa, tulisi laman vaikutus vieläkin paremmin esiin kuin jos vain loppuajankohtaa siirretään.
"Olisi kuitenkin kiva saada oikeita vastauksia ainakin vaikeammiksi osoittautuneisiin harjoitustehtäviin esim. kurssin loppupuolella. "
Yksi tärkeimmistä opittavista asioista: "Oikeita" vastauksia ei ole.
"Tehtävänannot voisivat olla ehkä hieman selkeämpiä, sillä tässä harjoituksessa alun tehtävänanto ja vastausluukkkujen kysymykset eivät oikein tuntuneet sopivan yhteen."
Totta: Ristiriita häipyisi, jos pyyhkisin (aikaisemmista versioista peräisin olevat) tehtävänannot pois ja jättäisin vain luukkujen kysymykset jäljelle. Roikotan niitä mukana siinä toivossa, että niistä heruisi parannusta luukkukysymyksiin. Luukkuun tuntuu olevan pakko kiteyttää kysymykset, kun taas tehtävänanot ovat yleisluontoisempia.
H07.4 = Nämä isot ruudukot ovat kätevämpiä käyttää.
Olisi ainakin tenttiä varten mukava käydä pikaisesti läpi harjoitustehtävien tärkeimpiä kohtia, ns "oikeita vastauksia".
On siis yhä painetta 'oikeiden vastausten' esittämiseen. Ehkä täytyy perustaa 'oikeiden vastausten' sivut
On sääli, että harjoitustehtävää tehdessä ei voi käydä muilla sivuilla, esim. luentojen sivuilla, sillä muuten jo kirjoitetut vastaukset häviää. Kirja on siitä syystä aika välttämätön apuväline.
Onko todella näin? Kyllä ainakin minä pystyn avaamaan toiseen ikkunaan tekstisivun ja toiseen harjoitustehtäväsivun, mutta ne on todellakin avattava rinnakkain, siis Netscapen kuvakkeesta saakka erikseen. Hyvä että tuli esille.
H07.4 = Harjoitus oli oikein mielenkiintoinen, mutta esimerkiksi normaali- ja lamaperiodin vertailu oli tässä ruudulla hiukan kömpelöä. Olisi hyvä, jos ikkunaa voisi venyttää kirjoittaessa, koska vierityspalkit ovat hitaita ja aina joku tieto on piilossa. Toisaalta nyt oli paljon parempi kirjoittaa kuin kurssin alussa, jolloin ikkunat olivat todella pienet. (ERITTÄIN TÄRKEÄTÄ PALAUTETTA, Kiitos!)
Suomen kansantaloudessa koron merkitys investointipäätöksiin on ollut varteenotettavaa vasta 70-luvulta lähtien. (??) Mielestäni vasta 80-luvun puolivälistä lähtien
Kyseisessä tehtävässä jokainen estimoitava funktio sisältää eri parametrit (siis myös eri aineiston) ja näin ollen selitysastetta ei ole nyt järkevää käyttää. (Mihin? - keskinäisen paremmuuden vertailuun?)
AJK: Selitysastetta voidaan nimenomaan käyttää paremmuusvertailun niin kauan kuin selitettävä on sama (aikaperiodi - hm?)
Sama tekijä myöhemmin:
Siis mallit pystyvät selittämään ERITTÄIN HYVIN Y:n kokonaisvaihtelua.
Tämä on käsitykseni mukaan oikeaa sanankäyttöä tässä asiassa.
Edellä oleva yhtälöryhmä tunnuslukuineen kuvaa normaaliperiodia vuosilta 1963-1995. Normaaliperiodi määritellään taloudellisena jaksona, jossa nousu- ja lamakaudet vaihtelevat.
AJK: Kaikkea sitä kuulee: 90-95 kuuluu normaaliperioodiin!!
LAMAPERIODI vuodet 1992-1994 (Estimointiperiodin
minimipituus on 15 havaintoa)
NORMAALIPERIODI vuodet 1963-1995 !!
Palautteesta kiitokset. Se helpottaa ja auttaa sekä sivujen että tehtävien tekemistä!
Asko Korpela 971129 (970318) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)
[ccc]