Martinin uutiset
Martin kertoi Roland Auburnin osuudesta yliajotapahtumaan piirisyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle. Hän oli ollut ”cracklakaisussa”!Saaliiksi oli jäänyt kaksi kaverusta, jotka tunsivat Roland Auburnin ja tämän osuuden yliajotapahtumassa.Syyttäjät eivät olleet tyytyväisiä kuulemaansa – jutunhan piti olla niin selvä, että pohdittiin vain, miten se esitettäisiin suurelle valamiehistölle.
Sivumennen sanoen, melkoinen ero meidän oikeudenkäyntijärjestelmäämme: todisteet esitetään suurelle valamiehistölle, joka arv ioi, onko asia kypsä oikeudenkäyntiä varten, toisin sanoen, riittävätkö todisteet. Meillä lautamiehet kuulevat todisteet vasta kun syyte on nostettu..
Nyt saapui etsivä Martin kertomaan yliajosta kutakuinkin samoin kuin Sherman itse oli sen kuvannut. Daily Newsille. Piirisyyttäjän oikea käsi Fitzgibbon arveli, että olisi syytä vielä tutkia juttua lisää, mutta Weiss ja Kramer olivat toista mieltä.
Kesken palaverin saivat neuvottelijat käsiinsä uusimman The City Lightin numeron ja Peter Fallowin juttu antoi piirisyyttäjälle lisää pontta. Hän oli nyt kiistaton johtaja:”Nyt tehdään näin. Jos Maria Ruskin suostuu vapaaehtoisesti kertomaan kaiken McCoysta, hänelle taataan todistajansuoja.” Shermanin kohtalo oli näin ollen jo ratkaistu.
Kramer Maria Ruskinin luona
Kramer selitti, mitä Marian todistajalausunto saattaisi merkitä. Maria nielaisi. Kramer tunsi käyttävänsä valtaa, jonka rinnalla kaikki Viidennen Avenuen ja Wall Streetin rikkaudet eivät merkinneet mitään. Hänen selontekonsa sai Marian toimimaan. Maria soitti Shermanin asianajajalle ja ilmoitti haluavansa tavata Shermanin.
Sherman piuhoissa
Sherman saapui vielä kerran Marian ja hänen ”lemmenpesään”. Sen nuhruisuus pisti nyt silmään niin vahvasti, että Sherman ihmetteli, miten hän vielä vähän aikaa sitten oli pitänyt paikkaa romanttisena. Maria kertoi Kramerin käynnistä ja siitä, mikä hänen asemansa Kramerin selostuksen mukaan olisi: Jos hän vahvistaisi Roland Auburnin todistuksen, hän saisi todistajansuojan, jos hän vahvistaisi Shermanin kertomuksen, häntä pidettäisiin rikostoverina.
Sherman yritti saada Marian lausumaan jotain, joka selvästi vahvistaisi hänen kertomuksensa, mutta sen sijaan Maria puolestaan alkoi hyväillä Shermania niin, että Shermanin piuhoitus paljastui. Temperamentikas Maria räjähti: ”Siinä on johto, senkin sikä, sinä läpimätä kiero paska.”
Selvää on, ettei Shermanin ja Marian kanssakäyminen tämän jälkeen voinut enää tapahtua ystävällisessä, puhumattakaan luottamuksellisessa hengessä. Sherman tajusi tuhonneensa viimeisen toivonsa.
|