11 Makrotaloustietede ja maailmantalous [ccc]

22 A First Look at Macroeconomics: Economic Growth 520

11.1 Makrotaloustieteen lähtökohdat ja keskeiset kysymykset
11.2 Taloudellinen kasvu
F22.1 Taloudellinen kasvu Yhdysvalloissa 1960-94
K11.1 Suomen bruttokansantuotos
F22.2 Viimeisin suhdanneaalto Yhdysvalloissa
F22.3 Kasvu pitkällä tähtäyksellä Yhdysvalloissa
F22.4 Taloudellinen kasvu kolmessa suurimmassa
F22.5 Pitkän tähtäyksen kasvuvauhteja maailmalla
o Kasvun hyödyt ja haitat
o Kasvun kustannukset
o Miten kasvu syntyy?
K11.1 Taloudellisen vaihtelun lajit
o Suhdanneaallon vaiheet
o Yhteenveto: kasvu
11.3 Työllisyys ja työttömyys
F22.7 Työttömyys teollisuusmaissa
o Miksi työttömyys on ongelma
11.4 Inflaatio
F22.9 Inflaatio maailmalla
o Miksi inflaatio on ongelma
11.5 Vaihtotasevaje - neljäs ongelma
11.6 Talouspolitiikan haasteet ja välineet

Makrotaloustieteen perusteet o AJK kansantalous o AJK kotisivu

11.1 Makrotaloustieteen lähtökohdat ja keskeiset kysymykset

1.1 Lyhyen tähtäyksen ja pitkän tähtäyksen tavoitteet

1.2 Tätä tietä eteenpäin

11.2 Taloudellinen kasvu

tuotantokapasiteetti laajenee
tuotantomahdollisuuksien käyrä siirtyy origosta poispäin

mitta: Reaalinen bruttokansantuotos

kokonaistuotannon
1995 hinnat: inflaation - hintojen nousun vaikutus poistetaan luku 1.2

BKT ei ole täydellinen kokonaistuotannon mitta

ei mittaa kotitalouden tuotantoa
ei harmaata taloutta

Kuitenkin: BKT on kattavin kansantalouden kokonaissuoritteen mitta.

2.1 Taloudellinen kasvu Yhdysvalloissa

F22.1 Taloudellinen kasvu Yhdysvalloissa 1960-94

Pitkän tähtäyksen kasvu potentiaalisella BKTlla mitattuna oli 4.1 prosenttia 1960-luvulla, mutta hidastui 2.5 prosenttiin 70- ja 80-luvuilla. Reaalinen BKT vaihtelee potentiaalisen ympärillä.

K11.1 Suomen bruttokansantuotos

Pitkän tähtäyksen kasvu 25 viimeisestä havainnosta mitattuna oli 2.4 prosenttia vuodessa, mutta lyhyen tähtäyksen kasvu on viimeisten 10 vuoden trendistä vain 0.2 prosenttia vuodessa. 1990-luvun lama näkyy mitä selvimmin: vuosien 1989-90 tason bruttokansantuotos saavutti vasta 1996.

F22.2 Viimeisin suhdanneaalto Yhdysvalloissa

Suhdanneaallolla on kaksi käännekohtaa: huippu ja lama. Viimeisimmässä Yhdysvaltojen suhdanneaallossa huippu sattui vuoden 1990 kolmannelle neljännekselle ja lamakäänne vuoden 1991 toiselle neljännekselle. Suhdanneallolla on kaksi vaihetta: laskusuhdanne ja noususuhdanne. Viimeisin laskusuhdanne sattui vuoden 1990 huipusta vuoden 1991 lamakäänteeseen.

K11.2 Suomen aallot kolmena

F22.3 Kasvu pitkällä tähtäyksellä Yhdysvalloissa

Ohut musta viiva kuvaa potentiaalista BKTta. Tätä viivaa pitkin reaalinen BKT on kasvanut 3.3 prosentin vuosivauhdilla vuosien 1870 ja 1994 välillä. Siniset alueet ilmaisevat, milloin reaalinen BKT oli potentiaalisen yläpuolella. Ajoittain, kuten 2 maailmansodan aikana reaalinen BKT kasvoi nopeasti. Ajoittain taas, kuten 1930-luvun laman aikana ja viimeksi 1975 (OPEC), 1982 ja 1990-91 reaalinen BKT supistui.

2.2 Taloudellinen kasvu maailmalla

F22.4 Taloudellinen kasvu kolmessa suurimmassa kansantaloudessa

Taloudellinen kasvu kolmessa suurimmassa kansantaloudessa: Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa on noudattanut samantapaista kuviota. Kasvuvauhti hidasstui 1970-luvulla ja kaikilla näillä mailla oli samantapainen suhdannekehitys. Japani on kuitenkin kasvanut nopeimmin, myös Saksa on kasvanut nopeammin kuin Yhdysvallat.

F22.5 Pitkän tähtäyksen kasvuvauhteja maailmalla 1973-90

Tuottavuuden nousun hidastuttua 1970-luvulla assukasta kohti lasketun BKTn kasvu on ollut Yhdysvalloissa hitaampaa kuin eräissä muissa maissa.

2.3 Kasvun hyödyt ja haitat

Benefits and Costs of Economic Growth 525

Kulutusmahdollisuuksien laajentuminen ja monipuolistuminen,

parempi ja monipuolisempi terveyden ja sairauden hoito,
turvatumpi ja virikkeellisempi huolenpito vähäosaisemmista ja vanhuksista,
paremmat tiet,
enemmän ja parempia asuntoja.

Kasvu ja ympäristöongelmat?

todellisuus toisinpäin: lisää resursseja ongelmien ratkaisemiseen.

Kasvun kustannukset

Kasvun pääkustannus:

menetetyt lyhyen tähtäyksen kulutusmahdollisuudet.

Kasvun ylläpitäminen:

investointien kasvua
säästämistä investointien rahoittamiseksi

Säästäminen merkitsee puolestaan

kulutuksesta luopumista

Toinen kasvun kustannus:

uusiutumattomien luonnonvarojen hupeneminen

öljy ja kaasu
saastuminen
ympäristön turmeltuminen
vesien pilaantuminen

Miten kasvu syntyy?

kasvun ydin
	tietyn tuotannon aikaansaaminen entistä pienemmin panosuhrauksin
tai
	suuremman tuotannon aikaansaaminen tarkemmalla resurssien käytöllä

Kasvu ei välttämättä merkitse fyysisten voimavarojen käyttöä,

kasvua voidaan saada aikaan tuotannon paremmalla organisoinnilla
työpanoksen tarkoituksenmukaisemmalla käytöllä.
yrittäjä keksii tavan, jolla tuote valmistetaan pienemmällä raaka-aineen ja työpanoksen käytöllä.
ellei kysyntää ja tarvetta ole, työvoimaa vapautuu tuotantoprosessista.

K11.1 Taloudellisen vaihtelun lajit

Suhdanneaallon vaiheet

1. Matalasuhdanne:

työttömyys
kapasiteetin vajaakäyttö
kulutushyödykkeiden kysyntä alhainen
hintojen nousupaine vähäinen.
menekin edistämään hintoja alentamalla.
yritysten voitot nollaan tai negatiivisiksi
yrityskuolema korjaa satoaan.
investointihalukkuus minimissään
viranomaiset miettivät kuumeisesti keinoja nousun liikkeelle saamiseksi.
rahalaitoksissa on runsaasti rahaa luottojen kysynnän vähäisyyden takia.

2. Noususuhdanne:

tuotantokoneistoa ryhdyttävä uusimaan
investointien kasvun kerrannaisvaikutusten johdosta

työllisyys,
tulonmuodostus ja
kulutuskysyntä elpyvät

odotukset nousuun tuotannon, myynnin ja voittojen kasvun ansiosta.
epävarmat projektit uudelleen esille
pessimismi vaihtuu optimismiksi
kysynnän voimistuessa hintojen nousuvauhti kasvaa.

3. Korkeasuhdanne.

pullonkaulatekijöitä tuotannossa
kapasiteetti täyskäyttöön
ammattitaitoisesta työvoimasta puute
puute avainraaka-aineista
voimavarat täyskäytössä
kysynnän kasvuun vastattava hintojen nousulla
työvoiman ylikysyntää
tuotantokustannukset nousevat
hinnat nousevat
yritystoiminta on kannattavaa
investointitoiminta voimakasta
pankkien luotonantokyky äärirajoilla.

4. Laskusuhdanne:

kapasiteetin täyskäyttö
tulojen kasvu pysähtyy
investointien väheneminen käynnistää tulonmuodostusta supistavat voimat
kulutuskysyntä jää jälkeen tuotannosta
investointiprojektit käyvätkin kannattamattomiksi
korkeat rahoituskustannukset raskaaksi taakaksi yritystoiminnalle
vararikot tulevat yleisiksi.
tuotantoa ja työpaikkoja joudutaan vähentämään
tulonmuodostus alenee ja aiheuttaa kysynnän alentumista edelleen
voitot putoavat ja tuotantokoneiston uusimista siirretään

Yhteenveto: kasvu

Kasvu on tuotantomahdollisuuksien laajentumista. Trendi mittana.
Kasvu on hidastunut pitkällä tähtäyksellä.
Suhdannevaihtelu tapahtuu kasvutrendin molemmin puolin.
Kasvun hyöty on laajentuneet kulutusmahdollisuudet. Kustannus on nykyisten kulutusmahdollisuuksien supistuminen, resurssien hupeneminen, saastuminen.
Työvoiman tarpeen väheneminen aiheuttaa ongelman työn tulosten jakamisessa.

11.3Työllisyys ja työttömyys

Jobs and Unemployment 526

3.1 Työpaikat

3.2 Työttömyys

Millaisille työmarkkinoille joudutte valmistuttuanne? Onko silloin saatavilla paljon hyviä työpaikkoja, vai joudutteko tehtäviin, jotka eivät vastaa koulutustanne? Tämä riippuu siitä pystytäänkö uusia työpaikkoja jatkuvasti luomaan.

Suomeessa on jo toinen hallitus, joka on asettanut päätehtäväkseen huipussaan 20 prosentin työttömyyden puolittamisen. Voidaanko työpaikkoja ylipäänsä luoda hallituksen toimin vai onko työpaikkojen syntyminen poliittisista päätöksistä riippumatonta?

Henkilö määritellään työttömäksi,

jos hänellä ei ole työpaikkaa,
mutta hän on työmarkkinoiden käytettävissä työhön,
on halukas työhön ja
on etsinyt työpaikkaa viimeisten neljän viikon aikana.

Työllisten ja työttömien yhteismäärä on työvoima.

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.
(Työttömyyttä käsitellään tarkemmin jäljempänä luvussa 4)

Työttömyysaste ei ole työvoiman alikäytön täydellinen mitta:

puuttuvat ne työntekijät, jotka ovat luopuneet toivosta löytää sopivaa työtä (discouraged worker).
työttömyysaste mittaa työttömien lukumäärää pikemminkin kuin työttömien työtuntien määrää.
puuttuvat henkilöt, jotka tekevät osa-aikatyötä, mutta jotka haluaisivat tehdä kokopäivätyötä.

Teknisesti työttömyys on työvoiman tarjonnan ja työvoiman kysynnän erotus.

klassisen talousteorian mukaan nimellispalkka tasapainottaa täydellisesti työvoimamarkkinat
epätasapainotekijäksi voi korkeintaan jäädä ns. luonnollinen työttömyys

työttömyys, joka johtuu työpaikan vaihtamisesta yms tekijöistä.

Mutta Keynesin mukaan palkka ei toimi kuten hinta.

alaspäin jäykkä, eli ei painu alaspäin ylitarjonnan poistamiseksi.

Toinen komplikaatio, joka saattaa saada työvoimamarkkinoiden epätasapainon ulottumaan ohi luonnollisen työttömyyden on, että

työnantajapuoli (työvoiman kysyntä) kiinnittää työpanoksen rajatuotos mielessään huomiota vain reaalipalkkaan, kun taas
työntekijäpuoli (työvoiman tarjonta) pitää silmämääränään kompensaatiota inflaation syömästä ostovoimasta ja siis reagoi vain nimellispalkkaan.

3.3 Työttömyys maailmalla

F22.7 Työttömyys teollisuusmaissa

Työttömyysaste Yhdysvalloissa on ollut alhaisempi kuin Kanadassa ja Länsi-Euroopassa, mutta korkeampi kuin Japanissa.

3.4 Miksi työttömyys on ongelma?

Why Unemployment Is a Problem 528

Työttömyys on vakava taloudellinen, sosiaalinen ja henkilökohtainen ongelma. Pitkäaikainen työttömyys voi heikentää pysyvästi henkilökohtaisia edellytyksiä uuden työpaikan löytämiseen. Monet sosiaaliset ongelmat kärjistyvät työttömyyden myötä: rikollisuus, alkoholismi, masennus, itsemurhat ja perheväkivalta. Jos ei toimeentuloa saada laillisin keinoin, yritetään laittomin. Allentuneet tulot panevat perhesuhteet kovalle koetukselle. Itsetunto laskee.

11.4 Inflaatio

4.1 Inflaatio Yhdysvalloissa

4.2 Inflaatio maailmalla

F22.9 Inflaatio maailmalla

Inflaatio on Yhdysvalloissa ollut samantapaista kuin muissakin teollisuusvaltioissa. Kehitysmaihin verrattuna Yhdysvaltojen ja muiden teollisuusmaiden inflaatio on ollut alhaista.

4.3 Inflaatio ja korko

4.4 Inflaatio ja valuttakurssi

4.5 Miksi inflaatio on ongelma?

Why Inflation Is a Problem 532

Inflaatio on ongelma, koska se panee kansantalouden toimimaan kuin jättiläismäinen kasino, jossa

jotkut ihmiset tekevät suuria voittoja toiset menettävät paljon.
rahan arvo vaihtelee ennalta arvaamattomalla tavalla,
todelliset eli reaaliset rahasuoritteet vaihtelevat myös ennalta arvaamattomalla tavalla.
rahan mittanauha on kuin jos metrimitta tehtäisiin kuminauhasta.
inflaatio vääristää verotusta, korkoja.

11.5 Vaihtotasevaje

11.5 International Payments 533

5.1 Vaihtotase - neljäs ongelma

prosentteina bruttokansantuotoksesta kuumemittari, kansantalouden terveydentilan osoitin
suhdannenousut ja -laskut liittyvät ulkomaankauppaan ja sen suureen osuuteen kokonaiskysynnästä ja kokonaistarjonnasta
öljykriisi nosti ensin raakaöljyn hinnan, sen jälkeen siitä saatavien jalosteiden hinnan ja aiheutti suuren vaihtotasevajeen: 8 prosenttia bruttokansantuotoksesta vuosina 74 ja 75.

pieni vaihtotasevaje 2-3 prosenttia teknisistä syistä: vienti lasketaan fob ja tuonti cif arvoon.

5.2 Yhdysvaltojen vaihtotase

5.3 Pääomatase

11.6 Talouspolitiikan haasteet ja välineet

6.1 Politiikan haasteet o POLAJKA

6.2 Politiikan välineet

READING BETWEEN THE LINES The Economy in 1994 536
ECONOMICS IN HISTORY The Keynesian Revolution 542

22 A First Look at Macroeconomics 517
Overheating? 518
Origins and Issues of Macroeconomics 519 Short-Term Versus Long-Term Goals 519 The Road Ahead 519
Economic Growth 520 Economic Growth in the United States 520 EconomicGrowth Around the World 523 Benefits and Costs of Economic Growth 525
Jobs and Unemployment 526 Jobs 526 Unemployment 526 Unemployment in the United States 527 UnemploymentAroundtheWorld 528 Why Unemployment Is a Problem 528
Inflation 529 Inflation in the United States 529 Inflation Around the World 530 Inflation and Interest Rates 530 Inflation and the Foreign Exchange Rate 531 Why Inflation Is a Problem 532
International Payments 533 The Current Account 533 The U.S. Current Account 533 The Capital Account 533
Macroeconomic Policy Challenges and Tools 534 Policy Challenges 534 Policy Tools 535
READING BETWEEN THE LINES The Economy in 1994 536
ECONOMICS IN HISTORY The Keynesian Revolution 542

Alkuun o Makrotaloustieteen perusteet o Kansantalouden kurssit o AJK kotisivu

Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu

Asko Korpela 980119 (970928) - Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)

[ccc]