Tähtireportteri suoraan Lontoosta
Tarinan keskeinen henkilökaarti kasvaa yhdellä, kun tutustumme Peter Fallowiin, jonka asunto on kammottavassa kunnossa ja todistaa isäntänsä syvää alennustilaa. Hänellä on infernaalinen kankkunen edellisen illan ja yön jäljiltä. Puhelimen itsepintainen ääni ääni repii hänen pääkoppaansa. Kello on jo yksi keskellä päivää. Puhelimeen on pakko vastata. Häntä kaivataan työpaikalle. Noin nelikymppinen pitkänhuiskea britti työskentelee toimittajana The City Light'issa, paikallisessa bulevardilehdessä, joka mässäilee julkkisten ja yhteiskunnan kerman toilauksilla yhteiskunnan pimeää puolta tonkien ja tuotoksiaan kirkuvin sensaatiolööpein markkinoiden.
Lehden omistaja Gerald Steiner oli tutustunut Fallowiin Lontoossa, kun tämä oli vielä nauttinut skandaalilehti Dispatch'in huippureportterin statuksesta. Fallowin tähteys toimittajana oli lähtenyt Lontoossa laskuun, mutta Steiner ei ollut tästä tietoinen, vaan värväsi hänet lehteensä suurin odotuksin. Steiner oli syntynyt Englannissa juutalaiseen perheeseen ja saanut perinteisen yläluokkaisen kasvatuksen isänsä, rahvaanomaisen ja rikkaan finanssimiehen tahdon mukaisesti. Geraldista kehittyikin kunnollinen, hyvätapainen hiirulainen. Steiner muutti isänsä kuoleman jälkeen NYC:iin ja yritti päästä pintasivistyksensä ja huomattavan omaisuutensa turvin sisälle kaupungin piireihin mutta ilman mainittavampaa menestystä. Pettymys varmaankin kouraisi häntä syvältä, sillä hän keksi nerokkaan, vaikkakin kalliin tavan näyttää NYC:n kermalle kuka on kukin. Hän perusti tabloidiin, jonka avulla hän - Wolfen ytimekästä ilmaisua käyttäen - korventaisi polttoroviolla (tästä kirjan nimi!) kaikki turhat korskimukset, jotka olivat katsoneet häntä, juutalaispyrkyriä alaviistoon. Uuden tähtireportterin tehtävänä oli toteuttaa Steinerin kostonhimoinen visio ja hänen toimintamahdollisuutensa varmennettiin runsain edustusrahoin.
Näytää kuitenkin siltä, ettei Peter Fallow pysty lunastamaan häneen asetettuja toiveita. Hänen muodollisen englantilaisen sivistyksen kuorruttama egonsa ei kiinnosta kaupungin pintajulkkiksia eikä hän - toisaalta - sulata suorasukaista ja epäkunnioittavaa jenkkityyliä, jossa puhutellaan etunimillä, jotka vielä väännellään miten sattuu. Fallow - väärään maahan eksynyt kirjailijanraakile - sortuu helppoon humalahakuiseen ja itsetuhoiseen elämään ja pyörii NYC:n kuohuissa kuin Liisa ihmemaassa täyttäen elämänsä tyhjiötä pohjattomalta näyttävän edustustilinsä turvin.
Fallow ei ole pystynyt tuottamaan ainuttakaan räväkkää skuuppia. Steiner ilmaise yhä avoimemmin pettymyksensä huippureportteriinsa. Kuilu heidän välillään laajenee ja sympatian puute on molemmin puolista. Fallow kutsuu Steineria pikkunäppärästi Kuolleeksi Hiireksi - väännös lehden omistajan peloittavasta lempinimestä Dread Brit. Pilkkanimi herättää toimituksessa hilpeyttä, sillä se kuvaa sattuvasti kyseisen henkilön habitusta. - Brittihuumoria terävimmilläänkö?
Kammottavaa kankkusta poteva Fallow raahautuu toimitukseen vain kuullakseen Kuolleen Hiiren tavanomaiset herjat. Ohimenevää morkkista seuraa kuitenkin johdonmukaisesti lankeaminen. Päivä huipentuu illalla toimittajakollegoiden seurassa eräässä heidän kantakapakassaan. Juopottelun lomassa iloinen seurue kaappaa joukkoonsa kiltinoloisen, kiertoilmaisuihin erikoistuneen Ed Fisken, johon tutustuimme edellisessä luvussa, missä Harlemin valtias opetti kolonialismin syvintä olemusta kahdelle nuorelle miehelle. Yksinkertainen Fiske huijataan maksamaan seurueen ryyppylasku perinteisen kaavan mukaan: viimeinen pari uunista ulos! Kala kävi siis koukkuun, kuten kirjan väliotsikkokin lupaa!
Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Farlowin reportteriuran päätepiste lähestyy kiihtyvää vauhtia ennen kuin on päässyt kunnolla edes alkuun. Jo toinen huono-onninen henkilö tässä citydraamassa! Mutta älkäämme nuolaisko ennen kuin tipahtaa! Jotain merkittävää on vielä varattu hänelle.
Muita kuulumisia
Pistäydymme välillä oikeuspalatsissa toteamassa, miten apulaissyyttäjä Kramer yrittä tehdä vaikutusta ruskeaa huulipunaa käyttävään valamiehistön jäseneen. Jotain pientä edistymistä on havaittavissa heidän välillään.
Sherman puolestaan joutuu firmansa varatoimitusjohtajan ripitettäväksi pieleen menneen myyntioperaation johdosta. Elämä Bronxin tapauksen varjossa on sotkenut hänen kellokoneistonsa toiminnan. Hänen otteensa uhkapelibisnekseen on kohtalokkaasti lipsumassa. Ja mitä pahinta, Shermanin status firman myyntitykkien ykkösenä on uhkaavasti haihtumassa.
|