Click to read back cover!

Jurij Pompejev

Yrittäjyyden historia ja filosofia Venäjällä

20160822

Tänään vihdoin on se iloinen päivä kun näen edessäni Juri Pompejevin kirjan Yrittäjyyden historia ja filosofia Venäjällä kolmella kielellä yhdenmukaisessa ulkoasussa. Enpä ole ennen tällaisia kolmosia nähnytkään. Lähes kymmenen vuotta sitten tutustuin tätä hienoon populaaritieteelliseen teokseen, enkä vieläkään ole kyllästynyt sen tekstiin, vaikka se on ollut iso haaste minulle. Se on todellinen aarre ison naapurin jokapäiväisen ruohonjuuritason taloudellisen elämän tuntemuksessa. Tekijä pitää lukijan otteessaan värikkäällä ja yksityiskohtaisella tekstillään, josta ei puutu kaunokirjallisia arvoja aitoon venäläiseen tapaan. Kääntäjälle on kuitenkin riittänyt pähkinöitä purtavaksi enemmän kuin tarpeeksi. Sopivista sanoista ja ilmauksista on välillä ollut iso pula ja puute johtuen siitä, että talous on 50 kertaa Suomea suurempi ja taustalla aivan erilainen yhteiskuntajärjestys.

Heti kirjaan tutustuttuani olin vakuuttunut, että tällä olisi käyttöä taustana idänkaupan koulutuksessa. Otin yhteyttä pariin idänkaupan koulutuksesta vastaavaan tahoon, mutta ihmeekseni eivät lainkaan reagoineet. Vähitellen kypsyi päätös itse kääntää kirja suomeksi. Olinhan sentään 50 vuotta kieltä opiskellut, 20 vuotta toiminut kauppakorkeakoulun 'virallisena' tulkkina ja alan mies, kansantaloustieteen opettajana leipäni ansainnut ja 27 painosta alan oppikirjoja julkaissut. Silti monesti sanapainiin olen tämän kirjan kanssa joutunut. Aivan syytön ei tekijäkään suurista kirjallisista ansioistaan huolimatta ole. Joissakin kohdissa hänellä on taipumus panna pitkä rivi lauseenvastikkeita toistensa perään. Mene siitä sitten ja tee ymmärrettävää subjekti-predikaatti suomea.

Onneksi varsin varhaisessa vaiheessa keksin turvautua Googlen kääntäjään. Sehän kääntää mitä vain varmaan 150 kielestä toiseen. Mutta käännösten laadussa on isoja eroja. Venäjästä suomeen on täysin toivoton tapaus, mutta suurten maailmankielten välillä on aivan eri asia. Tietysti erityisesti samaan kieliperheeseen kuuluvien kielten kesken, mutta myös venäjän ja englannin. Niinpä ryhdyin käyttämään sitä hyväkseni ja lopulta päädyin muokkaamaan myös englanninkielisen käännöksen. Siihen minua rohkaisi menestykseni lukemieni sähkökirjojen yhteenvedoissa, joita Amazon nettikirjakauppa on tähän mennessä julkaissut noin 50 ilmoittaen n 30 asiakkaan ostaneen kirjan laatimani arvostelun perusteella ja 4 kirjailijan pyytäneen arvostelua kirjastaan. On vielä yksi salainen ase: Word. Word korjaa tai paremminkin vain alleviivaa punaisella kielioppi- ja kirjoitusvirheet niin suomessa, englannissa kuin venäjässäkin. Jälkimmäistä en tietenkään näissä kirjoissa ole tarvinnut, vain viestinvaihdossa kirjan tekijän kanssa - ja tässä tekstissä.

Yrityksistä, tosin vähäisistä, huolimatta en ole saanut yhteyksiä potentiaalisiin kirjan käyttäjiin. Enpä lukisi itsekään paperikirjaa, en muutamaan vuoteen ole lukenut, kaikki omat paperikirjat divariin toimittanut. Ei sitä tämän kirjan tapauksessa tarvitse muidenkaan tehdä. Löytyy verkossa kaikilla näillä kolmella kielellä kullakin erikseen, venäjä-suomi, venäjä-englanti ja kaikki kolme rinnakkain kappale kappaleelta eli mikään ei helpompaa kuin antaa minulle palautetta käännösten onnistumisesta, mitä tietysti toivonkin. Verkkoon tulee korjaus saman tien ja paperikirjoihin heti kun niitä seuraavan kerran tilataan Amazonilta.

Paperikirjoja julkaisen edullisesti Amazonin CreateSpace osastolla, 30 nimekettä on listalla ja mielihyvin annan lahjaksi niistä kiinnostuneille. Ne maksavat minulle kotiin tuotuina alle 10 euroa kappale. Kovasti toivoisin, että sana näistä kulkisi ystäville, jotka tällaisesta ovat kiinnostuneet.

On ollut puhetta kirjanjulkistamistilaisuudesta Aikalisän aulassa niin että tekijä on paikalla. Ryhdynkin nyt selvittämään onnistuuko. Myönteisesti on asiaan suhtautunut, kun tämä kolmosten ilmestyminen kirjahyllyn koristeeksi pari kuukautta sitten alkoi näyttää ilmeiseltä.

Lopulta koko tämä suuri projekti sai aivan ihmeellisen käänteen. Tytär Sallan luona tapasin ranskalaisen Venäjän emigrantti Oksanan, joka oli lähdössä seuraavana päivänä Pietariin. Eikö hän voisi toimittaa kirjoja Pompejeville? Ilman muuta. Puhelinnumerot viestiteltiin puolin ja toisin. Seuraavana päivänä tuli tieto Pietarista: Pompejev kävi junalla noutamassa kirjat. Kuukausia kestänyt pähkäily siitä miten tämä asia hoidettaisiin päättyi saman tien.

PS. Mieluisa loppunäytös: 20161101 Pompejev Helsingissä kirjaprojektin päätöslounaalla.