Sherman asianajajansa luonaJärkyttyneenä pidätyspäivänsä tapahtumista Sherman meni asianajajansa luokse tarkoituksenaan irtisanoa tämä. Hän ajatteli isänsä olleen oikeassa, kun tämä oli kauhistellut, minkä ihmeen ”kroposnikkarin” (=isoisäni termi ammattinsa huonosti hallitsevasta tekijästä!) kynsiin Sherman oli jättäytynyt. Killianin toimistossa tilanne kuitenkin muuttui, sillä Killian oli pannut tuulemaan hankkimalla tietoja sekä yliajotapahtuman silminnäkijästä että Mariasta. Sitäpaitsi Killian osoitti aitoa myötätuntoa Shermania kohtaan tämän kohtelusta pidätyspäivänä ja osasi lohduttaa Shermania, että tilanne olisi voinut olla vielä kauheampi, jos pidätys olisi tehty piirisyyttäjä Weissin suunnitelmien mukaan, sillä silloin pidätys olisi tapahtunut Shermanin kotona, häntä olisi kuljetettu poliisiputkan kautta ja koko prosedyyri olisi ollut vielä tapahtunutta hitaampi ja likaisempi. Tapaaminen päättyi niin, että potkujen sijasta Killian sai 75000 dollarin vakuuden kuluista, sillä yksityisetsivän käyttö oli kallista, joskin tuloksellista, tämähän oli onnistunut jäljittämään sekä yliajon silminnäkijän, Roland Auburnin että Maria Ruskinin, joka paraikaa lekotteli Italian auringon alla Filippo-nimisen nuoren taiteilijan kanssa. Nämä suoritukset tekivät tietysti vaikutuksen Shermaniiin. Kramer Cafe AleksandriassaKramerin haave tapaamisesta Shellyn kanssa oli vihdoin toteutunut ja Kramer istui kreolilaisruokaa tarjoavan ravintolan pöydän ääressä epätoivoisesti laskeskellen, mitä ravintolailta tulisi maksamaan yrittäen samalla sammuttaa tulisten kreolilaismausteiden paloa suussaan. Kaikki nämä vaivat olivat kuitenkin pieniä sen ilon rinnalla, että hän istui Shellyn kanssa ja sai kertoilla tunnelmistaan ja ajtuksistaan käsissään olevasta Suuresta Valkoisesta Vastaajasta. Shelly osoitti kiinnostusta juttua kohtaan siinä määrin, että toivoi pääsevänsä seuraamaan sen oikeuskäsittelyä. Illan päättyessä hän mietiskeli, että miehet New Yorkissa eivät ravintolaillallisella näemmä osanneet puhua juuri muusta kuin omasta urastaan. Illan sankari Leicester’sissäLeicester’sin seurapiiri oli aikaisemmin suhtautunut The City Lightiin ja Fallowiin hieman von oben, mutta nyt se arveli Fallowin ratkaiseen Lambin jutun ja arvostus oli noussut sen mukana. Koko seurue kuunteli hartaana Fallowin tarinointia. Ainoastaan Nick Stopping esitti kriittisiä arvioita ja Fallow tajusi että tämä marksistisleniniläinen toimittaja oli kade, koska tämänkaltaiset jutut olisivat kuuluneet hänelle eikä seurapiirtoimittajalle. Illan mittaan Fallow sai kollegaltaan Carolinelta arvokkaan tiedon: Caroline tiesi, kuka oli se mystinen misu, joka oli ollut Shermanin kanssa ajelulla tuona kohtalokkaana iltana. Ja miten Caroline sen oli saanut tietää? Hän tunsi Filippon , Maria oli kertonut Filippolle ja Filippo puolestaan oli kertonut Carolinelle! ”Mistä minä tämän Filippon tavoitan?” ihmetteli Fallow, tähtireportteri!
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pirjopäivi 20100625 (20100625) o Ajk kotisivu o Wolfe o WebMaster