Vienti tuotannonaloittain
Tuonti maittain
Tuonti tavararyhmittäin
52.1
Kansainvälisen kaupan rakenne ja trendit
T35.1 Yhdysvaltojen
vienti ja tuonti
K52.1 Suomen viennin rakenne
K52.2 Suomen tuonnin rakenne
F35.1 Yhdysvaltojen vienti
ja tuonti
F35.2 Yhdysvaltojen
ulkomaankauppa maittain
F35.3 Yhdysvaltojen kauppatase
K52.3 Suomen vaihtotase, %
BKTsta
K52.4 Suomen vaihtotase, mrd
mk
52.2
Vaihtoehtoiskustannus ja suhteellinen etu
F35.4 Peltomaan
vaihtoehtoiskustannus
F35.5 Automaan vaihtoehtoiskustannus
52.3 Hyöty ulkomaankaupasta
K52.6 Autontuonti ja -vienti
K52.7 Kulutusmahdollisuuksien
laajentuminen
52.4 Ulkomaankaupan
hyöty käytännössä
52.5 Ulkomaankaupan rajoitukset
F35.8 Yhdysvaltojen
tullit 1930-94
K52.9 Tullien vaikutus
K52.10 Kiintiön vaikutus
52.6
Miksi ulkomaankauppaa ei pitäisi suojella?
RBL Free Trade in Action
K52.A
Tullin vaikutus Yhdysvaltojen ja Meksikon
Ostovoimapariteetti o Purchasing Power Parity
part 7 The Global Economy
Talking with Jacob A. Frenkel 881
35 Trading with the World 885
Silk Routes and Sucking Sounds 886
|
Vienti maittain Vienti tuotannonaloittain Tuonti maittain Tuonti tavararyhmittäin |
 |
Taulukko
|
 |
Taulukko
|
 |
Suomi |
 |
Suomi |
 |
|
|
|
|
|
|
 |
Viljamaa tuottaa ja kuluttaa 15 bln bushelia viljaa ja 8 mln autoa vuodessa. Se siis tuottaa ja kuluttaa pisteessä a tuotantomahdollisuuksien käyrällään. Vaihtoehtoiskustannus on tuotantomahdollisuuksien käyrän kulmakerroin tässä pisteessä. Punainen kolmio kertoo, että pisteessä a joudutaan luopumaan 18 bln bushelista viljaa, jotta voitaisiin tuottaa 2 mln autoa. Tämä tarkoittaa, että pisteessä a 2 mln autoa maksaa 18 bln bushelia viljaa. Yhtälailla voidaan sanoa, että 1 auto maksaa 9000 bushelia viljaa tai 9000 bushelia viljaa maksaa 1 auton. |
 |
Automaa tuottaa ja kuluttaa 18 bln bushelia viljaa ja 4 mln autoa vuodessa. Se siis tuottaa ja kuluttaa pisteessä a' tuotantomahdollisuuksien käyrällään. Vaihtoehtoiskustannus on tuotantomahdollisuuksien käyrän kulmakerroin tässä pisteessä. Punainen kolmio kertoo, että pisteessä a joudutaan luopumaan 6 bln bushelista viljaa, jotta voitaisiin tuottaa 6 mln autoa. Tämä tarkoittaa, että pisteessä a' 6 mln autoa maksaa 6 bln bushelia viljaa. Yhtälailla voidaan sanoa, että 1 auto maksaa 1000 bushelia viljaa tai 1000 bushelia viljaa maksaa 1 auton. |
 |
Kun auton hinta laskee, Viljamaan autontuonti kasvaa
- Viljamaan autojen tuontifunktio on alaspäin viettävä.
Kun auton hinta nousee, Automaan autonvienti kasvaa - Automaan autojen
vientifunktio on nouseva. Ilman ulkomaankauppaa auton hinta Viljamaassa
on 9000 bushelia viljaa (piste a) ja 1000 bushelia viljaa Automaassa (piste
a').
Vapaan ulkomaankaupan olosuhteissa auton hinnaksi tulee vientitarjontakäyrän ja tuontikysyntäkäyrän leikkauspiste 3000 bushelia viljaa. Tällä hinnalla Viljamaa tuo ja Automaa vie 4 mln autoa vuodessa. Viljamaa puolestaan vie ja Automaa tuo 12 bln bushelia viljaa vuodessa. Tämä määrä tarvitaan autojen maksamiseksi. |
|
|
 |
| (a) Viljamaa Ilman ulkomaankauppaa farmarit elävät pisteessä a, missä auton vaihtoehtoiskustannus on 9000 bushelia viljaa (mustan suoran kulmakerroin osassa a). Myös kulkukansa elää ilman ulkomaankauppaa, kuluttavat ja tuottavat pisteessä a', missä 1000 viljabushelin vaihtoehtoiskustannus on 1 auto (mustan suoran kulmakerroin osassa b). Ulkomaankaupassa tavaranvaihto voi tapahtua hintaan 3000 bushelia viljaa 1 autosta kuten punainen suora kummassakin kuvion osassa osoittaa. Osassa a Viljamaa pienentää autontuotantoaan ja lisää viljantuotantoaan siirtyen pisteestä a pisteeseen b. |
(b) Automaa Viljamaa vie viljaa ja tuo autoja ja elää pisteessä c. Farmareilla on enemmän sekä viljaa että autoja kuin heillä olisi, jos he itse tuottaisivat omat kulutustavaransa pisteessä a. Osassa (b) Automaa vie autoja ja tuo viljaa. Se kuluttaa pisteessä c'. Kulkureilla on enemmän sekä autoja että viljaa kuin heillä olisi, jos he tuottaisivat itse kaikki kulutushyödykkeensä pisteessä a'. |
 |
Smooth-Harvey laki, joka hyväksyttiin 1930 nosti Yhdysvaltojen tullitason 20 prosenttiin 1933. (Kolmanneksella tuontitavaroista tulli oli 60 prosenttia) GATTin perustamisen 1947 jälkeen tullit ovat jatkuvasti alentuneet neuvottelukierroksilla, joista tärkeimmät on merkitty kuvioon. Nykyään tullit ovat alempia kuin koskaan. |
 |
Viljamaa asettaa tullin autojen tuonnille Automaasta. Tulli nostaa Viljamaassa autosta maksettavaa hintaa. Se siirtää autojen tarjontakäyrää Viljamaassa vasemmalle. Alkuperäisen ja uuden tarjontakäyrän pystysuora etäisyys toisistaan on tulli $4000 per auto. Viljamaassa auton hinta nousee ja autojen tuonti supistuu. Viljamaan hallitus kerää $4000 per auto tullituloja yhteensä $8 bln 2 mln tuontiautosta. Viljamaan viljan vienti supistuu, koska Automaan autojen viennistä saama tulo supistuu. |
 |
Viljamaa asettaa 2 mln kiintiön autojen tuonnille Automaasta. Tämä näkyy pystysuorana punaisena viivana Quota. Koska Automaan tarjonta on rajoitettu 2 mln autoksi, autojen hinta nousee niin että se on $6000. Autojen tuonti kannattaa kuitenkin, koska Automaa myy niitä hintaan $2000. Tuontikiintiöistä syntyy kilpailua. |
Tullien ja kiintiöiden tarkoitus
 |
Kuviosta nähdään miksi Yhdysvaltojen vienti Meksikoon on kasvanut. Kuorma-autojen kysyntä Meksikossa kuvaa funktio DM ja Meksikossa tuotettujen kuorma-autojen tarjontafunktio on SM. Kuorma-autojen tuotannossa vaihtoehtoiskustannus Yhdysvalloissa on P1. Kansainvälinen kilpailu pakotta Yhdysvallat myymään kuorma-autoja vaihtoehtoiskustannushintaan, joten Yhdysvaltojen tarjontakäyrä kuorma-autonviennille Meksikoon on SUS. Meksikolla on kuitenkin ollut tulli kuorma-autotuonnille Yhdysvalloista, joten kuorma-auton hinta Meksikossa on P0. Meksikon oma kuorma-autotuotanto on Q0, joten kysynnän määrä on tuonti huomioonottaen C0. |
| NAFTA sai aikaan tullinalennuksen, minkä jälkeen kuorma-autojen tarjontakäyrä Meksikossa siirtyi kohtaan SUS. Kuorma-autojen hinta Meksikossa putosi niin että se oli P1 ja Meksikossa tuotettujan kuorma-autojen määrä putosi niin että se oli Q1 kysynnän määrän ollessa C1 tuonnin täyttäessä erotuksen. | |
ECONOMICS IN HISTORY Understanding the Gains from International Trade 914
36 The Balance of Payments and the Dollar 916
A Climbing Debt and a Tumbling Dollar 917
Financing International Trade 918 Balance of Payments Accounts 918 Borrowers
and Lenders, Debtors and Creditors 920 Current Account Balance 921 The
Ricardian Case 923 The Twin Deficits Case 923 Is U.S. Borrowing for Consumption
or Investment? 924
Foreign Exchange and the Dollar 924 Foreign Exchange Systems 926 Recent
Exchange Rate History 926
Exchange Rate Determination 928 The Quantity of U.S. Dollars 929 The Demand
for Dollars 929 Changes in the Demand for Dollars 930 The Supply of Dollars
931 Changes in the Supply of Dollars 932 The Market for Dollars 932
READING BETWEEN THE LINES Foreign Exchange Markets in Action 936
[part 7 The Global Economy
Talking with Jacob A. Frenkel 881
35 Trading with the World 885
Silk Routes and Sucking Sounds 886
Patterns and Trends in International Trade 887 U.S. International Trade
887 Geographical Patterns 888 Trends in Trade 889 BalanceofTradeandlnternationalBorrowing
889
Opportunity Cost and Comparative Advantage 890 opportunity Cost in Farmland
890 opportunity Cost in Mobilia 891 Comparative Advantage 891
Gains from Trade 892 Reaping the Gains from Trade 892 Balanced Trade 893
Changes in Production and Consumption 893 Calculating the Gains from Trade
895 Gains for All 895 Absolute Advantage 895
Gains from Trade in Reality 896 Comparative Advantage in the Global Economy
896 Trade in Similar Goods 896
Trade Restrictions 898 The History of Tariffs 898 How Tariffs Work 899
Nontariff Barriers 901 How Quotas and VERs Work 902 "Invisible"
Nontariff Barriers 903
The Case Against Protection 903 National Security 903 New Industries 904
Restraining Monopoly 904 Saves Jobs 905 Allows Us to Compete with Cheap
Foreign Labor 905 Brings Diversity and Stability 906 Penalizes Lax Environmental
Standards 906 Prevents Rich Countries from Exploiting Developing Countries
906 Why Is Trade Restricted? 906 Compensating Losers 907
READING BETWEEN THE LINES Free Trade in Action 908
ECONOMICS IN HISTORY Understanding the Gains from International Trade 914
36 The Balance of Payments and the Dollar 916
A Climbing Debt and a Tumbling Dollar 917
Financing International Trade 918 Balance of Payments Accounts 918 Borrowers
and Lenders, Debtors and Creditors 920 Current Account Balance 921 The
Ricardian Case 923 The Twin Deficits Case 923 Is U.S. Borrowing for Consumption
or Investment? 924
Foreign Exchange and the Dollar 924 Foreign Exchange Systems 926 Recent
Exchange Rate History 926
Exchange Rate Determination 928 The Quantity of U.S. Dollars 929 The Demand
for Dollars 929 Changes in the Demand for Dollars 930 The Supply of Dollars
931 Changes in the Supply of Dollars 932 The Market for Dollars 932
READING BETWEEN THE LINES Foreign Exchange Markets in Action 936 ]
AJK kotisivu o AJK
opetus o Makrotaloustieteen perusteet
Asko Korpela 980307 (980204) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute) [ccc]
