Vuonna1992 tuli kuluneeksi 350 vuotta Kymin pitäjän synnystä.AsiaajuhlivatKotkan kaupunkija Kymin seurakunta.
Seurakunta kantaa edelleen vanhan emäpitäjän nimeä. Perinnettä on vaalittu kunniallaja ansiokkaasti. Tarkemmin katsoen nykyinen Kotka asettuu sekin ylen lähelle vanhaa perusyksikköä. Paria pikkupoikkeusta lukuun ottamatta kaupungin ja vanhan emäpitäjän rajatsattuvat yksiin: missä Kymi ennen, siinä Kotka nyt. Kenties Kleio on tahtonut nimen vaihdoksella ilkuroiden hämätä mieliä: Todellisuudessa Kotka toteuttaa olossaan moniapyrkyjä, joita Kymin historiassa on nähtävissä läpi vuosisatojen. Sama kulta, eri etiketti.
Juhlavuoden suunnittelusta vastasijuhlatoimikunta. Se päätti muistaa merkkivuotta painotuotteella. Kohderyhmäksi valikoitui - menneistä kun on kysymys - nuoriso. Kouluille tuli tehdä Kymin historiaa esittelevä lukemisto.
Asian toteutuksen sai vastuullensa työryhmä. Puheenjohtajan tehtävää on leppoisan rautaisella tavallaan hoitanut Seppo Rautava Hurukselasta, Kymin seppämestari Jernberginperikuntaa. Kymiläisyyttä edustivatniin ikään Parikan Sirkka Kotolasekätekstin kieliasun tarkastanut Kyllikki Hirsso, Jäppilän Rantaloita. Muista puuhaan osallistuneista Anneli Laitinen, taitosta ja kuvituksesta huolehtinut Pekka Reponen sekä allekirjoittanut tekstien tekijäjäävät lentokymiläisiksi. Olemme ujostelleetpuutostamme ja yrittäneet parhaamme.
Kirjasemmeontodellisenryhmätyöntulos. Tekijätovatsaaneetapuamoneltataholta.Erityisen kiitoksen haluamme osoittaa Lyyli Lukkarille,kymiläisen perinteen ja murteen väsymättömälle kerääjälleja todellisen kulttuuriteon suorittajalle. Olemme voineet käyttää hänen aineistoaan. Kymin murresanastoa toimittava Lasse J. Solanteräon joutunut tarkastamaan oikeita äännemuotoja erikoisiin vuorokauden aikoihin. Tästä huolimatta asiat ovat tietokoneella löytyneet. Pentti Hinttula, Mirja Huuhka, Arvo Jernberg, Jalmari Kahri, Mikko Lecklin, Matti Kanto, Ollin perhekunta, Sten Stenius, Annikki Yrjölä, Sundbergin sukuseura, Kymi-seuraja monetmuutpaikalliset tietäjätovatohjanneetmeitä oikealle uralle. Sakari Griinari on antanutkäyttöön Tuomas Gunnarin arvokkaan tilikirja-aineiston. Kymenlaakson maakuntamuseo on auttanut tahollaan, amanuenssi Timo Miettinen on neuvonutja avustanut kuvamateriaaIin hankinnassa. Tri Saulo Kepsu on pistä ättömällä ammattitaidollaan opastanut paikannimistön sokkeloisilla umpiväylillä... Luettelo ei pyri täydellisyyteen, a vustajienjoukkoa on kertynyt. Heille kuuluu kiitos kirjasen ansioista. Puutteet menevät kirjoittajan tiliin.
Lopuksipieni lisäselitys. -Joskus askel lyhenee, elämänpiiri supistuu. Jää aikaapuhua, pohtia. Monetkirjoitustyön aikana käydytpirpsakatkeskutelutäitinikanssa ovat heijastuneet teksteihin. Kiitän ajatuksista.
Kirja on tarkoitettu koulujen oppilaille, mutta kaikki muutkin lukijat tekevät työryhmän mielen iloiseksi. Käyttöohjeita ei ole kuin yksi: Läksyjä tekstistä ei saa antaa. JosKymin värikäs historia ei jaksa kiinnostaa, vika on präntissä.
Kotkassa 21. päivänä toukokuuta vuonna 1993
Martti Korhonen