Tässä luvussa asia saa taas mielestäni käänteen huonompaan suuntaan: Sherman näyttää menettävän ainoan puolustajansa silkkaa ajattelemattomuuttaan. Itse ainakin otin tämän Shermanin turmioksi koituneen seikan heti huomioon. Jos kerran mies menee tapaamaan naisystäväänsä lähtien siitä, että tämä on ja pysyy hänen puolellaan, ei iholla passaa olla epäilyttäviä muhkuroita. Pitäisin tätä Wolfelta varsin huonona ideana. Kuvittelen, että jokainen lukija tämän heti ymmärtää ja tulee sitä ajatelleeksi. Mutta näin ei muka Sherman McCoy. Tutkintalautakunta kokoontuuKaikki oikeuslaitoksen puolesta asiaa valmistelevat henkilöt kokoontuvat tämän lukujakson alussa vielä kerran käymään asiat läpi. Yhä vielä lukija tietää asian tarkemmin kuin tämä lautakunta: Maria oli ratissa, sitä ei lautakunta tiedä. Sen sijaan lautakunta on selvillä siitä mahdollisuudesta, että kysymyksessä oli ryöstöyritys. Tähän liittyy myös teoria siitä, miksi Lamb ei kertonut sairaalassa mitään auton osuudesta asiassa. Mutta sitten saadaan tieto City Light lehden jutusta, jossa kerrotaan Marian ja McCoyn tapaamisesta hautajaisissa. Mitä se tieto lopulta muuttaa asiassa? Sen että naisen osuus on selvitettävä. Häntä on kuulusteltava. ’Well, hell, you know how to do it.’ Ja niin etsivät hakeutuvat solmiot kaulassa Maria Ruskinin puheille. Mitä lopulta saavat irti? Kertovat tälle, että heillä on tiedossa todistaja, joka näki tapauksen ja joka pystyy tunnistamaan Marian. Mutta ei tässäkään ole puhetta siitä, että Maria olisi ajanut, kun auto tönäisi. Sherman viritettynäTämän jälkeen kerrotaan Shermanin ’leirin’ yhteydenotosta Maria Ruskiniin. Tarkoittaa, että Sherman ’lähetetään’ paikalle salaisin nauhoituslaittein varustettuna. Tämä oli tietenkin se emämunaus. Siltä ainakin tässä vaiheessa näyttää. Jo aikaisemmin mainittu Ed Quigley hoitaa teknisen puolen. Sherman tajuaa asian syvällisemmin kiivetessään Marian portaita. Ei ollut aikaisemmin noussut hiki pintaan hänen kantaessaan Marian matkalaukkuja, nyt taakka pienuudestaan huolimatta oli niin raskas, että hiki nousee pintaan. Ja Maria sen heti huomaa ja ihmettelee sitä. Ensimmäinen vaarallinen lause on: We’re a pair, aren’t we, Sherman? Ja hän ojentaa molemmat kätensä Shermania kohti. Halaus on seuraava askel. Siinä sitä ollaan! Heti on miinoitus paljastuva! Seuraa Shermanin puolelta erilaisia väistöliikkeitä ja tilapäinen helpotus, kun Maria kysyy amerikkalaisen vierailun pakollisen ensimmäisen kysymyksen: haluaako vieras jotakin juotavaa. Juomalasi on sen jälkeen välikappale sanan konkreettisessa mielessä eli estää var talokosketuksen. Maria sanoo pelottavat sanat: ’Tässä sitä ollaan, pariskunta, josta koko New York puhuu. Monet haluaisivat kuunnella tämän keskustelun. Shermanin sydän hyppää kurkkuun. Ettei vain mikrofoni ole näkyvillä? Vihjaileeko Maria jotakin sellaista? Sitten Sherman kertoo Marialle arvelleen tämän tarkoituksellisesti häipyneen ja jättäneen hänet kiusalliseen tilanteeseen. Hän on joutunut kokemaan yhtä ja toista. Maria vannoo, etteit tiennyt tilanteesta mitään ennen kuin palasi matkaltaan. ’Mutta et edes kertonut että lähdet.’ Sitten Maria kertoo suhteestaan kuolleeseen mieheensä. Oli kohdellut Mariaa todella huonosti, joten Marialla ei mitään lämpimiä tunteita häntä kohtaan. Sitten Maria myös kertoo etsivien käynnistä. Tämä vaikuttaa Shermaniin sähköiskun tavoin. Mitä kerroit heille. En mitään. He eivät niinkään kyselleet kuin esittivät erilaisia uhkauksia ja uhkakuvia siitä, mitä tulisi tapahtumaan, jos Maria kieltäytyisi yhteistyöstä heidän kanssaan. Kertoivat todistajasta, mutta eivät tämän nimeä. Mutta kerroitko, mitä todella tapahtui? En kertonut mitään. Shermanin viritys paljastuuJa sitten Maria pyytää taas Shermania tulemaan luokseen. Haluaako hän taas halata? Aivan ilmeisesti. Mutta Sherman on miinoitettu! Ja Maria tietenkin löytää epäilyttävän esineen Shermanin selän takana. Sherman yrittää nostaa Marian käsiä ylemmäksi, mutta se vain pahentaa asiaa sikäli, että Maria saa vahvistuksen epäluuloilleen. Jotakin salattavaa on Shermanilla. Parin sivun verran tätä kohtausta onnistuu Wolfe pitkittämään, mutta siihen joudutaan, että Maria täydellisesti paljastaa Shermanin viritykset. Luottamus on mennyttä. Maria nyyhkyttää. ’Oikein, jokse pois häntä koipien välissä!’ Tässä ei sitä Marian päätöksenä sanota, mutta Shermanin todetaan tajunneen tekonsa kömpelyyden ja menettäneen viimeisen toivonsa. – Mutta vieläkään ei juttu ole lopullisesti ratkennut enkä osaa arvata, miten se voisi päättyä. Pian sen kuitenkin näemme.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20100802 (20100802) o Ajk kotisivu o Wolfe o WebMaster