Asko Korpela
30 Grand jury

Wolfe: Turhuuksien rovio 20100808-1609

Sana käsitteenä on tuttu ammoisista ajoista, mutta tämän jakson luettuanikaan en ole ihan varma, että mitä loppujen lopuksi merkitsee. Kuitenkin on oleellinen osa amerikkalaista oikeuslaitosta. Eikä sillä ole meikäläisessä järjestelmässä vastinetta. Näin ymmärtäisin. En nyt heti suoralta kädeltä ole siitäkään jyvällä, mitä tarkoittaa kirjan otsikko ’An Able Pupil’. Täytyypä luntata suomennoksesta. Jaa, jaa, eipä sano sen enempää ’Etevä oppilas’. Eihän se nyt Maria ole. Onko se tämä silminnäkijä Roland Auburn. Tietysti se on sanottu selvästi, joten tämä on ihan turhan tyhmä aasinsilta.

Syyttäjän teatteri

Kerrotaan, että grand jurya varten on oikeustalossa ihan omat huoneet, teatteriksi järjestetyt. Niissä siis pelataan jonkinlaista teatteria? Se mikä kummaksuttaa, on ettei paikalla ole lainkaan tuomaria eli lainopillista asiantuntemusta. Näinkö vahvasti luotetaan mutu-menetelmään? Onhan se tietenkin niinkin, ettei yleinen oikeudentunto ole laesta kiinni, ei pidäkään olla, vaan lakien on vastattava yleistä oikeustajua. Elleivät vastaa, ovat lait väärässä. Näin tietysti yleisesti ottaen. Mutta määrätyt yksityistapaukset, eikö niissä voi tapahtua mitä vain, pahojakin poikkeamia yleisesti hyväksytystä? Kuvittelen että ammattimies jotenkin pitäisi aisoissa tällaista poukkoilua. Mutta: ’The concept, which had originated in England in 1681, was that the grand jury would protect the citizenry against unscrupulous prosecutors.’ Ja minusta kun näyttäisi, että grand jury on juuri se paikka, jossa citizenry joutuu unscrupulous prosecutorin häikäilemättömään käsittelyyn! Niin täällä sitten sanotaankin, että 99 prosenttia kuten syyttäjä tahtoo.

Tässä nyt selostetaan asian käsittelyä grand juryssä ja aivan oikein: siinä on teatterin makua, kun tähän esittäytymiseen pidetään pukeutumistakin niin tärkeänä. Lenkkarit eivät kelpaa, pitää olla nahkakengät, vaihdettakoon sitten vaikka tulomatkalla autossa. Esiintyjät eli todistajat valmennetaan tilaisuutta varten kuten näyttelijät konsanaan ohjaajan toimesta. Body language ja koreografia ovat tärkeitä ja kaikki äänenpainot ja katseet. Ymmärränkö oikein: grand jury voi vain sanoa ’kyllä’ tai ’ei’ eikä yhtään mitään muuta. Siis onko syytetty syyllinen vai ei. Siitä sitten riippuu kaikki muu ja hoidetaan muualla.

Maria näyttelee pääosaa

Tässä tapauksessa päävehtarina esiintyy Larry Kramer. Mainitaan, että hän on valmentanut suojattinsa hyvin ja itsellään on rutiinia yllin kyllin. Käsittääkseni ammattitaitoon kuuluu se että osataan vaikuttaa grand juryyn epäsuorasti. Ei neuvota korkeata viranomaista, vaan taivutellaan tunteita epäsuorilla suotuisilla vihjauksilla. Niin kuin nyt tässäkin annetaan ymmärtää suhteen läheisyys mainitsemalla useaan kertaan Sherman etunimeltä ja erityisesti muodossa Shuhmun. Todistaja nimenomaan oli näin kuullut. Ihan oikein sinänsä. Mariahan se Shermanin harmiksikin niin aina sanoi. Myös Marian toinen nimi Teresa oli varta vasten ongittu selville luomaan tiettyä luottamusta grand juryssa. Ja Maria oli nyt siis aidan toisella puolella kuin aluksi! Shermania vastaan. Kyllä on Sherman muninut asiansa ihan piloille.

Tämän kaiken takia on mahdotonta ennustaa tämän prosessin aivan nenän edessä olevaa lopputulosta. Ainakin minä olen täysin ’ulalla’. Eivät kai ne asiat ole miksikään muuttuneet, että Maria ajoi, kun tönäisy tapahtui ja hän on tässä asiassa siis syyllinen. Tietysti Sherman jätti ilmoittamatta, mutta tiesikö edes tapauksen vakavuudesta. Tietysti Sherman on moraalisesti syyllinen, eniten tuntee sitä itse ja sen vuoksi on ollut pehmeä ajamaan asiaansa. Niin että grand juryn istunnon jälkeenkään asian oikea laita ei ole selvillä. Sherman on lirissä. On joutumassa uudelleen telkien taakse. Hänelle aivan sietämätön paikka.

Välillä on pieni episodi kun Sherman soittaa Judylle. Judyltä on turha toivoa edes myötätuntoa, niin syvästi hän on loukkaantunut. Ei auta edes Campbelliin viittaaminen tai hänen voinnistaan huolehtiminen. Eikä auta mihinkään vanhoihin muistoihin vetoaminen. Niiskutus on enintä mitä saadaan aikaan.

Ayyyyy Sherman

Mutta sitten on vielä tämä ’Ayyyyy Sherman’ mies Killian ja hänen apurinsa Quigley. ’Have a seat. Get a good grip of yourself. Wait’ll you hear this.’ – On olemassa eräs nauhoitus! Se on se nauhoitus tilanteesta, jolloin se jättiläismäinen vuokratarkastaja tunkeutui lemmenpesään ja lopulta tuli ulosheitetyksi särjettyään tuolin. Siltä nauhalta löytyy ’vital evidence’. Nauha ei ole laiton ja siksi se saattaa olla käyttökelpoinen.

Lopuksi kerrotaan miten poliisikoirasta koulutetaan kotivahti. Enpä ala tässä toistamaan, mutta jotenkin tässä on olevinaan samasta asiasta kysymys. Edelleen jää epäselväksi, miten tässä lopulta käy. Selviääkö seuraavassa luvussa? Vai jääkö koko asia ilmaan roikkumaan?

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Korpela Asko 20100808 (20100808) o Ajk kotisivu o Wolfe o WebMaster