HeSa 19980310
Kuluttajahintaindeksin tekijä joutuu päättämään, kuluttaako tavallinen suomalainen jo hylamaitoa, kevytlimsaa, patonkia, ulkomaisia tuontijuustoja, sisäfilettä, rullaluistimia
RIITTA ASTIKAINEN - Helsingin Sanomat
Kuluttajahintaindeksin perustana oleva nk. kulutuskori uusittiin joulukuussa, seitsemän vuoden tauon jälkeen.
Koriin etsin in juuri ne 1 muutamat sadat tavarat, jotka kuvaavat mahdollisimman oikein vakiosuomalaisten ostamia vakiotavaroita juuri nyt. Niiden hinnoista saadaan aikaan kuluttajahintaindeksi, joka puolestaan kuvaa inflaatiota. Tärkeä luku siis.
Tilastokeskuksen tutkijoilta kulutuskorin kokoaminen vaatii muutakin kuin matematiikkaa. Se on myös herkkää tasapainoilua pikkuasioiden, näppituntuman ja filosofisten pohdintojen hetteisessä maastossa.
Korin kokoamisesta Tilastokeskuksessa vastannut yliaktuaari Arja Kinnunen antaa esimerkin:
Elintarvikkeissa käytiin nyt tiukkaa rajanvetoa dieettituotteiden asemasta. Vähärasvaiset lowfat -tuotteet katsottiin niin yleisiksi, että ruokacreme pääsi mukaan kulutuskoriin. Keinotekoisesti makeutetut light-tuotteet jäivät vielä ulkopuolelle.
Laktoosittomat hyla-tuotteetkin jätettiin ulkopuolelle, samoin gluteenittomat. Niitä ostetaan vielä liian vähän.
Patonki on myös vielä liian harvinainen tuote, sitä ostetaan vain suurissa kaupungeissa. Sisäfileestä sen sijaan on edullisten tarjousten myötä tullut jo niin yleinen, että se otettiin mukaan koriin.
Perussääntö on, että tavaran hinta vaikuttaa elinkustannuksiin, jos sen Osuus kulutuksessa on isompi kuin yksi promille.
Mistä tämä tiedetään?
Ei mistään varmasti, sanoo Aila Kinnunen. Perustiedostona ovat kotitalouksien kulutustutkimukset. Tilastokeskuksen reilu sata haastattelijaa kerää näppituntumaa liikkeistä eri puolilta Suomea tehdessään hintahavaintoja kerran kuussa. Jos joku tuote katoaa kaupan hyllyiltä, sen asema kulutuskorissa alkaa olla uhattu.
Klassinen esimerkki siitä on edellisessä uudistuksessa kulutuskorista poistettu miesten verkkopaita. Uuno ohapuro hengenheirnolaisineen tosiin kimmastui siitä, rnutta paitaa ei enää tahtonut löytyä kaupan hyllyiltä.
Omakin elämäntilanne vaikuttaa: "Silloin kun lapseni oli pieni, vaipat tulivat mukaan koriin, nyt kun hän on vähän isompi, mukaan otettiin kurahousut", Kinnunen tunnustaa.
Samoin sukupuoli: "Mieskollegat eivät tykänneet kun korista poistettiin kalastusvälineitä ja katiskat."
Nämä rajanvedot ovat vielä melko yksinkertaisia verrattuna siihen ongelmakasaan, joka kulkee nimellä laadunmuutosharha. Tämä harha on tärkeä, koska se on koko kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen virhelähde.
Esimerkiksi autoissa se tarkoittaa sitä, että uusien autojen hinta yleensä nousee mutta laatu samalla paranee. voidaanko silloin sanoa, että uusien autojen hinta on noussut?
Kysymys on visainen. Tilastokeskus on yhdessä kansantaloustieteen professorin Yrjö Vartian kanssa järkeillyt siihen laskentamallia: jos auton hinta suhteutetaan sen vääntöön (tekninen muuttuja, joka tarkoittaa suunnilleen sitä sutiiko kolmosella) ja auton painoon, ymmärretään vähän paremmin mitä uusien autojen markkinoilla tapahtuu", sevittää Kinnunen.
Vaatteiden hinnoissa pitää ottaa huomioon hinnan lisäksi myös kankaan ja työn laatu ja erityisesti merkkistatus, eli se paljonko vaatteen hinnassa maksetaan pelkästä merkistä. Kinnunen näyttää tilastollista kaavaa, jonka englantilaisprofessori on kehittänyt puseron laadun ja hinnan välisen riippuvuuden laskemiseen. Suomalaisten autokaavio näyttää siihen verrattuna naurettavan yksinketaiselta.
Suomalaiset ovat Kinnusen mukaan eurooppalaista huippua laadunmuutosharhan laskemisessa.
Hän itse johtaa kahta eurooppalaisista projektia, joista toinen toinen koskee autoja ja toinen kestokulutushyödykkeitä. Erityisesti merkkistatus aiheuttaa kansallisia eroja: Eurooppalaisia kolleegoja nauratti, kun selitin että meillä Suomessa ruotsalainen tuotemerkki tarkoittaa kodinkoneissa ihmisten mielissä huonompaa laatua. Ruotsalainen kollega yskähteli. Yritin selittää että suonlalaisille kuluttajille kotimaisuus on niin tärkeää."
Esimerkiksi nämä löytyvät kulutuskorista
Yliaktuaari Arja Kinnunen vastaa kulutuskorin kokoamisesta.
[ccc]