73 Budjetti, verotus vai tupo? [ccc]

34 Macroeconomic Policy Challenges 856 o What Can Policy Do? 857

Harjoitustehtävä: Selostusteksti: Ennuste ja sen vaihtoehdot o Tehtävän tekeminen

73.1 Politiikan tavoitteet
F34.1 Kokonaistaloudellinen suorituskyky:
K73.1 BKTn kasvu Suomessa
K73.2 Inflaatio Suomessa
73.2 Politiikan välineet ja suorituskyky
F34.2 Finanssipolitiikan saavutukset: yhteenveto
F34.3 Rahapolitiikan saavutukset: yhteenveto
73.3 Pitkän tähtäyksen kasvupolitiikka
F34.4 Säästämisaste Yhdysvalloissa 1960-94
K73.3 Säästäminen Suomessa
73.4 Suhdannevaihtelu ja työllisyyspolitiikka
F34.5 Kokonaiskysynnän supistuminen
F34.6 Suhdannetasoituksen keinoja:
F34.7 Reagointi tuottavuuden nousun hidastumiseen
F34.8 Reagointi OPECin öljynhinnan korotukseen
F34.9 Inflaation alentaminen
F34.A1 Inflaatio ja luonnollinen työttömyysaste

73.1 Politiikan tavoitteet

1.1 Potentiaalinen BKT kasvu

1.2 Suhdannevaihtelu

1.3 Työttömyys

1.4 Inflaatio

1.5 Kaksi talouspolitiiikan ydinindikaattoria: reaalinen BKT ja inflaatio

F34.1 Kokonaistaloudellinen suorituskyky: reaalinen BKT ja inflaatio

	Reaalinen BKT ja inflaatio vaihtelevat melkoisesti. Kuviosta nähdään, että Yhdysvalloissa 1970-luvulla samalla kun inflaatio kiihtyi BKTn kasvu hidastui. Nähdään, että sekä reaalinen BKT että inflaatio jäivät tavanomaisista tavoitteistaan: korkea ja vakaa BKTn kasvuvauhti ja matala ja ennustettavissa oleva inflaatio.

K73.1 BKTn kasvu Suomessa

K73.2 Inflaatio Suomessa


Käytä Tregraf

73.2 Politiikan välineet ja suorituskyky

2.1 Finanssipolitiikka 1960-luvulta lähtien

F34.2 Finanssipolitiikan saavutukset: yhteenveto

Tässä kuviossa on Yhdysvalloissa harjoitetun finanssipolitiikan yhteenveto: julkisen talouden menot, verotulot ja budjetin tasapaino. Menot ovat ollet kasvussa ja koska ne ovat kasvaneet nopeammin kuin verotulot, on ilmestynyt kasvava budjettialijäämä. Suhdannevaihtelu menoissa ja verotuksessa on näkynyt myös alijäämässä, joka on usein ollut suurimmillaan juuri (presidentin)vaalivuonna ja pienimmillään vaalien jälkeisenä vuonna.

2.2 Rahapolitiikka 1960-luvulta lähtien

F34.3 Rahapolitiikan saavutukset: yhteenveto

	Tassä kuviossa on Yhdysvaltojen rahapolitiikan yhteenveto. Siinä on M2 rahan kasvunopeus ja liittovaltion rahastojen kasvunopeus. M2n vaihtelu on osunut yksiin presidentinvaalien kanssa, kasvun ollessa suurimmillaan ennen vaaleja. Muutama poikkeus on tapahtunut (1979-80 ja 1991-92), kun laajentuminen ei toteutunutkaan ja vallassa oleva presidentti kärsi tappion vaaleissa.

73.3 Pitkän tähtäyksen kasvupolitiikka

3.1 Kokonaissäästäminen

F34.4 Säästämisaste Yhdysvalloissa 1960-94

	Säästämisaste Yhdysvalloissa (vihreä viiva) saavutti huippunsa 1979 ja on siitä lähtien alentunut. Sekä julkinen että yksityinen säästämisaste on alentunut. Nettosäästäminen on alentunut vielä tätäkin nopeammin, alhaisimmillaan 1.1 prosenttia vuonna 1992.

K73.3 Säästäminen Suomessa

3.2 Investointi henkiseen pääomaan

3.3 Investment in New Technologies 864

73.4 Suhdannevaihtelu ja työllisyyspolitiikka

Finanssipolitiikka, rahapolitiikka (ja tulopolitiikka).

Kiinteän säännön politiikka (fixed-rule policies)
Palautepolitiikka (feedback policies)
Harkinnanvarainen politiikka

4.1 Fixed-Rule Policies

Politiikka, jota harjoitetaan riippumatta taloudellisesta tilanteesta.

Jokapäiväisessä elämässä hyvä esimerkki: punainen valo; pysähdytään riippumatta siitä onko muita autojan näköpiirissä.

Talouspolitiikassa:
Friedman: rahan tarjonnan kasvu kiinteällä prosentilla inflaation pitämiseksi nollassa
Budjetin tasapaino (vastakohta: oikeaoppinen finanssipolitiikka, Sweish budget)
harvoin noudatetaan käytännössä

4.2 Feedback-Rule Policies

Politiikkaa harjoitetaan riippuen kansantalouden tilasta

Jokapäiväinen elämä: etuajo-oikeutetun tien (väistämisvelvollisuus)merkki: jos on menijöitä, odotetaan kunnes ovat menneet; jos ei ketään, mennään

Talouspolitiikassa:
rahan tarjontaa, korkoa, verotusta muutetaan riippuen talouden tilasta.
eräät asiat toimivat automaattisesti 'palautesäännön' mukaan: verotulot kasvavat ja työllisyysmenot supistuvat automaattisesti nousukautena ja käyttäytyvät päinvastoin laskukautena, siten lisäävät kysyntää laskussa ja vähentävät sitä nousussa, siis vaimentavat suhdannevaihtelua

4.3 Harkinnanvaraiset keinot

Toimitaan tilanteen mukaan ottaen huomioon saatavissa oleva informaatio.

Tässäkin liikenne-esimerkki: liikennemerkitön risteys

Talouspolitiikassa:
useimmat toimenpiteet sisältävät harkinnanvaraisen elementin.

4.4 Kokonaiskysynnän shokkien vaimentaminen

F34.5 Kokonaiskysynnän supistuminen

Aluksi kansantalous on täystyöllisyystilanteessa kokonaiskysyntäköyrän ollessa kohdassa AD₀ ja lyhyen tähtäyksen tarjontakäyrän ollessa SAS ja näiden kahden funktion leikatessa pitkän tähtäyksen tarjontakäyrällä. Reaalinen BKT on $6 trln ja BKT deflaattori 130.Kokonaiskysynnän supistuminen (esim alentuneiden voitto-odotusten johdosta) siirtää odottamatta kokonaiskysyntäkäyrän kohtaan AD₁. Reaalinen BKT supistuu niin että se on $5.5 trln ja BKT deflaattori putoaa niin että se on 125. Kansantalous on matalasuhdanteessa.

F34.6 Suhdannetasoituksen keinoja: kokonaiskysynnän shokki


a) Fixed rule: tilapäinen kysyntäshokki Kokonaiskysyntä on supistunut käyrältä AD₀ käyrälle AD₁. Kansantalous on lamassa. Reaalinen BKT on supistunut niin että se on $5.5 trln ja BKT deflaattori on pudonnut niin että se on 125. Jos kokonaiskysyntäshokki on tilapäinen (osa a), kokonaiskysyntä palaa jatkossa alkuperäiselle tasolleen ja kokonaiskysyntäkäyrä palaa kohtaan AD₀. Kun näin käy, reaalinen BKT kasvaa takaisin niin että se on $6.0 trln ja BKT deflaattori nousee uudelleen 130 tasolle.	b) Fixed rule: kysyntäshokki Jos kysyntäshokki on pysyvä, kokonaiskysyntä jää tasolle AD₁. Koska työttömyys on nyt luonnollisen työttömyysasteen yläpuolella, nimellispalkka alenee ja SAS käyrä siirtyy kohtaan SAS₁. Hintataso putoaa edelleen (BKT deflaattori 115) ja reaalinen BKT palaa tasolle $6.0 trln.	c) Feedback rule Tässä nähdään Feedback rule. Talouden ollessa lamassa ekspansiivinen finanssipolitiikka ja ekspansiivinen rahapolitiikka kasvattavat kokonaiskysyntää ja siirtävät kokonaiskysyntäkäyrän kohdasta AD₁ kohtaan AD₀. Reaalinen BKT palaa tasolle $6.0 trln ja BKT deflaattori palaa pistelukuun 130.

4.5 Kokonaistarjonnan shokkien vaimentaminen

F34.7 Reagointi tuottavuuden nousun hidastumiseen

Tuottavuuden nousun hidastuminen siirtää pitkän tähtäyksen kokonaistarjontakäyrää kohdasta LAS₀ kohtaan LAS₁. Reaalinen BKT supistuu niin että se on $5.5 trln ja BKT deflaattori nousee pistelukuun 140. 'Kiinteän säännön' mukaan toimittaessa rahan tarjonnassa, julkisessa kulutuksessa ja säästämisessä ei tapahdu muutosta. Kokonaiskysyntä jää tasolle AD₀ ja siinä kaikki. Feedback-säännön mukaan toimittaessa keskuspankki lisää rahan tarjontaa ja parlamentti leikkaa verotusta ja lisää julkista kulutusta tarkoituksella kasvattaa reaalista BKTta. Kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy kohtaan AD₁, mutta seurauksena on hintatason nousu, BKT deflaattori nousee niin että se on 150 ilman että BKT muuttuisi lainkaan.

4.6 Nimellisen BKTn tavoite

'A leading Keynesian activist' James Tobin:

nimellinen BKT kasvu pidettävä vakaana.
monetaristinen kiinteä sääntö ei kelpaa
palautesäännön mukaan käytettävät sekä raha- että finanssipolitiikkaa kiinteän BKT kasvutavoitteen saavuttamiseksi.
tavoitteena ei suoraan kasvu tai inflaatio vaan niiden kombinaatio (C = F x P)
ongelma: aikaviive politiikan tarpeen havaitsemisesta sen toteuttamiseen

4.7 Luonnollisen kasvun politiikka

Tavallisesti: syklisen työttömyyden minimointi tavoittena.
Mutta: voidaan pyrkiä myös luonnollisen työttömyysasteen alentamiseen
työttömyyskorvaus

työttömyysasteen alentamiseen työttömyyskorvauksen pienentäminen
korvausperiodin lyhentäminen
korvauksen maksaminen vain niille jotka kouluttautuvat uudelleen ja siten aktiivisesti pyrkivät parantamaan työnsaantimahdollisuuksiaan
mutta: kovaa politiikkaa, jonka kustannukset saattavat nousta suuremmiksi kuin korkeamman korvauksen kustannukset.

minimipalkka

nimellisen minimipalkan pitäminen kiinteänä alentaa tosin luonnollista työttömyysastetta, mutta alentaa myös inflaation tahdissa reaalipalkkaa ja siis työttömän toimeentuloa

73.5 Inflaatiopolitiikka

5.1 Kustannuspaineinflaation välttäminen

Tuotantokustannusten nousun aiheuttama inflaatio
OPEC uhkana (miksi ei: kiinalaiset kohottavat elintasoaan?)

F34.8 Reagointi OPECin öljynhinnan korotukseen

a) Kiinteä sääntö
Aluksi kansantalous on AD₀ käyrällä ja BKT deflaattori 130 sekä reaalinen BKT $6.0 trln. OPEC korottaa öljyn hintaa ja lyhyen tähtäyksen tarjontakäyrä siirtyy kohtaan SAS1. Reaalinen BKT supistuu niin että se on $5.5 trln ja BKT deflaattori nousee niin että se on 140. Kiinteän säännön politiikalla (osa a) keskuspankki ei aiheuta mitään muutosta kokonaiskysyntään. Kansantalous pysyy lamassa kunnes öljyn hinta putoaa ja kansantalous palaa entiselle tasolleen.

b) Palautesääntö
Feedback säännön vallitessa keskuspankki sysää talouteen lisää rahaa ja kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy kohtaan AD₁. Reaalinen BKT palaa tasolle $6.0 trln (potentiaalinen BKT), mutta BKT deflaattori nousee tasolle 145. Kansantalous siirtyy seuraavalle kustannusten työntö-inflaatiokierrokselle.

5.2 Hidastuva inflaatio

F34.9 Inflaation alentaminen

a) Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta
Osassa a) kokonaiskysyntä on AD₀, lyhyen tähtäyksen kokonaistarjonta SAS₀ ja reaalinen samoin kuin myös potentiaalinen BKT ovat $6 trln pitkän tähtäyksen kokonaistarjontakäyrällä LAS. Kokonaiskysyntäkäyrän odotetaan siirtyvän ja se siirtyykin niin että se on kohdassa AD₁. Lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrä siirtyy kohtaan SAS₁. BKT deflaatori nousee niin että se on 143, mutta BKT jää ennalleen ollen $6 trln. Inflaatio etenee 10 prosentin vuosivauhdilla ja tätä inflaationopeutta osataan myös odottaa. Osassa b) on sama tilanne ja kansantalous lyhyen tähtäyksen Phillips käyrällä SRPC₀. Pitkän tähtäyksen Phillips käyrä on pyustysuora LRPC. Työttömyys on luonnollisessa työttömyysasteessa 6 prosenttia ja inflaatio 10 prosenttia vuodessa.

b) Phillips-käyrät
Odottamaton hidastuminen kokonaiskysynnän kasvussa merkitsee, että kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy kohdasta AD₀ kohtaan AD₂, reaalinen BKT putoaa niin että se on $5.5 trln ja inflaatio hidastuu 8 prosenttiin (BKT deflaattori on 140.4). Työttömyys nousee 9 prosenttiin työvoimasta ja kansantalous liukuu alaspäin lyhyen tähtäyksen Phillips käyrällä SRPC₀. Odotettu, uskottava ja tulevaksi ilmoitettu kokonaiskysynnän kavun hidastuminen merkitsee, että kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy kohdasta AD₀ kohtaan AD₂. Lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontakäyrä siirtyy kohdasta SAS₀ kohtaan SAS₂. Lyhyen tähtäyksen Phillips käyrä siirtyy kohtaan SRPC₁. Inflaatio hidastuu 5 prosenttiin, reaalinen BKT jää $6 bln tasolle ja työttömyysa luonnollisen työttömyysasteen tasolle 6 prosenttiin.

5.3 Inflaatio vaimentaminen käytännössä

5.4 Todella itsenäinen keskuspankki

RBL Stabilization Policy Dilemma 876

F34.A1 Inflaatio ja työttömyys

Luonnollinen työttömyysaste Yhdysvalloissa 1960-, 1970- ja 1990-luvuilla.

34 Macroeconomic Policy Challenges 856

What Can Policy Do? 857

Policy Goals 858 Potential GDP Growth 858 The Business Cycle 858 Unemployment 858 Inflation 859 The Two Core Policy Indicators: Real GDP Growth and Inflation 859

Policy Tools and Performance 860 Fiscal Policy Since 1960 860 Monetary Policy Since 1960 861

Long-Term Growth Policy 862 National Saving 862 Investment in Human Capital 864 Investment in New Technologies 864

Business Cycle and Unemployment Policy 865 Fixed-Rule Policies 865 Feedback-Rule Policies 865 Discretionary Policies 865 Stabilizing Aggregate Demand Shocks 865 Stabilizing Aggregate Supply Shocks 870 Nominal GDP Targeting 871 Natural Rate Policies 871

Inflation Policy 872 Avoiding Cost-Push Inflation 872 Slowing Inflation 873 Inflation Reduction in Practice 875 A Truly Independent Fed 875

READING BETWEEN THE LINES Stabilization Policy Dilemma 876

Sivun alkuun o H7 Harjoitustehtävä
AJK kotisivu o PerMak ohjelmasivu o Kansantalouden kurssit o Suomen kansantalous

Asko Korpela 980426 (980222) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)

[ccc]