Syyttäjän forumLukijalle kerrotaan, että suuren valamiehistön kuuleminen kehittyi vuonna 1681 Englannissa syytetyn suojaksi, jotta liian innokkaat syyttäjät eivät toisi oikeuden eteen huonosti perusteltuja juttuja. Tehokkuuden tavoittelua siis ja ilmeisesti pyrkimys vähentää tuomioistuinruuhkia ja juttujen venymistä. Muistuttaa tämän hetkistä tilaa suomalaisessa tuomioistuinlaitoksessa. Valitusoikeuksia rajoitetaan ja hallintoviranomaisten itseoikaisumenettelyä laajennetaan, jotta tuomioistuimiin ei kasaantuisi ns. helppoja juttuja ruuhkaksi asti. Yhtä huonosti kuin suomalaiset seulontamenetelmät näyttää tarkoitusperänsä saavuttamiseksi toimivan suuren valamiehistön kuuleminen. Tilaisuus on syyttäjän juhlaa. Joku vetoomustuomioistuimen tuomari kuuluu sanoneen, että suuri valamiehistö panisi syytteeseen vaikka kinkkuvoileivän, jos tarvis vaatisi. Apulaissyyttäjä Kramer oli harjoitellut osansa hyvin ja oli myös harjoittanut todistajatähtensä Roland Auburnin ja Maria Ruskinin. Roland oli kokenut lähes täydellisen muodonmuutoksen aina kenkiä ja kävelytyyliä myöten. Maria Ruskinin kohdalla ei ulkomuotoon ollut ollut syytä puuttua. Valamiehistön silmissä Maria oli hohdokkain ihminen, jonka he olivat ilmielävänä nähneet. Rolandin ja Marian todistajalausunnot olivat tietysti merkittävien yksityiskohtien osalta yhteneväiset, erityisesti Marian tapaan lausua Shermanin nimi kiinnitettiin huomiota. Todistajalausunnossaan Maria korosti sitä, että hän oli vaatinut poliisille ilmoittamista, mutta McCoy oli vastustanut jyrkästi. McCoylle kokemus oli ollut kuin viidakkotaistelu Marian kertoman mukaan. Erittäin tehokas on lause: ”Ja niin suloinen Ruskinin leski upotti herra Sherman McCoyn kuin kiven.” Marian imago kokee kolauksenVuokratalojen isännöitsijä oli hänkin löytänyt oman mahdollisuutensa hyötyä tilanteesta. Hän oli paljastanut, ja jälleen kerran The City Lightin Peter Fallowille, että Marian lemmenpesä oli vuokrasäännöstelyn alainen huoneusto, jonka virallinen vuokra oli vain 331 $ mutta Maria oli välikädelle tietysti maksanut toisen mokoman lisää. Paljastus oli omiaan himmentämään Maria Ruskinin ylleen luomaa sädekehää, mutta syyttäjän mieleen uutinen toikin toisen mahdollisuuden. Hän päätti soittaa vuokratalon isännöitsijälle yksityisasiassaan. Joka tapauksessa suuri valamiehistö oli jo ratkaissut syytteen puolesta, joten pieni tahra Marian imagossa ei muuttaisi mitään. Suuren valamiehistön ratkaisun seuraus.Kun suuri valamiehistö oli vakuuttunut, että jutussa on ainesta oikeudenkäynniksi ja syytetyn paon mahdollisuus oli näin lisääntynyt, oli seurauksena takuusumman korottaminen. Sherman oli kauhuissaann, hän ei kestäisi sellejä, hän ei saisi takuusummaa kokoon, hän ei näkisi pikku Campbelliä... Hän mietti keittiöveistä, hän mietti ikkunasta hyppäämistä. Hän soitti Judylle, joka oli säälivä, mutta etäinen: ”Se on muisto, Sherman,mutta se ei elä.” Uusi nauhaKillian soitti Shermanille juuri, kun tämä ajatteli, ettei kestäisi enää hetkeäkään. Sherman lähti Killianin toimistoon ja sai kuullakseen nauhan, jonka Quigley oli onnistunut jotenkin hankkimaan ja jossa kuultiin Marian ja Shermanin keskustelua yliajotapahtumasta sekä vuokratalon isännöitsijän lähettämän tarkkailijan saapuminen. Sherman tunsi hetken jotakin toivon kaltaista, mutta Killian varoitteli, ettei laittomasti hankittua materiaalia voi käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Mielipuoliselta vaikuttava sääntö, joka on käytössä meidänkin järjestelmässämme. Shrman oli muuttunut prosessin aikana. Hän väitti kylmästi, että nauhoitus on hänen ja omia keskustelujaan saa äänittää. Killian suorastaan ihaillen totesi, ettei olisi uskonut Shermanissa olevan niin paljon kanttia. Sherman sanoi oppineensa koirilta. Kun niitä koulitaan verenhimoisiksi vahtikoiriksi, niitä ei palkita koirankekseillä vaan niitä hakataan. Toisin kuin ihminen koira tietää, milloin on muututtava elukaksi ja ruvettava taistelemaan.
|
||
Palautetta |
||
Lähetä palautetta!Asko Korpela: Kiitos koiravertauksen selventämisestä.
|
Pihlanto Pirjopäivi 20100806 (20100806) o Ajk kotisivu o Wolfe o WebMaster