VIROLAHDEN YHTEISKOULU

perustettu 1922 ja saanut oikeuden antaa keskikoulun päästötodistuksia 17.2.1927.
Toimipaikat: K o i v i s t o: Talvisotaan 1939 saakka, H a m i n a: 1940-1955 ja V i r o 1 a h t i: 1951-. Asteettainen siirtyminen Haminasta Virolahdelle 1951-1955.
Nimi: Koiviston Yhteiskoulu 12. 1. 1948 saakka, Haminan-Koiviston Yhteiskoulu 1. 4. 1953 saakka, josta alkaen Virolahden Yhteiskoulu.
Tontti n. 1,5 ha (ostettu 18.10.1951). Sille on rakennettu koulutalo (Toivola RN 2¹³⁴, 11.515 M³) ja opettajien asuintalo (Päivölä RN 2¹³⁵ 2.524 M³) sekä urheilukenttä (työt vielä kesken.).
Kouluhallitus hyväksynyt koulutalon piirustukset 16.5.1953.
Koulutalo vihitty 24.10.1954 ja otettu käytäntöön 1.9.1954.
Pääsytutkinto v. 1958. Koulusta sai päästötodistuksen 32 oppilasta. Kouluun pyrki 1 luokalle 107, joista hyväksyttiin ja kouluun otettiin 86. Muille luokille hyväksyttiin 2 uutta oppilasta.

Syyslukukausi 1. 9.-20. 12. 1958................ 89 työpäivää
Kevätlukukausi 9. 1.-30. 5. 1959.............. 102 .....»
Yhteensä ...................................................191 työpäivää

Urheiluloma 2. 3.-9. 3. 1959.
Päivittäinen työaika: on autojen kulkuyhteyksien takia ollut klo 8.30-14.25 (15.20, V l:n II kotitalousryhmä klo 16.30:een). Ruokailutauko klo 11.20-11.50.
Oppilaiden kotipaikka ja koulumatkan pituus
Virolahden Martat ovat, tänäkin lukuvuonna järjestäneet oppilaille aamiaiseksi maksusta lämmintä ruokaa koulun avarassa salissa. Veistosali on ollut, varattu omia eväitään nauttiville.
Terveydentila koulussa on ollut melkoisen hyvä.
Kotioloissa sattuneen reisiluun murtumisen takia joutui eräs IIIA l:n oppilas olemaan suurimman osan kevätlukukaudesta poissa koulusta jääden arvostelematta.
Koulun lääkärinä on toiminut kunnanlääkäri, lääk. lis. M. Elfving.
Kerhotoiminnan laajuutta on ollut rajoittamassa oppilaiden pitkät koulumatkat, sillä 99 % oppilaista on käynyt koulua kotoaan käsin. Tästä huolimatta on eri luokkien puitteissa harrastettu juhlaohjelmien järjestelyä ja harjoittamista. Näytelmä-, laulu- ja lausuntaharrastus on ollut melkoista. Edelleenkin näyttää oppilaita kiinnostaneen suomen tuntiohjelmien järjestäminen, jolloin he itse ovat valinneet näytelmän ym. Ohjelman ja harjoittaneet sen. Pimppaorkesteri on toiminut. lähinnä III A l:n keskuudessa. Paitsi koulun omia juhlia, ovat oppilaat suorittaneet ohjelmat useissa julkisissa tilaisuuksissa, joita on pidetty koululla tai oppilaiden kotiseudulla. Voimistelu- ja urheiluharrastuksista sekä niihin liittyvistä kilpailuista toisessa yhteydessä.
Koko koulua koskevista yhteisistä juhlista mainittakoon itsenäisyys-, YK ja raittiusjuhlat sekä 14.2. koulun rippikoulujuhlat: (Koulumme oppilaat olivat jälleen tilaisuudessa käymään rippikoulunsa oman opettajansa johdolla.) Kirkkojuhlaan osallistui koko koulu oppilaiden esittäessä laulua. Koululle oli järjestetty kirkkokahvit ja ohjelmaa rippikoululaisille ja heidän omaisilleen. Juhlan järjestelyn hoiti IV luokka.
Valitettavasti yhteiset kirkossa käynnit ovat vaikeita järjestää pitkän kirkkomatkan takia. Sitä kiitollisempi on koulu saadessaan seurakunnan pappien - lähinnä rovasti Leikkosen - apua koulun rippikoulujuhlan ja lukukausien alkajais- ja lopettajaisjumalanpalveluksiin koululla. Lisäksi mainittakoon syyslukukauden lopulla V l:n sormusjuhla, eri luokkien järjestämät pikkujoulutilaisuudet, 21.12. yleisöjuhla, 26. 4. V l:n järjestämä juhla opintomatkakassansa kartuttamiseksi sekä kevätlukukauden lopulla IV luokan V l:lle järjestämä erojaisjuhla. Elokiivaesityksiä säästäväisyydestä, raittiudesta, liikenteestä, ensiavusta, uinnista, urheilusta ym. opetuselokuvia.
Koulu on tukenut oppilaiden vapaita harrastuksia myöskin siten, että opettajien johdolla on järjestetty ohjelmaa myöskin yleisiin tilaisuuksiin, kuten esim. itsenäisyysjuhlaan ja invaliidinaisten järjestämään lastenjuhlaan.
Vierailijoina koulussamme ovat käyneet: 6.9. Mikkelin hiippakunnan piispa Martti Simojoki pitäen puheen oppilaille. Samassa tilaisuudessa puhui rovasti Lauri Leikkonen. Välittömästi tämän jälkeen oli neuvottelutilaisuus, johon osallistuivat Virolahden kansakoulujen, Lounais-Karjalan kansanopiston ja Yhteiskoulun opettajat. Ohjelman loputtua koulumme tarjosi kaikille osanottajille kahvia ja voileipiä.
SNKr. L:n puhujina: terveyssiar Haljala ja opettaja M. Kianto, YKY:n teol. kand. Anneli Eriksson, Kansan Raamattuseuran: maist. Martta Oesch ja opettaja E. Lemmetyinen, Lähetysseurasta: rovasti Koskikallio ja Raittiuden Ystävistä: matkasiht. E.Toiviainen.
Näytelmiä: Tirlittan Nukketeatteri ja Ryhmä Kalevala. Lausuntaa: taiteilija Erkki Koivisto. Musiikkia: Virolahden Musiikkiyhdistys: maksuton koululaiskonsertti musiikkiharrastuksen herättämiseksi ja musiikin tunnetuksi tekemiseksi sekä virkistyksen tuomiseksi koulutyöhön. Samassa tilaisuudessa suorittivat myös oppilaat ohjelmaa.
Oppilailla on ollut myös tilaisuus kehittää itseään ja kyjkyjään kuulumalla paikallisiin yhdistyksiin kuten Partio, Voimistelu- ja Urheiluseura Sampo, Seurakunnan Tyttöosasto, nuorisoseurat, Virojoen Naisvoimistelijat, maatalouskerhot, yms., jotka ovat saaneet koulunkin taholta ymmärtämystä ja tukea toiminnalleen. Koulun Voimistelu- ja Urheiluseura KYKY:n toiminnasta toisaalla.
Yhteistoiminta eri harrastuspiirien kanssa lähentää koulua paikkakuntaan ja antaa oman lisäpanoksensa kouluelämään.
Urheiluseura »Kyky» on pitänyt voimistelu- ja palloiluharjoituksia 2 kertaa viikossa. Talvella järjestettiin rusettiluistelua ja jääpallo-otteluita koulun luistinradalla sekä jäsenille pikkujoulujuhla. Pesäpalloa on harrastettu ahkerasti, pelattu otteluita eri luokkien ja eri paikkakunnilta olevien oppilaiden välillä. Mäenlasku ja hiihto ovat myös kuuluneet kykyläisten harrastuksiin. Kymen OU:n yleisurheilu-, hiihto- ja mäenlaskumestaruuskilpailuihin osallistui joukko kykyläisiä. Hiihdossa M. Mannonen (III A) oli sarjassaan 4. ja Esko Hietula (III A) yleisessä yleisessä mäenlaskussa 4. Tyttöjen joukkue oli 3.
Koulun yleisurheilukilpailut pidettiin 10.9.-58. Parhaimpia tuloksia: yli 16-v. 3-ottelu T. Liukkonen (V) 60 m 8,2, pituus 511, kuula 11,46; alle 16-v. A. Jokimies (II B) 60 m 8,3, pituus 451, kuula 12,11. Tytöt: 3-ottelu yli 16-v. O. Leikkonen (V) 60 m 9,7, pallonheitto 33 m, korkeus 1.25; alle 16-v. U. Muurman (III A) 60 m 9,5, pallonheitto 40 m, korkeus 115.
Koulun hiihdot pidettiin 18.2.-59. Luokkien parhaat: pojat: I A H. Hietala, I B T. Rainio, II A P. Hanski, II B J. Lahti, III A M. Mannonen (paras aika), III B E. Kaitainen, IV K. Mäkinen, V R. Huopainen. Tytöt: I A M. Heikkilä, I B L. Saarinen, II A P. Tasa (paras aika), II B P. Suomela, III A U. Muurman, III B E. Kotola, IV L. Hietala, V M. Hintsanen.
Koulun pesäpallomestari on V l. (pojat).

Avustukset ja lahjoitukset

Valtionapua on koulu saanut VII avustusluokan mukaan 4 pätevän lukuaineen ja 1 harjoitusaineen opettajan osalta sekä vapaaehtoisten aineiden (englanti ja laulu) kohdalta.
Urheilukentän rakentamiseen ei saatu veikkausvaroja kuluneen lukuvuoden aikana, edellisenä vuonna saatu avustus tilitettiin v. 1958 lopussa., Muut avustukset: Kunnilta: Virolahti 2,5 milj., Miehikkälä 0,5 milj., Vehkalahti 50.000 mk, Virolahden Ol. 10.000 mk.
Yleisurheilu- samoin kuin hiihtokilpailujen palkintolusikat on saatu lahjoituksina paikallisilta kauppaliikkeiltä ja urheiluseura Sammolta. Lahjoituksia ovat tehneet (Apteekki, Hartikainen, Hietsilta, KOP, Kirjakauppa, Kukkakauppa, Osuuskassa, Osuusliike Valli, Seppä, Sähkölaitos, Virolahden Osuusliike, Säästöpankki, Virolahden Sampo). Sampo avusti myös koulun hiihtojoukkuetta kilpailumatkalla.
Luistinradan kunnossapitoon ovat samat liikkeet auliisti antaneet varoja, samoin kuin Sampokin, joka lahjoitti lukuvuonna 1957-1958 luistinradalle 10.000:- ja 1958-1959 4.000:-. Kunnan urheilulautakunta avusti kenttää 15.000:-.
Koulun eläinkokoelmia ovat lahjoituksia kartuttaneet seuraavat: kapt. M. Talsi, mv. O. Joukainen, oppilaat: A. Lampikari, M. Mäkelä ja H. Tasa, lisäksi insinööri P. Tulkki rainakuvia.
Tuolirahastoon: Annikki Hilska 1.000:- ja Heikki Rantala 1.000:-.
Koulun marjatalkoiden tuotto 18.310:-.
Lisäksi ovat monet yksityiset ja yhteisöt taloudellisestikin avustaneet lahjoituksin.
Tämän vuosikertomuksen painatuskulut on saatu ilmoituksilla tässä julkaisussa.
Kansanhiihdoilta saatiin koululle 2 paria suksia.
Raittiuslautakunnalta saatiin luokille jaettavaksi 18 kpl Pohjantähteä ja 16 kpl Nuortenpäivää.
Kaikille lahjoittajille ja koulun työn tukijoille haluaa koulu lausua mitä parhaimmat kiitokset.
Koulu on ottanut osaa »Markat mottiin»-keräykseen ja myynyt Kalevala-merkkejä.

Opintomatkat: V luokka teki luokanvalvojansa johdolta opintomatkan 22.-24.5., reittinä: Virojoki-Hamina-Aulanko-Helsinki-Virojoki.
Fysiikan tuntien puitteissa teki V luokka opintomatkan Virojoen Sähkölaitokselle johtaja V. Kyötikin selostaessa ja opastaessa.

II. TARKASTUKSET

Tarkastuksia kuluneen lukuvuoden aikana: 10.-11.11.-58 lehtori Tauno Markkanen: ruotsi ja saksa; 20.2.-59 kouluneuvos Martti Miettinen: uskonto.

III. VANHEMPAINNEUVOSTO

Hietula, Kerttu, kansakoulunopettaja, puheenjohtaja
Hirvonen, Reijo, osuusliikkeen johtaja, sihteeri
Kouki, Valma, rouva
Harjunen, Paavo, maanviljelijä
Hanttu, Eino, myymälänhoitaja

IV. JOHTOKUNTA

Tulkki, Viljo, kunnansihteeri, puheenjohtaja
Huopainen, Eino, kunnansihteeri (Miehikkälä), varapuheenjoht.
Nakari, Irja, pankinjohtaja, rahastonhoitaja
Kimmo, Otto, työnjohtaja, k. 23. 10. 1958
Koskela, Eino (Metsola), maanviljelijä
Wahlström, Eino, piirityönjohtaja
Myyryläinen, Hilda, rehtori, fil.maisteri, sihteeri.

Työnjohtaja Otto Kimmossa koulu menetti lämminsydämisen huoltajan, joka kaikessa vaatimattomuudessaan aina oli valmis ystävällisesti auttamaan vaikeissakin ja uhrautuvaisuutta vaativassa tehtävissä.

V. OPETTAJISTO

1. Vakinaiset opettajat

Klemola, Alma Lydia, fil.maisteri (1926), vararehtori, suomi II A, III-V, historia II-V.
Laurikainen, Kerttu Maria, fil.maisteri (1925), saksa II-V, ruotsi II A, IV-V.
Myyryläinen, Hilda Maria, fil.maisteri (1926), rehtori, matematiikka II B-V.
Lind, Esko, fil.lis. (1958), maantieto jt luonnonhistoria I-V, paitsi maantieto II B.
Koskela, Liisa (Saima Aliisa) (1956), voimistelun opettaja, tyttöjen voimistelu I-V, terveysoppi V, piirustus ja kaunokirjoitus I-II. Virkavapaa 13.1.-28.2. sekä osittain kaunokirjoitus ja piirustus 10. 3.-25.3.1959. Sijaisena yo. Riitta Ylä-Kotola.

2. Tuntiopettajat

Toivonen, Sylvi, sacr.min.kand. (1948), uskonto I-V, englanti IV-V, tyttöjen käsityöt I-III, piirustus IV-V.
Kultalahti, Tenho, yo. (1958), ruotsi I, II B-III, maantieto II B ja piirustus III.
Miettinen, Airi Annikki, kotitalousopettaja (1954), kotitalous IV-V, erosi 31.12.1958 toiselle paikkakunnalle muuton takia.
Pentti, Vesa Juhani, liikuntaneuvoja (1953), poikaoppilaiden valvoja, poikien voimistelu I-V, luonnonoppi IV-V, laulu ja mus.teoria I-V ja kirjanpito sekä toimistotietous IV-V.
Pirjola Kirsti, valt.tiet.maisteri (1957), suomi I, II B, matematiikka I A ja II A.
Valtonen, Paavo, opettaja (1956), veisto II.
Rantala, Heikki, puuseppä (1958), veisto I ja III.
Tanttu, Katariina, kotitalousneuvoja (1959), kotitalous IV-V.
Vahtimestari ja talonmies-lämmittäjä: Paavo Valtonen.
Siivooja: Kyllikki Valtonen.
Apusiivooja: Irja Kiukkonen.

Koulun palveluksesta erosivat syyslukukauden alkaessa veistonopettaja Tauno Koskela ja syyslukukauden lopussa talousopettaja Airi Miettinen. Koulu haluaa lausua parhaat kiitoksensa heille ansiokkaasta työstä koulun hyväksi.

Näytetunnin piti kouluhallituksen määräämä tarkastaja, lehtori Tauno Markkanen 11.11.1958 saksassa III B l.

VI. OPPILASLUETTELO

Seuraavat oppilaat ovat olleet lukuvuoden aikana koulun kirjoissa:

VII. VIROLAHDEN YHTEISKOULUN LUKUSUUNNITELMA

VIII. SUORITETUT OPPIMÄÄRÄT

Uskonto

I 1. Lauri Hagmanin raamatunhistoriasta kpl 1-35; Katekismuksesta 1. pääkappale.
II 1. Ed. oppikirjasta V.T. loppuun ja U.T:sta Vuorisaarnaan asti.
III 1. Uutta Testamenttia oppikirjana käyttäen tutustuttu Jeesuksen elämään ja toimintaan kärsimyshistoriaan asti; Katekismuksesta 2. pääkappale.
IV l. Luettu Jeesuksen elämä loppuun. Apostolien teot sekä Paavo Virkkusen kirjanen: Johdatus Raamatun kirjoihin; Katekismuksesta 3. ja 4. pääkappale.
V 1. Aarni Voipion Suomen kirkkohistoria.

Äidinkieli

I l. Kettunen-Vaulan kieliopin mukaan opetettu äänneopin pääkohdat, sanaluokat, sijamuodot, adjektiivien komparatio. Päälauseenjäsenet. Lukukirjana E. A. Saarimaan Oppikoulun lukukirja I. Sanelukirjoituksia.
II l. Saman oppikirjan mukaan kerrattu edellisen luokan kielioppikurssi. Luettu verbien taivutus. Lukukirjana E. A. Saarimaan Oppikoulun lukukirja II. Oikeinkirjoitusharjoituksia.
III 1. Saman oppikirjan mukaan kerrattu edellisten luokkien kielioppikurssi. Luettu lauseenjäsenet. Jäsennysharjoituksia. Kirjoitusharjoituksia koulussa.
IV 1. Saman oppikirjan mukaan täydennetty lauseopillisia tietoja. Lauseenjäsennystä. Lukukirjana J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin Tarinat. Aineita koulussa ja kotona.
V 1. Kerrattu edell. luokkien kielioppikurssit. Lauseenjäsennystä. Martti Haavion Pienoiskalevalasta runot 1-30. Aineita koulussa ja kotona.
Kaikilla luokilla erilaisia suullisia esityksiä.

Historia

II 1. Mantere-Sarvan oppikirjasta luettu vanhaa aikaa kappaleeseen »Olot tasavallan päättyessä».
III 1. Mantere-Sarvan oppikirjasta luettu vanha aika loppuun ja keskiaikaa kappaleeseen »Löytömatkat».
IV 1. Mantere-Sarvan oppikirjasta luettu keskiaika loppuun ja uutta aikaa kappaleeseen »Valistus».
V 1. Mantere-Sarvan oppikirjasta luettu uusi aika loppuun sekä Mantere-Sarvan Keskikoulun Suomen historiaa.

Luonnonhistoria ja Maantiede

Maantiede

Poijärvi-Renkonen: Keskikoulun maantieto, I. Sveitsiin asti.
Aro-Rosberg-Poijärvi: Koulun maantieto, II-V. II. Syyriaan asti.
III. Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin asti.
IV. Yleismaantieteeseen asti.
V. Kirja loppuun ja Renkonen: Keskikoulun Suomen maantieto.

Eläinoppi

Poijärvi-Paasio-Renkonen-Suomalainen: Eläinoppi.
I. Lepakkoihin asti.
II. Kesykyyhkyyn asti.
III. Kaloihin asti.
IV. Hämähäkkieläimiin asti.
V. Kirja loppuun ja samojen tekijöiden eläinoppi II: Ihminen.

Kasvioppi

Soveri-Ulvinen-Kalliola: Kasvioppi, I.
Kivirikko: Koulun kasvioppi, II-V.
I. Pihakasveihin asti.
II. Luiimarjaisiin asti.
III. Yksisirkkaisiin asti.
IV. Sieniin asti.
V. Kirja loppuun.
Kerättävien kasvilajien lukumäärä: II 25, III 35 (60), IV 30 (90) ja V 30 (120).

Matematiikka

Aritmetiikka:

Efr. Elo (28. painos)

I 1. 1-41, 71-76, 109-110, liite.
II 1. 42-45, 49-70, 81-97.
III. 1. Kirja loppuun.

Algebra:

K. Väisälä (8. piinos):

III l. 1-22, yksinkertaisimpia yhtälöitä ja probl. 42-44.
IV 1. 23-34, yksinkertaisia yhtälöitä ja probl. 42-47.
V 1. 35-48, 52-59, 65-76.

Geometria:

K. Väisälä:

III. 1-15,
IV 1. 16-38, 65-87.

Kallio-Malmio:

V 1. 168-175, 206-250, 303-306, liite.

Kaikilla luokilla runsaasti päässälaskuja ja lisäharjoituksia.

Luonnonoppi

Oppikirjana Kallio-Nurmi: Luonnonoppi.

IV 1. Kemia.
V 1. Fysiikka. Atomioppi.

Ruotsinkieli

Lyydia Almila: Koululaisen Ruotsinkirja I ja II.

I A ja I B 1. Ääntämisharjoituksia. Kpl,. 1-38.
II A ja II B 1. Kpl. 31-65.
III 1. 60-loppuun. II osasta 1-20.
IV 1. 11 osasta 28-62.
V 1. II osasta 62--95, 98, 99, 101.

Kaikilla luokilla kappaleiden edellyttämät kielioppikohdat, harjoitukset, kirjoituksia taululle ja luokkakirjoitukset. Ruotsalaisia lauluja ja pikku-esityksiä.

Saksankieli

Solmu Nyström: Saksankielen Alkeiskirja I.

II A ja II B 1. Ääntämisharjoituksia. Kpl. 1-38.
III 1. Kpl. 49-84.
IV 1. 1-14. 80-loppuun. II 1-14. I osasta 79-loppuun, II osasta 1-12.
V 1. II osa 13-33, 37, 43, 44.

Jakobson-Öhman: Saksan kielioppi.

Kaikilla luokilla kappaleisiin liittyvät kieliopilliset seikat. Asianmukaiset suulliset ja kirjalliset harjoitukset, luokkakirjoitukset.

Kirjanpito ja toimistotietous

Kirjanpito: Aarne I. Kallioniemi: Käytännöllinen kirjanpito.

IV 1. Amerikkalainen. Tilinpäätöksiä. Kokeita. Asiakirjat, hakemukset, kuitti, lasku. Pojille konekirjoitusta.
V 1. Parannettu amerikkalainen. Tilinpäätöksiä. Kokeita. Pöytäkirja, pankkiasiat, postisiirto, konekirjoitusta. Käsitelty: Vekseli, vero, palkanpidätys. Tehty tilinpäätöstaseita.

Voimistelu ja urheilu

Pojat

I, II ja III. Vapaa- ja telitieliikkeitä. Syksyllä ja keväällä yleisurheilua, pesä- ja jalkapalloa, talvella hiihtoa, luistelua ja mäenlaskua, sisähyppy, lento- ja koripallopelin alkeita.
IV ja V 1. Vaativampia vapaa- ja telineliikkeitä. Yleisurheilussa lisäksi kiekon- ja keihäänheittoa. Talvella hiihtoa, luistelua ja jääpalloa, sisähyppyjä ja koripalloa. Pesä- ja jalkapalloa.

Tytöt

I-V 1. Järjestys-, vapaa- ja telineliikkeitä. Kilpa- ja palloleikkejä. Kori-, lento- ja pesäpalloa. Piirileikkejä ja kansantanhuja. Suunnistusta. Osallistuttu koulun yleisurheilu- ja hiihtokilpailuihin.
Suoritettu hiihdon harrastusmerkkejä 43 kpl.

Terveysoppi

V 1. Kari-Lahtisen oppikirjasta yleinen terveysoppi ja henkilökohtainen terveydenhoito pääkohdittain.

Kaunokirjoitus

I 1. Salervon vihkot I ja II.
II 1. Vihkot III ja IV.

Piirustus

I A ja 1 B 1. Muotoharjoituksia. Mielikuvituspiirustusta. Käytetty värikyniä.
II A ja II B 1. Väriharjoituksia vesiväreillä. Mielikuvituspiirustusta. Sommittelua.
III 1. Valaistusilmiöt. Ympyrän perspektiivi, esinepiirustusta. Sommittelua.
IV 1. Perspektiivisiä ilmiöitä. Esinepiirustusta. Sommittelua.
V 1. Henkilökuvausta, tekstausta, projektiopiirustusta. Perspektiivioppia.

Käsityöt

Pojat

I 1. Roskakoreja, lintulautoja ja -pönttöjä, jääpallo- ja pöytätennismailoja, periskooppi,, leikkuulauta, pimpa, lipputanko, vaateripustin, jakkara, pyyheliinanaulakko, kukkapöytä, kirjahylly.
II 1. Saha, lintupönttö ja -lauta, silityslauta, kynäkotelo, leivinlauta, puunkantoteline, jääpallo- ja pöytätennismailoja, jakkara, lääkekaappi, kukkapöytä, maalausta.
III 1. Jääkiekkomailoja, keittiön jakkara, palkintokaappi, pöytä (mahongilla päällystetty), kukkapöytä, pintakäsittelyä ja tutustumista puusepän höylä-, sirkkeli-, pora- ja jyrsinkoneisiin puusepän työhuoneessa.

Tytöt

I 1. Kaulaliina (neulottu), hyöty- ja koristepistot, pölyliina (virkattu),
II 1. Lapaset, pieni pellavaliina, jossa koristeena eril. reikäompeleita, kiinnittimet, nappilävet, joululahjoja.
III. Sukat, ristikko- ja pykäparsinnat, silmukoitten jäljentäminen, peitto- ja täyttöpaikat, kankaan parsinta, palkeenkieli.

Kotitalous

Väänänen-Sorri: Kotitalouden oppikirja.

IV 1. Alkua ruoanvalmistus-, ravinto-, ruokatavara- ja kodinhoito-opista. Käytäntö: Perusruoat ja -leipomiset, yksinkertaisia aterioita, säilykkeitä, pöydänkattamis- ja tarjoiluharjoittuksia, keittiön siivous ja puhdistustyöt, keittokokeita.
V 1. Ruoanvalmistus-, ravinto- ja ruokatavaraoppi pääkohdittain loppuun. Liinavaatteiden hoito. - Aterioitten, leivonnaisten ja säilykkeiden valmistusta, pöydänkattamis- ja tarjoiluharjoituksia. Keittokokeita, vieraspäivällisiä.

Laulu

Lauri Parviaisen Koulun laulukirja, virsiä ja hengellisiä lauluja.

I 1. Yksiäänisiä lauluja. Musiikkiopista luettu I-V. Äänenmuodostusharjoituksia, säveltapailun alkeita.
II 1. Ketjulauluja ja reippaita marsseja. Musiikkiopista luvut V-X. Äänenmuodostusharjoituksia, johtoharjoituksia, säveltapailua. 2-äänisiä lauluja.
III 1. Käytetty myös SONR:n Laulukirjaa. laulettu 2-äänisiä lauluja. Musiikkioppi loppuun. Äänenmuodostusta, säveltapailua.

Vapaaehtoiset aineet

Laulu. IV ja V 1. Yksi- ja moniäänisiä lauluja eri kokoelmista.

Johtamisharjoituksia. Musiikkitietokilpailuja.

Englanti (vapaaehtoinen)

IV 1. Kirjasta Reuter-Rosenius-Ekhoim: Learn English I, kpl 1-20. Kirjoituksia ja harjoituksia. Kieliopista e.m. kappaleisiin sisältyvät asiat.

V 1. Ed. kirjasta kpl 22-46. Kielioppia, kirjoituksia ja harjoituksia kuten edellä.

X. STIPENDIRAHASTOT 31. 12. 1958

Erlander Kurjen, per. 1. 12. 1930 24.580:-
Koiviston kauppalan Sekakuoron, per. 30. 4. 1933 1.574:-
Otto Lehtosen, per. 1. 12. 1939 38.834:-
Martta Pennasen, per. 1. 3. 1944 8.837:-
Ehrnberg-rahasto, per. 1. 1. 1950 526.638
Kotterlahden Jakokunnan, per. 6. 10. 1950 78.101
Lahjoitusrahasto, per. 1. 11. 1944 511.341.-
Hilda Myyryläisen, per. 22. 4. 1954 16.138.-
Yhtensä 1.206.043:-

Huoltorahasto 1.794.050:-

Stipendejä jaettiin kaikkiaan 24.000:-:

Lahjoitusrahasto: I A 1. Erkki Mässeli ja Hannu Sipilä, 1 B 1. Esko Mahalakoivu ja Kaarina Lahti (kukin 500:-), II A 1. Ulla-Maija Rahkonen, Pirjo Seppä ja Marja-Liisa Kurko, II B 1. Helena Jähi, Leila Hurtta ja Pirjo Likander (kukin 1.000:-). Yhteensä 8.000:-.
Ehrnberg-rahasto: III A 1. Seija Lensu ja Risto Alo, III B 1myöntämän opintorahan lv:ksi 1958-1959 saivat seuraavat V l:n oppilaat: Anja Heikkilä, Mirja Hintsanen ja Ritva Sillanpää (kukin 18.000:-).

XI. KIRJASTO

käsittää tällä hetkellä 1.032 nidettä:
Yl. kirjasto 934
Nuorison 81
Oppikirjoja 17
Yhteensä 1.032

XII. TILASTOA

Lukuvuoden 1958-1959 lopussa oli oppilaita 236
Ennen syyslukukauden alkua erosi
saaden päästötodistuksen 4
muusta syystä 12
Syyslukukauden alussa otettiin uusia oppilaita 88
Oppilasmäärä syyslukukauden 1958 alussa oli 308
Syyslukukauden lopussa erosi 1
Kevätlukukauden alkaessa otettiin uusia 1
Oppilasmäärä kevätlukukauden alussa 308
Oppilasmäärä on siis nyt 275

Muist.

Viimeksi mainittuun määrään eivät sisälly ne oppilaat, jotka lukuvuoden päättäjäisissä saivat päästötodistuksen:

Anna-Liisa Harju,
Jouko Harjunen,
Liisa Harjunen,
Anja Heikkilä,
Pertti Heikkilä,
Marja Hintsanen,
Risto Huopainen,
Riitta Hytti,
Ulla Hytti,
Hillevi Kaaria,
Ritva Kivelä,
Pirjo Kouki,
Soili Kuokka,
Outi Leikkonen,
Timo Liukkonen,
Terttu Metiäinen,
Jaakko Muuronen,
Anna-Kaarina Pakkanen,
Veijo Petäjälehto,
Terttu Pärssinen,
Irmeli Rantala,
Pentti Ravi,
Maiju Rokka,
Pirkko Ruuskanen,
Pekka Seppä,
Ritva Sillanpää,
Helena Sipilä,
Eeva Skippari,
Asko Talsi,
Esko Turunen,
Heikki Tylli,
Kaija Vehola.
(33)

Oppilaiden uskonto ja äidinkieli 1. 2.1959:

	Uskonto		Äidinkieli
Lukumäärä	Ev lut	SivRek	Suomi
308	307	1	308

II. Oppilaiden arvosanojen keskimäärä luokittain:

TIETOJA KOULUUN PYRKIVILLE

I l:lle pyrkivältä vaaditaan, että hän on suorittanut kansakoulun tai sitä vastaavan koulun neljän alimman luokan oppilasmäärän ja suorittaa asetusten mukaisen pääsytutkinnon.
Lukuvuosi 1959-1960 alkaa 1. 9. klo 8.30.
Ehtojen kuulustelut 1.7. ja 30.8. 1959 klo 8.30. Ne, jotka haluavat suorittaa ehtonsa 1.7., sopikoot siitä kirjeitse asianomaisen opettajan kanssa vähintään 1 viikkoa aikaisemmin.
Pääsytutkinto 1959 on kesäkuun 1. ja 2. päivinä sekä elokuun 29. ja 31. päivinä. Kokeet alkavat klo 9.00 (ohjeet annetaan klo 8.45). Ilmoittautuminen 1. 6. ja 29. 8. klo 8.00.

Oppilasmaksut:

Kirjoittautumismaksu uusilta oppilailta 1.000:-. lukukausimaksu: 7.500:-
Nuoremmat sisaruksista maksavat puolet.

V i r o l a h d e l l a 30. 5. 1959.

Hilda Myyryläinen.