33.1 Mikä
on taloudellinen malli?
33.1.1 Mallin rakenne
33.1.2 Mallin luonne
33.2 Simultaanisuus
ja tasapaino
33.2.1 Endogeeniset
muuttujat
33.2.2 Ratkaisuarvot
33.2.3 Komparatiivinen
statiikka ja dynamiikka
33.3 Mallin
rakenteellinen lähtökohta
33.3.1 Kansantalouden
tilinpito
33.3.2 Huoltotaseidentiteetti
33.4 Kansantalouden
mallin rakentamisen vaiheet
33.4.1 Mallin idea
33.4.2 Yleinen funktiomuoto
ja rajoitukset
33.4.3 Mallin parametrimuoto
33.4.4 Muuttujien
operationaaliset vastineet
33.5 Makromallin
kertoimien laskeminen
33.5.0 REGAJK ohjelman
käynnistys
33.5.1 Muuttujien
poimiminen tietokannasta
33.5.2 Mitä muunnoksia
voidaan tehdä?
33.5.3 REGAJK keskustelu
33.6 Valmis malli
33.6.1 AJKCT malli
33.6.2 Mallin laajempi versio
AJKCB
Harjoitustehtävä PerMakH3
Tärkeitä yksityiskohtia:
Kansantalouden
tilinpito
AJKCT-mallin lohkokaavio
AJKCB mallin teoria
Suomen ekonometriset
mallit
Yhteenveto
Keskustelukysymyksiä
Tietokoneohjelmat:
Kurssin AJK grafiikka PerMakG
Makromallin estimointi WregAJK
Makromallin osuvuus: SOLAJKC
Taloudellinen malli
on matemaattinen yhtälöryhmä, joka kuvaa talouden tärkeitä piirteitä.
Endogeeninen:
tavoitemuuttuja, tavoitearvo, ristiriidassa keskenään.
Eksogeeninen:
instrumentti, päätäntävaltaa
Tieteellinen tarkastelu:
selitettävä ja selittäjiä.
Matemaattinen:
riippuva ja riippumattomat.
Taloudelliset mallit 'todellisuuden' analogioita.
Mitä simultaanisuus tarkoittaa?
Simultaaninen = samanaikainen
Mallin ratkaisu = tasapaino:
ESIMERKKI:
kulutuskysyntä - tuotanto - tulonmuodostus - kulutuskysyntä
Kansantalous on tasapainossa, kun kaikki muutospyrkimykset neutraloituvat.
Staattinen analyysi:
tasapaino.
Komparatiivinen statiikka:
tasapainotilojen vertailu.
Dynaaminen analyysi:
siirtyminen tasapainotilasta toiseen
Mitä hyötyä on tasapainotilojen vertailusta?
Muutos eksogeenisessa muutujassa:
Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 33.3 Mallin rakenteellinen lähtökohta o Kansantalouden tilinpito
Tarjonta on jaettu kahtia:
Kysyntä on neljässä osassa:
Tulonmuodostuksen teorian perusteet näillä käsitteillä.
Laajennus: 50 tai 100 tai 200 kansantalouden keskeistä muuttujaa
Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 33.3 Mallin rakenteellinen lähtökohta
Kansantalouden tilinpito
| Q | = C + I + G + X - M | tasapaino: kysyntä = tarjonta |
| C | = C(YD) | kulutus |
| I | = (Q) | pääomanmuodostus |
| T | = T(Q) | verotus |
| YD | = Q - D - T + R | tulon määritelmä |
| Z | = T - G - R | julkinen säästäminen |
| S | = I - Z - D + F | yksityinen säästäminen |
| F | = X - M | ulkomaantasapaino |
viisi yhtälöä ja viisi endogeenista muuttujaa:
C, I, T, Q, ja D.
instrumenttimuuttujat: julkinen kulutus G tulonsiirrot yksityisille R.
rahapolitiikan instrumentti: luotonanto CR.
muuttujat Z, S ja F eivät vaikuta muuhun malliin.
Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 33.4 Makromallin rakentamisen vaiheet
33.4.2 Yleinen funktiomuoto ja rajoitukset
| Q | = C + I + G + X - M | |
| C | = C(YD) | 0<C'(YD)<1 |
| I | = I(Q,CR) | IQ > 0, ICR > 0 |
| T | = T(Q) | T'(Q) > 0 |
| YD | = Q - D - T + R |
| Q | = C + I + G + X - M | |
| C | = a1 + b1 C1 + c1 YD | b1,c1 > 0 |
| I | = a2 + b2 Q + c2 (Q1-Q2) + d2 (CR-CR1) | b2,c2,d2 > 0 |
| T | = t Q | 0 < t < 1 |
| YD | = Q - D - T + R |
Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 33.4 Makromallin rakentamisen vaiheet
Endogeeniset 1989 mrd mk C Yksityinen kulutus 256.0 CEPC YD Käytettävissä oleva tulo 299.9 YDCC I Bruttopääomanmuodostus 149.9 IGCC T Verosumma 158.3 TAAC Q Bruttokansantuotos 495.4 QGDC
Eksogeeniset CR Luotonanto 354.1 CRTC G Julkinen kulutus 98.0 CEGC X Tavaroiden ja palvelusten vienti 117.1 XGSC M Tavaroiden ja palvelusten tuonti 125.5 MGSC R Tulonsiirrot yksityisille 36.3 RGCC
Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 33.4 Makromallin rakentamisen vaiheet
| Kokeile tietokoneohjelmaa! | |
|---|---|
| SUOREGZZ | Makromallin estimointi |
| Ohjelmapaketin tallennus kansioon c:\tmp
Kaksoisnäpäytä SUOREGZZ Kaksoisnäpäytä SetupSUO.bat WREGAJK.EXE on käytetävissä hakemistossa
c:\ajk\suo |
|
regressiolaskelmat yhtälö kerraltaan ruutuun. täydellinen tulostus REG tiedostoon.
REGAJK AJKCT.REG Asko Korpela 90-06-08 23:59
{ AJKCT001.REG 1 (63-88) }
CEPC := { Yksityiset kulutusmenot, arvo mrd mk }
+ 1.2 { * CNST 2.9 sarja ykkösiä vakiotermin laskemiseksi }
+ 0.5577 * CEP1 { 7.2 viiv kulutus (CEPC)-1 }
+ 0.4250 * YDCC { 6.9 Käytettävissä oleva tulo mrd mk }
{ t RR 0.9996 DW 0.62 SD 1.3 (900609) } ;
{ AJKCT001.REG 2 (63-88) }
IGCC := { Bruttopääomanmuodostus mrd mk }
+ 2.0 { * CNST 2.6 sarja ykkösiä vakiotermin laskemiseksi }
+ 0.1552 * QGDC { 12 Bruttokansantuote markkinahintaan, arvo mrd mk }
+ 0.6737 * DQG1 { 5.7 BKT:n viivästetty muutos (DQGD)-1 }
+ 0.3394 * CRTD { 5.6 luottokannan muutos D(CRTC) }
{ t RR 0.9950 DW 1.43 SD 2.2 (900609) } ;
Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 33.5 Makromallin kertoimien laskeminen
| Q | = C + I + G + X - M |
| YD | = Q - D - T + R |
| C | = 1.2 + .56 C1 + .43 YD |
| I | = 2.0 + .16 Q + .67 (Q1-Q2) + .34 (CR-CR1) |
| T | = t Q |
Endogeeniset muuttujat 1989 mrd mk Q = Bruttokansantuotos 495.4 QGDC YD = Käytettävissä oleva tulo 299.9 YDCC C = Yksityinen kulutus 256.0 CEPC I = Bruttopääomanmuodostus 149.9 IGCC T = Verotulot 158.3 TAAC
Ennaltamäärätyt muuttujat G = Julkinen kulutus 98.0 CEGC X = Tavaroiden ja palvelusten vienti 117.1 XGSC M = Tavaroiden ja palvelusten tuonti 125.5 MGSC R = Tulonsiirrot 36.3 RGCC D = Poistot 73.5 DFAC C1 = Viivästetty yksityinen kulutus 256.0 CEPC CR = Luottokanta 354.1 CRTC t = Veroaste 32.0 TAAR
| Q | = C + I + G + X - M |
| C | = 1.2 + .55 C1 + .43 D |
| I | = 2.1 + .14 Q + .72 (Q1-Q2) + .51 (CR-CR1) |
| K | = .957 K1 + I/P |
| T | = TR * Q |
| Y | = Q - DF |
| D | = Y - T + R |
| M | = 0.1 + .28 Q |
| EK | = - 215 + .86 EK1 + .17 AW |
| EM | = 1019 QF.50 K-.29 |
| U | = EK - EM |
| W%-N% | = 1.3 + .064 EK/U + .072 P% |
| P% | = 2.7 + .47 W% + .22 PM% - .35 L% |
| QF | = Q/P |
| L% | = 100 (QF/EM-QF1/EM1)/(QF1/EM1) |
Endogeeniset, mrd mk 1989 Q = Bruttokansantuotos 495.4 QGDC Y = kansantulo 422.0 YNCC D = käytettävissä oleva tulo 299.9 YDCC C = yksityinen kulutus 256.0 CEPC I = pääomanmuodostus 149.9 IGCC K = pääomakanta, mrd 80 mk 1281.2 KFAF T = verotus 158.3 TAAC M = tuonti 125.5 MGSC EK = työvoiman tarjonta, 1000 mtv 2559 EMPK EM = työllistetty työvoima, 1000 mtv 2470 EMPT U = työttömyys, 1000 htv 89 UNMT W% = palkankorotusprosentti 8.8 WARC P% = hintojen nousuprosentti 6.7 QGDP L% = tuottavuuden nousuprosentti 3.5 LPDR QF = bruttokansantuotos, mrd 80 mk 394.3 QGDF
Eksogeeniset, mrd mk 1989 G = julkinen kulutus 98.0 CEGC X = vienti 117.1 XGSC R = tulonsiirrot 36.3 RGCC CR = luotonanto 354.1 CRTC AW = työikäinen väestö 3350 AGEW N% = tupoprosentti 5.7 WRNI PM% = tuontihintojen nousuprosentti 5.3 MGSP TR = veroaste 32.0 TAAR DF = poistot 73.5 DFAC
Käyttäytymisyhtälöt: C, I, M, EK,
W%-N%
Tasapainoehdot: Q, U
Määritelmät: Y, D, QF, L%
Tekniset suhteet: K, EM
Institutionaalinen suhde: T
Tavoitemuuttujia: Q (QF), U, P, X-M
Talouspolitiikan instrumentteja: G, TR, R, CR, N%
1. Bruttokansantuotos ja sen käyttö
Bruttokansantuotos +Q 495 Yksityinen kulutus +C 256
Bruttopääomanmuodostus +I 150
Julkinen kulutus +G 98
Vienti +X 117
- Tuonti -M 125
Bruttokansantuotos =Q 495 Bruttokansantuotos =Q 495
2. Kansantulo
Bruttokansantuotos +Q 495 Yksityinen kulutus +C 256
Poistot -D -74 Julkinen kulutus +G 98
Yksityinen säästäminen +S 44
Julkinen säästäminen +Z 24
Kansantulo =Y 422 Kansantulo =Y 422
3. Pääomanmuodostus ja sen rahoitus
Bruttopääomanmuodostus +I 150 Yksityinen säästäminen +S 44
Julkinen säästäminen +Z 24
Poistot +D 74
- Tav ja palv tase -F +8
Bruttopääomanmuodostus =I 150 Bruttopääomanmuodostus =I 150
4. Kotitalouksien menot ja tulot
Yksityinen kulutus +C 256 Kansantulo +Y 422
Verot +T 158
- Tulonsiirrot -R -36
Yksityinen sääsätäminen +S 44
Kansantulo =Y 422 Kansantulo =Y 422
5. Julkisen talouden menot ja tulot
Julkinen kulutus +G 98 Verot +T 158
Tulonsiirrot +R 36
Julkinen säästäminen +Z 24
Verot =T 158 Verot =T 158
6. Ulkomaantalous
Vienti +X 117 Tuonti +M 125
Tav ja palv tase +F -8
Vienti =X 117 Vienti =X 117
|
|
|||||||||||||||||||
| Q | Kysyntä määrää tarjonnan. | ||||||||||||||||||
| C | Kulutuskysyntä määräytyy pitkälle aikavälille taaksepäin jakautuneen käytettävissä olevan tulon perusteella. | ||||||||||||||||||
| I,K | Pääomanmuodostus ja pääomapanos määräytyvät tuotannon ja kiihdytinteorian sekä luotonannon perusteella. | ||||||||||||||||||
| T,Y,D | Käytettävissä oleva tulo saadaan vähentämällä bruttokansan- tuotoksesta poistot ja veroasteen perusteella määräytyvät verot sekä lisäämällä tulonsiirrot. | ||||||||||||||||||
| M | Tuonti määräytyy kansantalouden ostovoiman perusteella. | ||||||||||||||||||
| EK | Työvoiman tarjonta riippuu pitkälle aikavälille taaksepäin jakautuneen työikäisen väestön määrän perusteella. | ||||||||||||||||||
| EM,U | Työvoiman kysyntä ja työttömyys määräytyvät tuotannon, pääomakannan ja työvoiman tarjonnan perusteella. | ||||||||||||||||||
| W% | Palkkatason nousuun vaikuttavat työmarkkinatilanne, hintojen nousu ja tupoprosentti. | ||||||||||||||||||
| P% | Hintojen nousu riippuu palkkojen noususta, tuonti
Institutionaalinen suhde: T
Tavoitemuuttujia: Q (QF), U, P, X-M SOLAJKC ohjelma
Suomen kansantalouden ekonometriset mallitSuomessa on käytössä talouspolitiikan suunnittelussa ja seurannassa seuraavat ekonometriset kokonaismallit:
Yhteenveto
Keskustelukysymyksiä
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu Asko Korpela 980326 (960929) - Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute) [ccc] | ||||||||||||||||||