Lyhyemmät linkit o Yksityiskohtaiset linkit
Lyhyemmät linkit
12.1 Bruttokansantuotos
K12.1 Pääoma ja pääomanmuodostus
K12.2 Kansantalouden kiertokulku
K12.3 Kokonaiskysyntä
ja kokonaistarjonta
K12.4 Kansantulokäsitteestä
toiseen
12.2 Kansantalouden tilinpito
K12.5 Kansantalouden kiertokulku
T12.1 Tilinpito 1 o T12.2
Tilinpito 2
12.3 Tilinpidon menetelmät
T12.3 Arvonlisämenetelmä
ja leipä
K12.6 Arvonlisämenetelmä
T12.4 Maito ja peruna
12.4 Tietopankkien käyttö
K12.7 Bruttokansantuotos
ja trendit
Yksityiskohtaiset
linkit
12.1 Bruttokansantuotos
12.1.1 Varanto ja virta
12.1.2 Tulon, tulonkäytön
ja tuotannon arvon
12.1.3 Bruttokansantuotos
12.1.4 Käytettävissä
oleva tulo (KOT)
12.1.5 Pääomanmuodostus
ja pääomakanta
12.2 Kansantalouden
tilinpito
12.2.1 Tilinpidon lähtökohta
12.2.2 Kokeile tietokoneohjelmaa NatAcc
12.2.3 Tilien sisältö
12.3 Tilinpidon menetelmät
12.3.1 Arvonlisämenetelmä
12.3.2 Kansantulolaskelmien
indeksiongelma
12.3.3 Kansantalouden
tilinpidon heikkouksia
12.4 Tietopankkien käyttö
12.4.1 AdBase ja mikrotietokone
12.4.2 Bruttokansantuotos,
trendi ja trendiennuste
12.4.3 Yhteydet tietopankkeihin
Taulukot:
T12.1 Tilinpito 1
T12.2 Tilinpito 2
T12.3 Arvonlisämenetelmä
ja leipä
T12.4 Maito ja peruna
Kuviot
K12.1 Pääoma
ja pääomanmuodostus
K12.2 Kansantalouden kiertokulku
K12.3 Kokonaiskysyntä
ja kokonaistarjonta
K12.4 Kansantulokäsitteestä
toiseen
K12.5 Kansantalouden kiertokulku
K12.6 Arvonlisämenetelmä
K12.7 Bruttokansantuotos
ja trendit
Käsitteitä
Institutionaalinen
Funktionaalinen
Laspeyres
Tietokoneohjelmat
Kokeile Natacc
Kokeile
INDEX/SmaExe
23 Measuring GDP, Inflation, and Economic Growth 544 Economic Barometers 545
Makrotaloustieteen perusteet o AJK kansantalous o AJK kotisivu
Gross Domestic Product 546
Bruttokansantuotos on kansantalouden kokonaistuotannon arvo vuoden aikana. Suomessa se oli 746 mrd mk vuonna 1996. Miten tämä luku on laskettu? Se on tämän kohdan aihe.
Kaksi keskeistä asiaa:
Stocks and Flows 546
Varanto
suure joka on olemassa tiettynä ajankohtana (Paljonko vettä on kylpyammeessa?)
Virta
suure, jota mitataan aikajakson kuluessa (Paljonko vettä virtaa hanasta minuutissa?)
Pääoma ja pääomanmuodostus
Kaksi kokonaistaloudellista virtaa aiheuttaa muutoksia pääomavarannossa:
 |
Farkkufirman konehankintaesimerkki sopii myös kansantalouteen kokonaisuutena. Koko kansantalouden pääomakanta vähenee koska tapahtuu arvonalennusta ja kulumista, mutta bruttopääomanmuodostus lisää pääomakantaa. Pääomakannan vuosimuutos on nettoinvestointi eli nettopääomanmuodostus. |
on toinen makrotaloudellinen käsitepari samaa maata kuin pääoma ja pääomanmuodostus. Kysymys on nyt kuluttajan käyttäytymisestä.
Pitkä tähtäys ja lyhyt tähtäys kohtaavat
Edellisessä luvussa puhe bruttokansantuotoksen potentiaalisesta kasvusta pitkällä tähtäyksellä ja sen aaltoilusta lyhyellä tähtäyksellä. Näiden molempien kannalta pääomakannalla on suuri merkitys. Suuri syy siihen miksi BKT kasvaa pitkällä tähtäyksellä on pääomakannan kasvu. BKTn aaltoilu lyhyellä tähtäyksellä johtuu taas suurelta osalta pääomanmuodostuksen suurista vaihteluista.
The Equality of lncome, Expenditure, and the Value of Production 547
Tarkastellaan tulon ja tulonkäytön kiertokulkukaaviota.
Kuviossa K12.2 kansantalouden muodostaa neljä institutionaalista sektoria (punaiset vinoneliöt):
Kansantaloudessa on kolmet markkinat:
Ensin tarkastellaan kotitalouksia ja yrityksiä.
Tuotannontekijämarkkinat:
Hyödykemarkkinat:
Bruttokansantuotos on vuoden aikana tuotettujen lopulliseen käyttöön menevien tavaroiden ja palvelusten kokonaismäärä.
Tuotannon arvo voidaan laskea kahdella tavalla:
Bruttokansantuotos on virtasuure: määrä todetaan aikayksikön (vuoden, neljännesvuoden) kuluessa.
sisältää vain lopulliseen käyttöön menevän tuotannon, ei puolivalmisteita, jotka jossakin tuotannon välivaiheessa siirtyvät esim yritykseltä toiselle.
Mittaus tapahtuu rahamääräiseen nimellisarvoon. Tämä merkitsee, että alunperin kappaleina, kiloina, litroina ym fyysisillä mitoilla mitattavissa oleva tuotanto yhdistetään rahan mittanauhalla yhdeksi laaduksi.
Bruttokansantuotoksen yhteismitallisuuteen sisältyy sekä tämän käsitteen voima että sen heikkous.
Bruttokansantuotos asukasta kohti.
Kansantalouden tilipidosta tietoja: kokonaistuotoksesta, kansantulosta, hintatason kehityksestä, työllisyydestä
Kuluttajien maksut tavaroiden ja palvelusten ostosta ovat kokonaiskulutusmenot. Kuviossa K12.2 (F23.2) kokonaiskulutusmenot on merkitty punaisilla pistevirroilla. Yritykset saavat myyntitulona siis kulutusmenot C, pääomanmuodostuksen I, julkisen kulutuksen G ja nettoviennin NX. Näiden neljän virran yhteisarvo on tulonkäyttö eli kokonaiskulutusmenot.
Tavaroiden ja palvelusten tuottamisesta koituneet kustannukset ovat yhtä suuret kuin tuotannontekijöistä maksetut korvaukset, sininen pistevirta Y.
Punaisten menovirtojen summa on yhtä suuri kuin sininen tulovirta
Y = C + I + G + NX
Toinen tapa mitata kansantalouden suoritetta on laskea tuotannontekijäkorvausten kokonaissumma.
Kansantulo on vuoden aikana ansaittujen tuotannontekijätulojen kokonaissumma.
. K12.4 Kansantulokäsitteestä toiseen
 |
Yritysten bruttokansantuotoksen myymisestä saama tulo joutuu tuotannontekijätuloina: palkkoina, vuokrina, korkoina ja voittona (kansantalouden tilinpidossa nimellä 'toimintaylijäämä') takaisin kuluttajille. |
Käytettävissä oleva tulo on tärkeä kokonaistaloudellinen käsite,
Käsitteellä pääomanmuodostus eli investoinnit tarkoitetaan kansantalouden tilinpidossa aina reaalisia investointeja eli tuotantokoneiston hankintoja.
'investoida osakkeisiin'
Varastojen muutos on erikoinen pääomanmuodostuksen muoto.
How Investment Is Financed 550
Investoinnit rahoitetaan kansantalouden säästöillä, jotka ovat kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin säästämisen yhteissumma. Miten nämä rahoituslähteet toimivat investointien rahoittamiseksi?
Y = C + S + NT
S = (Y - NT) - C
Kokonaistuloa (Y - NT) nimitetään käytettävissä olevaksi tuloksi.
Julkisen sektorin säästäminen on nettoverotus miinus julkinen kulutus eli budjettiylijäämä.
Kansantalouden säästäminen = S + (NT - G).
Mutta koska kotitalouksien säästäminen on käytettävissä oleva tulo miinus kulutus,
Kansantalouden säästäminen = (Y - NT) - C + (NT - G).
Kansantalouden säästäminen = Y - C - G.
Kansantalouden tilinpidon tarve kävi ilmeiseksi 1930-luvun laman aikoina.
Kansantalouden tilinpito on yhtenäinen tilipuitteisto, samanlainen kaikissa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaissa.
| Simon S Kuznets 1901- |
| Simon Kuznets muutti Venäjältä Yhdysvaltoihin nuorena.
Hän toimi useissa yliopistoissa ja siirtyi eläkkeelle Harvardista
1971, samana vuonna kuin sai Nobel-palkinnon kansantalouden tilinpitoa
koskeneesta elämäntyöstään.
Ensimmäiset laskelmansa Yhdysvaltojen kansantulosta 1929-32 hän julkaisi NBERn (National Bureau of Economic Research) palveluksessa ollessaan 1934. Hän on myös tutkinut taloudellista kasvua viimeisten parin sadan vuoden aikana. Hänen käsityksensä mukaan kasvun ydin on teknologisten ja institutionaalisten tekijöiden vuorovaikutus innovaatioprosessin muodossa. |
Kolmea kuvion K12.5 neljästä virrasta mitataan systemaattisesti taloustoimittain ja talousyksiköittäin kansantalouden tilinpidossa. Tämän mukaan puhutaan funktionaalisesta ja institutionaalisesta tilinpidosta.
K12.5 Kansantalouden kiertokulku
kieku 97-08-30 880914
kannalta kansantalous on jaettu viiteen sektoriin: yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja kotitaloudet.
kannalta tilinpidossa taloustoimia tarkastellaan neljällä sulautetulla tilillä, jotka ovat (1) tuotanto ja sen käyttö, (2) tulot ja niiden käyttö, (3) varallisuuden muodostus ja sen rahoitus sekä (4) Suomen ja ulkomaiden väliset taloustoimet.
Kulutusmenoja
mitataan kotitaloustiedusteluilla.(1)
Tuotantotoiminnan
tilastointi tapahtuu kokonaistuotannon määrän ja toimialakohtaisen jakaantumisen selvittämiseksi.
Tulot
eli palkat ja muut tuotannontekijätulot mitataan verotustilastosta.
| 4. Yksityinen tulonkäyttö | |||
| Yksityiset kulutusmenot | 295.9 | Palkat | 218.2 |
| Välittömät verot | 83.8 | Toimintaylijäämä | 57.3 |
| Siirtomeno julkisyhteislle | 210.5 | Sosiaalivakuutusmaksut | 63.1 |
| Yksityinen säästäminen | 10.6 | Tulonsiirr julkyhteisöiltä | 262.1 |
| Yksityiset tulot | 600.7 | Yksityiset tulot | 600.7 |
| 5. Julkinen tulonkäyttö | |||
| Julkiset kulutusmenot | 119.1 | Välittömät verot | 83.8 |
| Tukipalkkiot | 14.9 | Välilliset verot | 75.3 |
| Tulonsiirrot yksityisille | 262.1 | Julkisyhteisöj muut tulot | 121.8 |
| Julkinen säästäminen | -17.9 | ||
| Julkisyhteisöjen tulot | 378.2 | Julkisyhteisöjen tulot | 378.2 |
| 6. Ulkomaat | |||
| Tavaroiden vienti | 172.8 | Tavaroiden tuonti | 125.5 |
| Palveluiden vienti | 34.4 | Palveluiden tuonti | 35.6 |
| Muut tulot ulkomailta | 21.6 | Muut menot ulkomaille | 45.2 |
| Vaihtotaseen ylijäämä | 22.5 | ||
| Tulot ulkomailta | 228.8 | Menot ulkomaille | 228.8 |
Tilin 2
vasemmalla puolella on selvitetty käytettävissä oleva tulo tulotyypeittäin sekä oikealla puolella tulon käyttö kulutukseen ja säästämiseen
Tilillä 3
on selvitetty pääomanmuodostuksen jakautuminen varastojen muutoksiin ja kiinteään bruttopääomanmuodostukseen sekä ilmaistu ulkomaisen rahoituksen suuruus.
Tilillä 4
on tuonnin ja viennin jakautuminen tavaroihin ja palveluksiin sekä vaihtotaseen ylijäämä
Tileillä 5 ja 6
on esitetty yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tulot ja niiden käyttö.
Kansantalouden tilinpidon kaksi tärkeintä metodologista ongelmaa ovat:
Vaihejako
miten tuotannon arvo olisi mitattava jotta kaikkien tuotantovaiheiden osuus saataisiin näkyviin?
Yhteismitallisuus
miten erilaiset hyödykkeet: tavarat ja palvelukset voitaisiin saattaa keskenään yhteismitallisiksi?
| Tuotannonala | Myyntihinta | Raaka-aine | Arvonlisä |
| Maatalous | 3.20 | .00 | 3.20 |
| Myllyteollisuus | 4.40 | 3.20 | 1.20 |
| Tukkukauppa | 5.20 | 4.40 | .80 |
| Leipomoteollisuus | 6.40 | 5.20 | 1.20 |
| Vähittäiskauppa | 8.00 | 6.40 | 1.60 |
| Yhteensä | 27.20 | - 19.20 | = 8.00 |
 |
Kuluttajan maksama leivän hinta on tuotantovaiheittaisten arvonlisien summa. Välivaiheessa, esim tukkukaupan ostaessa jauhoja myllyteollisuudelta, hinta on maatalouden ja myllyteollisuuden yhteenlaskettujen arvonlisien suuruinen. Näin siis laskien yhteen vain arvonlisät tuotantovaiheittain päädytään tuotteen hintaan lopputuotteena (samoin myös välituotteena). |
Taulukossa T12.4 on tietoja maidon ja perunan hinnoista ja tuotantomääristä Suomessa vuodesta 1978 lähtien. Tähän taulukkoon viitaten voidaan kysyä:
Näihin kahteen kysymykseen eli siihen,
Miten mikrotason tietojen perusteella selvitetään makrotason käsite bruttokansantuotos?
kiteytyy kansantulolaskelmien indeksiongelma
M a i t o P e r u n a Bruttokansantuotos
Määrä Hinta Arvo Määrä Hinta Arvo Määrä Hinta Arvo
miljl mk/l mdmk mi kg mk/kg mdmk 77=100 mdmk
1978 2841 1.95 5.54 746 1.22 .91 6.45 100 6.45
1979 2890 2.17 6.27 674 1.45 .98 6.47 112 7.25
1980 2949 2.43 736 2.08
1981 478
1982
5.54 .91
1978 Io = ---- 1.95 + ---- 1.22 = 1.847 100
6.45 6.45
5.54 .91
1979 I1 = ---- 2.17 + ---- 1.45 = 2.06 112
6.45 6.45
Suomen Tilastollinen vuosikirja, taulut 71,78,285
T12.4 Indeksilaskelmat
Näin vuoden 1 (1979), 2 jne indeksiluvut saadaan Laspeyresin indeksikaavoista
Näissä summaus tapahtuu kaikkien indeksiin kuuluvien hyödykkeiden yli.
Johtopäätökset:
Laadi Laspeyres'n kaavaa käyttäen tietokoneohjelma ja laske sen avulla taulukkoon T2.4 myös vuoden 1980 luvut. Laadi ohjelma siten, että voit liittää siihen lisää hyödykkeitä ja lisää havaintoaineistoa. Taulukossa T2.4 mainituista lähteistä löydät helposti myös lisää tietoja viljan ja muiden meijerituotteiden sekä lihatuotteiden tuotantomääristä ja hinnoista.
Tässä luvussa tarkasteltu kansantalouden tilinpito sisältyy AdBase aikasarjatietopankkiin, josta sen voi tulostaa kuvaruutuun tiedostoon tai paperille NATACC mikrotietokoneohjelmalla.
AdBase tietopankkia voidaan rakentaa millä hyvänsä editorilla ja tulostaa TreGraf ohjelmalla. TreGraf tulostaa datapankin myös Excel taulukkoon suoraan siirrettävässä muodossa.
AdBase tietopankissa on tällä hetkellä 234 aikasarjaa vuosilta 61-96. AdBase tietopankin ytimen muodostavat ne 100 aikasarjaa, jotka tarvitaan ekonometrisessa Suomen kansantalouden AJKA mallissa, joka on pyörinyt syntymästään 74-05-08 lähtien, aina samanlaisena, mutta aina kuitenkin uudistuvana. Ja vielä tämänkin ytimen sisältä löytyy noin 45 aikasarjan ydin Suomen kansantalouden tilinpidosta. ... ja NATACC ohjelma tulostaa tilinpidon asetelmat seitsemänä tilinä, sekä markkoina että prosenttijakaumina. AJKA-mallissa käytettävät aikasarjat ovat tästä näpäyttämällä saatavissa valmiina Excel muodossa.
 |
QGDF Bruttokansantuote markkinahintaan mrd 90 mk 96021 ExpTrend: 71-95 2.5%, 86-95 0.2% 61 179.9 185.2 191.2 201.2 212.0 216.9 221.6 226.8 248.4 267.4 71 272.8 293.6 313.0 322.8 326.0 326.5 326.9 334.1 358.2 377.4 81 383.3 397.1 408.8 421.4 436.3 446.6 464.9 487.7 515.4 515.4 91 479.0 462.0 456.6 476.7 496.9 QGDF Bruttokansantuote markkinahintaan % 96021 ExpTrend: 71-95 2.5%, 86-95 0.2% 61 0.0 2.9 3.2 5.2 5.4 2.3 2.2 2.3 9.5 7.6 71 2.0 7.6 6.6 3.1 1.0 0.2 0.1 2.2 7.2 5.4 81 1.6 3.6 2.9 3.1 3.5 2.4 4.1 4.9 5.7 0.0 91 -7.1 -3.5 -1.2 4.4 4.2 |
Kuviosta nähdään bruttokansantuotoksen kehitys vuosina 1961-95. Kuvioon on lisäksi piirretty vuosien 71-95 eksponenttitrendi. Vuodelle 1997 on merkitty isolla pisteellä trendiennuste.
Mikä ero on trendiennusteella ja trendiarvolla?
Alkuun o AJK kotisivu o Yhteenveto
SUOMEN PANKKI: Tilastoja, hakemisto
1 Lehtonen Veli-Matti: Kuluttajahintaindeksi 1977=100. Tilastokeskuksen Tutkimuksia 52.
2 Sourama-Saariaho: Kansantalouden tilinpito. Rakenne, määritelmät ja luokitukset. Tilastokeskuksen tutkimuksia 62. Helsinki 1988.
Measuring U.S. GDP 551 The Expenditure Approach 551 The
Factor Incomes Approach 552 Valuing the Output of Industries 554
The Price Level and Inflation 555 The Consumer Price Index 556 The GDP
Deflator 557 What the Inflation Numbers Mean 558
How Real GDP Is Used 560 International Comparisons of GDP 560 EconomicWelfare
560 Phase of the Business Cycle 563
READING BETWEEN THE LINES Diagnosing the Economy 564
Makrotaloustieteen perusteet o AJK kansantalous o AJK kotisivu
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 980310 (970929)
[ccc]