AJK kirje 971026

Tällä sivulla on käyty  kertaa 971026 lähtien

Kiitoksia taas kutsusta sExkursio67 muisteloihin. Milloin mistäkin syystä ovat muistelot jääneet väliin. Niin taitavat nytkin jäädä. Mutta annan oman kontribuutioni vähän uudella tavalla: olen perustanut Ekonomi67 kotisivun internettiin, Helsingin kauppakorkeakoulun serverille. Muutamalle sivulle olen skannannut hallussani olevat 30 vuoden takaiset valokuvat, joita nyt siis voidaan käydä katselemassa. Aika on kyllä ikävällä tavalla tehnyt tepposensa ja olen unohtanut nimet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Pyytäisinkin palautteena kuvatekstejä, joissa on kuvassa näkyvien ihmisten nimet sekä mahdollisesti muutakin asiaan liittyvää tietoa. - Hyvin mielellään laajennan sivuja myös muilta saamillani kuvilla ynnä kaikenlaisella muulla materiaalilla (Esim matkaliput, ravintolalaskut, kaskut, kommellukset, meidäthän ryöstettiinkin: mikä se oli Jugendherberge Pötzleinsdorf vai mikä?). Minulla on skanneri, jolla kuvien (samoin tekstin) sieppaaminen käy kätevästi. Jos lähetätte kuvia, skannaan ne ja lähetän postissa takaisin. Omista kuvistani laadin muutamalle sivulle vähän niinkuin aiheen mukaan kokoelman:

Lähtökuvia o Herkuttelua o Vanhat kivet o Merta näkyvissä o Retkiä




Juuri ketään Teistä en ole nähnyt sen jälkeen. Muistan vain, että siellä oli yksi vallan ihana Leena, jonka kanssa taisi olla jonkinlaista vispilänvarpukauppaa, jota jotkut paheksuivat ja jotkut eivät. Jos on Leena tätä lukemassa, niin ihan erikoislämpimät terveiset lähetän. Elämä on mennyt mukavasti, vaikka virkaura jysähtikin heti ensimmäiseen etappiin. Ensi keväänä siirryn joko kokonaan tai osa-aikaisesti eläkkeelle. Sitä ennen joudun kuitenkin vielä tekemään yhden suuren kurssin, kun minusta yllättäen vähän yli vuosi sitten tuli eräänlainen internet asiantuntija. 

Viime kesänä täytin varsinaisia pyöreitä vuosia. Kuten 'uskontunnustuksessani' totean, ansaitsemattoman onnellista perhe-elämää vietän: Salli-vaimo, kaksi tytärtä ja vävyä ja kolme tyttärenpoikaa [+ kolme tyttärentytärtä - 2002].

Kerronpa, että juuri olen palannut Exkursiomme maisemista. Olin viikon Unkarissa. Varmaan melkein sExkursion ajoista lähtien olen hölpöttänyt, että sitten kun jään eläkkeelle, aloitan unkarin opinnot. Kaksi vuotta sitten kävimme vaimon työpaikan puolesta järjestetyllä 2 viikon Unkarin matkalla ja silloin oli luontevaa aloittaa kieliopinnot. Menetelmäni, jota muillekin suosittelen (myös Marjatta Leppäsen TV1 ohjelmassa 971110ma 1915), on hyvin yksinkertainen: luetaan rinnakkain kirjaa uudella ja tutulla kielellä. Seitsemän veljestä on paras kielten oppikirjani, olen sen lukenut enemmällä kuin 10 kielellä. Unkariin tarvitsin tällä tavoin 5000 sivua, sitten alkoi sujua pelkästään sanakirjan avulla. Nyt olen lukenut 7500 sivua ja oli aika ottaa toinen askel: viikko paikan päällä, alkuasukas palkattuna aamusta iltaan puhumaan suut, silmät, korvat täyteen asianomaista kieltä. Itse änkytin väliin niin paljon kuin osasin ja ennätin. Uskon jotakin oppineeni. - Lukeminen kaiken maailman kielillä ja teatteri ovatkin jo toista kymmentä vuotta olleet pääharrastuksiani, joita viranhoito vain on kiusallisesti häirinnyt. Osittain olen onnistunut nämä yhdistämäänkin, sillä paraikaa käännän erästä oppikirjaani (Taloutemme rakenne ja toiminta) unkariksi (GAZDASÁGUNK SZERKEZETE ÉS MÛKÖDÉSE)..
 

Asko Korpela 20021220 (971026) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)