42 Kasvu,
työpanos ja tekninen kehitys
42.1
Kasvutrendejä pitkällä tähtäyksellä
F26.1 Sata vuotta
taloudellista kasvua
K42.1 Kasvu Suomessa ja muualla
F26.2 Taloudellinen kasvu
maailmalla:
F26.3 Aasia tavoittaa
42.2 Taloudellisen
kasvun lähteet
42.3 Kasvun mittaaminen
F26.4 Reaalinen BKT tunnissa
K42.4a Työn tuottavuus
Suomessa
K42.5 Kuinka tuottavuus nousee
K42.5a
Tuottavuuden nousu ja pääomaintensiivisyys
F26.6 Kasvun
mittaaminen ja tuottavuuden nousun
F26.6ab Kasvu 1960..73 ja
1973..83
F26.6c Kasvu 1983-1994
F26.7 Reaalisen BKTn kasvu
42.4 Kasvuteoria
K42.8 Klassinen kasvuteoria
K42.9 Uusklassinen kasvuteoria
K42.10 Uusi kasvuteoria
42.5 Kasvun nopeuttaminen
(F26.1112) Säästämisen
BKT osuudet
(F26.113) Säästäminen
ja kasvu
Parkin:
[26 Long-Term Economic Growth 621
Economic Miracles 622
Long-Term Growth Trends 623 Growth in the U.S. Economy 623 RealGDPGrowthintheWoridEconomy
624
The Sources of Economic Growth 626 Preconditions for Economic Growth 626
Saving and Investment in New Capital 626 Investment in Hurnan Capital 627
DiscoveryofNewTechnologies 627
Growth Accounting 628 The Productivity Function 628 Accounting for the
Productivity Growth Slowdown and Speedup 630 Accounting for the Productivity
Slowdown: A Summary 632 Technological Change During the Productivity Growth
Slowdown 632
Growth Theory 633 Classical Growth Theory 634 NeoclassicalGrowthTheory
636 NewGrowthTheory 638
Achieving Faster Growth 640 The Miracle Economies 640 Policies for Faster
Growth 640
READING BETWEEN THE LINES Saving and Growth 642
ECONOMICS IN HISTORY Economic Growth 648 ]
|
|
| Sadan vuoden aikana vuodesta 1895 vuoteen 1995 Yhdysvaltojen reaalinen BKT asukasta kohti on kasvanut keskimäärin 1.7 prosenttia vuodessa. Kasvuvauhti oli keskiarvon yläpuolella 1920-luvulla ja 1960-luvulla ja keskiarvon alapuolella 1901-20, 1950-luvulla ja vuosina 1974-1994. |
|
|
| Kuviossa nähdään pitkän tähtäyksen kasvu vuodesta 1911 Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. (Havainnot Etlan tietokannasta ET6407) Vuoden 1996 bruttokansantuotos Suomessa 13.3, Ruotsissa 8.7 ja Yhdysvalloissa 10.8 kertaa vuoden 1913 bruttokansantuotoksen suuruinen. o Trendin laskeminen |
|
|
|
| (a) Tavoittavatko? Reaalinen BKT per asukas kasvaa kaikkialla maailmantaloudessa. Rikkaiden teollisuusmaiden joukossa reaalisen BKTn kasvu on ollut nopeinta Kanadassa, Länsi-Euroopan neljässä suuressa maassa (Ranska, Saksa, Italia ja Britannia), ja Japanissa ja ne ovat tavoittamassa. Näyttävintä kasvu on ollut Japanissa 1960-luvulla. Tulotaso Kanadassa on noussut lähimmäksi Yhdysvaltojen tulotasoa. |
(b) Eivätkö tavoita? Laajemmassa maiden joukossa (osa b) nähdään vähemmän konvergenssin merkkejä. Kuilu Yhdysvaltojen, muiden Länsi-Euroopan maiden, Keski-Euroopan, Keski- ja Etelä-Amerikan ja Afrikan välillä on pysynyt huomattavan vakaana |
 |
Selvimmät esimerkit (Yhdysvaltojen etumatkan) tavoittamisesta ovat viidessä Aasian maassa. Alkaen vuodesta 1960 tulojen ollessa vain kymmenesosa Yhdysvaltojen tasosta neljä Aasian maata (Hong Kong, Korea, Singapore ja Taiwan) ovat merkittävästi kuroneet umpeen kuilua Yhdysvaltoihin nähden. Ja oltuaan hyvin köyhä kehitysmaa 1960 Kiinan tulot (henkeä kohti) ylittävät nyt Hong Kongin vuode 1960 tason. Kiina kasvaa nyt nopeudella, joka tekee jatkuvan kuilun pienentämisen mahdolliseksi. |
Kolme toiminta, jotka synnyttävät jatkuvaa kasvua
"Some of the most powerful and far-reaching technologies are embodied in human capital - for example, language, writing and mathematics. But most technologies are embodied in physical capital. For example to reap the benefits of the internal combustion engine, millions of horse-drawn carriages and horses had to be replaced by automobiles; more recently, to reap the benefits of computerized word processing, millions of typewriters had to be replaced by PCs and printers."
|
|
| Reaalinen BKT jaettuna työtuntien kokonaismäärällä antaa BKTn työtuntia kohti, joka on karkea tuottavuuden mitta. 1960-luvulla tuottavuuden kasvu oli korkea. Se hidastui 1970-luvulla ja nopeutui jälleen 1980-luvulla. |
 |
| Reaalinen BKT jaettuna työllistettyjen kokonaismäärällä antaa työn tuottavuuden eli BKTn työntekijää kohti vuodessa. 1960-luvulla tuottavuuden kasvu oli korkea. Se hidastui 1970-luvulla ja nopeutui jälleen 1980-luvulla. Erityisen nopeata se on ollut muutaman viime vuoden aikana, kun työvoimaa on palkattu pidättyvästi, mutta tuotantoa kasvatettu voimakkaasti. |
 |
Tuottavutta voidaan mitata reaalisella BKTlla työtuntia kohti. Se voi kasvaa kahdesta syystä: (1) Pääomapanos työtuntia kohti kasvaa, ja (2) tapahtuu teknistä kehitystä. Tuottavuusfunktio PF ilmaisee tuntia kohti lasketun pääomapanoksen kasvun vaikutuksen tuottavuuteen. Tässä tuntia kohti lasketun pääomapanoksen kasvaessa niin että se on $20 asemesta $40 työtuntia kohti laskettu reaalinen BKT kasvaa pitkin tuottavuuskäyrää PF0 niin että se on $10 asemesta $14. Tekninen kehitys siirtää tuottavuusfunktiota ylöspäin. Tässä tekninen kehitys siirtää tuottavussfunktion kohdasta PF0 kohtaan PF1. Tällaisen teknisen kehityksen vaikutuksesta tuntia kohti laskettu reaalinen BKT nouse niin että se on $14 asemesta $20, kun pääomapanoksen määrä työtuntia kohti on $40. |
 |
| Kuviossa on vaaka-akselilla pääomakanta työllistettyä kohti (KFAF/EMPT) ja pystyakseilla työn tuottavuus LPFR (=QGFF/EMPT), yksikkö on molemmissa prosenttimuutos vuodessa. |
 |
|
|
|
| Vuosien 1960 ja 1973 välillä (osa a), joka oli nopean kasvun kausi, pääomapanos työtuntia kohti kasvoi niin että se oli $40 asemesta $50. ja tekninen kehitys siirsi tuottavuusfunktiota ylöspäin kohdasta PF0 kohtaan PF1. | Vuosien 1973 ja 1983 välillä (osa b), kun potentiaalinen BKT kasvoi hitaasti, pääomapanos työtuntia kohti kasvoi niin että se oli $50 asemesta $58. mutta tuottavuusfunktio ei siirtynyt. Sinä aikan tapahtuneen teknisen kehityksen korvasivat negatiiviset öljynhintashokit. |
 |
Vuosien 1983-94 välillä (osa c) työtuntia kohti laskettu pääomapanos kasvoi niin että se oli $58 asemesta $64. ja tekninen kehitys siirsi tuottavuusfunktiota ylöspäin kohdasta PF1 kohtaan PF2. Vaikka tuottavuuden nousu ei ollut yhtä nopeata kuin 1960-luvulla, tuottavuuden kasvunopeus kasvoi. |
 |
Reaalinen BKT kasvaa, koska tehtyjen työtuntien määrä kasvaa, työtuntia kohti lasketun päöäomapanoksen määrä kasvaa ja tekniikka kehittyy. Työtuntia kohti lasketun pääomapanoksen määrän osuus reaalisen BKTn kasvusta oli noin 0.6 prosenttia vuodessa vuodesta 1960 vuoteen 1983, mutta vain 0.3 prosenttia vuoden 1983 jälkeen. Tehtyjen työtuntien määrän vaikutus kasvuun supistui hieman, 1.6 prosentista vuodessa 1960..1973 1.2 prosenttiin vuoden 1973 jälkeen, mutta nousi jälleen 1.7 prosenttiin vuoden 1983 jälkeen. Teknisen kehityksen antama lisä reaalisen BKTn kasvuun on vaihdellut paljon enemmän kuin työtuntia kohti lasketun pääomapanoksen antama lisä ja työtuntien määrä ja se oli nolla kymmenvuotiskaudella 1973..83. |
|
|
|
| (a) Vaikutus alussa Klassisessa kasvuteoriassa taloudellinen kasvu on tilapäistä reaalipalkka palaa yhä uudelleen toimeentulominimin tasolle. Aluksi (osa a) työvoiman kysyntä on LD0 ja työvoiman tarjonta LS0. Työllisyys on 2 milj henkilöä ja he saavat 2 shillinkiä (1776 shillinkiä) päivässä. Tekniikan kehitys ja pääoman kasvu kasvattaa työn tuottavuutta ja työvoiman kysyntä kasvaa niin että se on LD1. Reaalipalkka kasvaa niin että se on 4 shillinkiä päivässä ja työvoiman tarjonta kasvaa 3 miljoonaan. |
(b) Vaikutus pitkällä tähtäyksellä Reaalipalkka on nyt toimeentulominimin yläpuolella. Tässä esimerkissä toimeentulominimi on 2 shillinkiä päivässä (osa b). Väestö alkaa kasvaa. Väestön kasvaessa työvoiman tarjonta kasvaa ja työvoimantarjontafunktio siirtyy oikealle kohti asemaa LS1. Kun näin tapahtuu, reaalipalkka putoaa ja tehtyjen työtuntien määrä kasvaa. Väestön kasvu pysähtyy kun palkkataso on uudelleen toimeentulominimissä. |
|
|
|
| (a) Vaikutus alussa Uusklassisessa kasvuteoriassa taloudellinen kasvu on seurausta teknisestä kehityksestä. Aluksi (osa a) pääomapanoksen kysyntä on KD0 ja pääoman tarjonta on KS0. Pääomakanta on $60000 henkeä kohti ja reaalinen korkokanta on 4 prosenttia vuodessa. Tekniikan kehitys kasvattaa pääomapanoksen tuottavuutta ja pääomapanoksen kysyntä nousee niin että se on KD1. Reaalinen korkokanta nousee niin että se on 6 prosenttia vuodessa ja pääomakanta kasvaa niin että se on $70000. |
(b) Vaikutus pitkällä tähtäyksellä
Reaalinen kokokanrta on nyt aikapreferenssin (esimerkissä 4 prosenttia) yläpuolella (osa b). Säästäminen on positiivista ja pääoman tarjonta kasvaa niin että se on KS1. Reaalinen korkokanta putoaa ja pääomapanoksen määrä henkeä kohti kasvaa. Pääomapanoksen määrä henkeä kohti lakkaa kasvamasta, kun reaalinen korkokanta on uudelleen aikapreferenssinsä suuruinen. |
|
|
|
| (a) Kasvu alkaa Uuden kasvuteorian mukaan taloudellinen kasvu on seurausta endogeenisesta tekniikan kehityksestä. Tietovarannon tuottavuus ei vähene ja kasvu jatkuu loputtomasti. Alunperin osasssa (a) tietovarannon tuottavuus on R0 ja tietovarannon tarjonta on S0. Tietovaranto on aluksi nolla. Tieteellisen menetelmän kehitys tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden luominen lisää tietovarannon tuottavuutta niin että se on R1. Reaalinen korkokanta nousee niin että se on 6 prosenttia vuodessa.ja tietovarannon tarjonta kasvaa niin että se on $1 trln. |
(b) Tietovaranto kasvaa Reaalinen korkokanta on nyt aikapreferenssin (tässä esimekissä 4 prosenttia vuodessa, osa b) yläpuolella. Säästäminen on positiivista ja tietovarannon tarjonta kasvaa. Tietovarannon tarjontakäyrä siirtyy oikealle jatkuvin syjkäyksin: S1, S2, S3 jne. Kun näion tapahtuu kansantalous kasvaa, mutta reaalikorko ei alene, koska tietovarannon pääomapanoksella ei nyt ole alenevaa rajatuotosta. Kasvu jatkuu niin kauan kuin tietovarannon tuottavuus ylittää aikapreferenssin. |
RBL Saving and Growth 642
 |
Kuviossa 1 nähdään kuinka maailman
säästämisaste (ja investointiaste) on vaihdellut vuodesta
1960 lähtien. Se kasvoi 1960-luvulla, saavutti huippunsa vuonna 1974
ja on senjälkeen vaihdellut hitaasti alenevarn trendinsä ympärillä.
Kuviossa 2 nähdään kehitysmaide ja teollisuusmaiden säöästämisasteet vuodesta 1970 lähtien. Teollisuusmaiden säästämisaste on alentunut ja kehitysmaiden noussut. |
 |
Kuviossa 3 nähdään enemmän kuin 100 maan säästämisasteen ja kasvuprosentin välinen riippuvuus 30 vuoden aikana vuodesta 1960 vuoteen 1990. Jotkut ahkerat säästäjät ovat myös nopeita kasvajia, mutta on myös poikkeuksia, joista useita havaitaan kuviossa. |
ECONOMICS IN HISTORY Economic Growth 648
AJK kotisivu o AJK kansantalous o AJK ohjelmasivu
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 980331 (980127)
[ccc]
