Helsingin Sanomat Talous 970416
Kasvu jatkuu ehkä hieman hidastuen, mutta työttömyys pitää yhä hintojen nousun kurissa
PELLERVO ALANEN
TUULA LAATIKAINEN
Helsingin Sanomat
Talouselämän asiantuntijat eivät usko talouden kuurnenemiseen siinä määrin, että Suomen Pankin pitäisi ryhtyä hintojen nousua eli inflaatiota hillitseviin toimiin. Työttömyys on yhä sitä luokkaa, että pikemminkin puhutaan palautumisesta laman jälkeen normaaliin talouden tilaan.
Tutkimuslaitokset ennustavat tälle vuodelle neljän tai jopa viiden prosentin kasvua. Torstaina suhdannekuvansa julkistava Pellervon Taloudellinen tutkimuslaitos PTT ennustaa myös ensi vuodelle vahvaa kasvua, tosin hieman tämänvuotista alhaisempaa.
PTT:n toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan inflaatiovauhti vähän kasvaa tänä ja ensi vuonna, mutta mitään rysäystä ei ole odotettavissa.
Taloudellisen kasvun näkymät ovat eri tuotannon sektoreilla hieman ristiriitaiset. Puunjalostusteollisuudessa tuskin tapahtuu enää vahvaa kasvua, mutta esimerkiksi asuinrakennustuotannossa on kova kasvu menossa.
Teollisuuden ja Tvönantajain Keskusliiton ekonomisti Jussi Mustonen ei usko talouden ylikuumenemiseen, joskin esimerkiksi rakennustarviketeollisuuteen saattaa syntyä pullonkauloja ja hintojen nousua. Työn hintaankaan ei ole suuria paineita. Tänä vuonna oli lupossa ilollakorotusten vuosi eikä "liukumapyrähdyksiäkään" ole näkyvissä. Mustosen mukaan yritykset ovat nyt selvästi kustannustietoisempia kuin ennen lamavuosia.
Mustonen uskoo, että tuotannon kasvu on nyt hieman hidasitumassa. "Vaikka Suomen Pankki vahtii varpaillaan ensimmäisiä inflaation merkkejä, niitä ei mielestäni ole näkyvissä", hän sanoo.
Tämän vuoden kasvulukuihin sisältyy tiettyä prosentiiharhaa, kun niitä verrataan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Viime vuonna alkuvuosi oli matalan kasvun aikaa ja syksyllä koettiin voimakas kasvuspurtti.
Tästä syystä alkuvuoden kasvuprosentit ovat korkeita ja kasvun vuosikeskiarvo on korkeampi kuin jos verrataan jotain syksyn kuukautta viime vuoden vastaavaan.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ekonomisti Pekka Sauramo sanoo tukimuslaitoksen lähteneen siitä, että nykyinen korkotaso pysyy vallitsevana tänä ja ensi vuonna ja siihen liittyy suhteellisen voimakas kasvu.
Kasvu ei ole kuitenkaan sellainen, että se asettaisi uhanalaiseksi Suomen Pankin inflaatiotavoitteet. Joillakin aloilla kuten elektroniikkateollisuudessa pullonkaulaksi on arveltu pulaa koulutetusta työvoimasta. Merita-pankin pääekonomistin Juha Ahtolan mukaan elektroniikkateollisuuden työvoimapula johtuu pikemminkin koulutusrakenteista kuin suhdanteista. Toisaalta hän arvelee, että työvoimapula on osittain ,,yritysjohtajien valitusta".
Pankkiekonomistien mukaan ylikuumenemisesta ei voida vielä puhua varsinkaan siksi, että kotitaloudet yhä arkailevat kuluttaa. Esimerkiksi hotelli- ja ravintolaalan kysyntä on vielä melko heikkoa.
Yksityisten lainanotto on vielä vähäistä eikä se juurikaan kasva. Lainakanta ei enää tosin pienene. . "Kuluttajat ovat suurin voima kansantaloudessa, eikä ole vielä nähtävissä, että kotitaloudet olisivat sitä ylikuumentamassa", ekonomisti Lauri Uotila Postipankista sanoo.
Asuntojen hinnat ovat tosin nousseet, mutta Uotilan mukaan hinnat ovat viime aikoina palanileet pitkän aikavälin normaalitasolle asuntokaupan syvästä lamasta. Maalis-huhtikuussa asuntokauppa on kiinteistövälittäjien mukaan jopa hiljenentynyt.
Analyytikot ovat jo arvioineet, että pörssiyhtiöt tekevät 1998 jälleen huipputuloksia. Ekonomistien mukaan tämäkään ei kerro ylikuumenemisesta vaan yritysten huippuvoiloi ovat "luonnollisia".
Uotilan mukaan nykytahdilla ylikuumenemisen merkkejä voisi tulla vuoden kuluttua, jos kasvuvauhti jatkuu nykyisellään.
STT-Startel-HS
Tiistaina julkistettiin kolme talouden suhdanteita kuvaavaa tilastoa eli työttömyyttä, inflaatiota ja teollisuustuotantoa kuvaavat luvut.
Työttömyysaste oli maaliskuussa 17,3 prosenttia työvoimaministeriönmukaan. Helmikuussa työttömiä oli 17,8 prosenttia työvoimasta. Maaliskuun lopussa työvoimatoimistoissa oli 424 100 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 13 500 vähemmän kuin helmikuussa.
Viime vuoden maaliskuusta työttömien määrä on pudonnut 27 500:lla. Pankkiekonomisiit ennakoivat maaliskuun työttömyysasteeksi keskimäärin saman 17,3 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä 53 800. Vuotta aiemmasta nuorten työttömyys on laskenut 19 prosentia.
Myös piikäaikaistyöttömyys on alentunut muuta työttömyyttä ilopeammin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli maaliskuun lopussa 127 400 eli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten,
Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun 0,6 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan. Vuodessa kallistuivat eniten terveyden- ja sairaudenhoito sekä asuminen, lämpö ja valo. Niiden hinnat nousivat 1,5 prosenttia. Inflaatiota nostivat eniten asuntojen, vuokrien ja bensiinin kallistuminen.
Kuluttajahintojen nousua hillitsivät eniten kolxojen lasku ja käytettyjen henkilöautojen halpeneminen. Ruoka ja vaatteet halpenivat 0,2 prosenttia.
Kuukausittaiseen hintqjcn nousuun vaikuttavat voimakkaasti vaatesesongin vaihtuminen. Helmikuusta maaliskuuhun hinnat nousivat 0,4 prosenttia, mikä johtui enimmäkseen siitä, että taivi lennusmyynnit päättyivät ja myyntiin tulivat normaalihintaiset kevätvaattcet. Kuukauden kasvuvauhti yllätti pankkiekonomistit, joiden ennakkoarvioiden mukaan hinnat olisivat nousseet kuukaudessa keskimäärin 0,2 prosenttia.
Teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa 6,7 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattunavua kiihdytti etenkin puu- ja paperiteollisuus.
Teollisuustuotannon kasvu hidastui jonkin verran, tammikuussa kasvuvauhti oli 7,6 prosenttia. Helmikuussa kasvu oli odotettua vähäisempää, pankkiekonomistit ,ennakoivat 9,1 prosentin kasvua.
Kasvulukuja verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen eli vuoden 1996 helmikuun lukuihin. Ripeä kasvu johtui osittain tämän vertailuajankohdan matalista tuotantoluvuista.
Massan ja paperin tuotanto nousi helmikuussa lähes 14 prosenttia.
Uudis- ja korjausrakentaminen lisääntyivät niin, että rakeiltamiseen liittyvä teollisuus kasvoi voimakkaasti. Puutavaroiden tuotanto kasvoi noin viidenneksen ' ja rakennusaineteollisuuden tuotanto lähes 17 prosenttia.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi runsaat viisi prosenttia.
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko Korpela 970416 (970414) - Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)
[ccc]