Tämä on nyt ensimmäinen lukujakso, jonka luen suomeksi käännöksen äskettäin saatuani. Olen kyllä aika lailla pettynyt. Pettynyt siitä syystä, että tämä v-tyyli jotenkin vaikuttaa suomeksi luettuna paljonkin pahemmalta kuin englanniksi luettuna. Ehkä se jotenkin vieraalla kielellä pysyy paremmin 'sielun ulkopuolella' eikä kosketa kuten äidinkielellä. En tietenkään moiti kääntäjää. Kun se alkuperäinen tätä on, niin näin se on myös käännettävä. Sehän on selvä.
Onko oikeuden toteutumisessa neuvotteluvaraa?
Toinen hämmentävä asia on tällä kerralla se kun kiinnitän huomiota asiaan, jonka olen otsikkoon kirjannut. Saan sen käsityksen, että tässä liikkeellä oleva varsin kovapintainen poliisin murharyhmä on ensinnäkin jotenkin 'kontaktihakuisempi' kuin kuvittelisin. Että on ikäänkuin neuvotteluvaraa erilaisissa asioissa. Ehkä se näin on Suomessakin. En tiedä. Mutta jotenkin kuvittelen, ettei tällainen ryhmä hakisi keskustelukontaktia. Mutta toisaalta taas: miten voisi saada tietoja ellei ottaisi yhteyttä loppujen lopuksi kaikkiin mahdollisiin asian kanssa tekemisissä oleviin osapuoliin. Mutta onko heillä tosiaan valtuudet vapauttaa mummo parkkisakkouhasta? Vai onko vain niin, että se on jonkun muun yksikön asia pidättää mummo siitä asiasta. Nämä tutkivat vain tätä 'murhaepäilyä'.
Toinen hämmentävä asia on, että pastori Baconilla on ikäänkuin oma osuutensa asiassa sillä perusteella, että hän ajaa mustien asiaa. Näin meikäläinen luulisi, ettei kenelläkään muulla ole tällaisessa asiassa mitään 'päätösvaltaa' tai osuutta kuin yleisellä syyttäjällä eli yhteiskunnan edustajalla. Mutta toisaalta taas, eikö kenellä hyvänsä ole oikeus vahtia sitä, että konnat jäävät kiikkiin ja heitä kohdellaan lakien mukaan?
Vain luuvitosta ymmärretään
Lukujaksossa esitellään tätä murharyhmää jotenkin varsin raadolliseen tapaan. Kovin suuri paino pannaan jäsenten etniselle alkuperälle ja sen mukaan sitten määritellään heidän luonteitaan. On olemassa irlantilaisia nimeltä Martin ja juutalaisia nimeltä Martin. On olemassa saksalaisia nimeltä Kramer ja juutalaisia nimeltä Kramer. Mutta vain juutalainen voi olla nimeltään Goldberg. Tai paremminkin jokainen Goldberg on vuorenvarmasti juutalainen. Tässä nyt kuitenkin saattaa olla poikkeus. Ja vain siksi, että on niin kauan ollut hurjan irlantilaisen työpari. Irlantilaiset ovat todellisia kovanaamoja myös työssä eikä vain tappelussa.
Pohditaan kaupunginosien sosiaalista tasoa. Bedford-Stuyvesant on pahin kaikista. Ja Bronxissa sama juttu. Siellä ei pysty järjestämään edes kahvikuppia. Miten niin järjestämään? Nyt on sopivaa katsoa suomennoksesta, mitä tämä organize tarkoitaa. Jaha, eipä ole suomentajakaan asiaa ratkaissut: 'ne ei pysty organisoimaan kahvinkeittoakaan'. Mitä sekin voisi tarkoittaa. Mitä organisoimista on kahvinkeitossa? Harlemissa sentään ymmärretään, jos sanotaan, että on kaksi tapaa hoitaa asia: se helppo ja se vaikea. Bed-Styssa: 'you might as well start rolling in the dirt from the git-go.' suomeksi: 'ne ei ymmärrä muuta kuin luuvitososastoo.' Enpä ala selvittelemään mitä todellisuudessa on 'git go', luulisi että 'get going', mutta ehkä ihan jotakin muuta. Tämäntapaiset käännösasiat minua kyllä kiinnostavat. Siksi hankin suomennoksen.
Pastori Baconin osuus
No, ja sitten tullaan tähän reverend eli pastori Baconin linnoitukseen. Siellä köyhät poliisirotat joutuvat kunnioituksesta jäykkinä suu auki ihmettelemään paikan komeutta. Ei ole itse pastori vastaanottamassa, vaan tullaan tyhjään toimistoon, missä pastorin komea tuoli on ainoa vastaanottaja. Miksi ollaan Baconin luona? Siksi, että tämän Mc Coyn tai paremminkin Marian tönäisemän pojan äiti, ison sakkolappunipun raskauttama, on Baconilla töissä. Sitten tähän kytkeytyy vielä vaalimenestystä tavoitteleva Weiss, ja Weiss tarvitsee mustaa tukea, mutta en oikein päässyt selville, miten se liittyy tähän tönäisytapaukseen.
Tulee sitten paikalle itse mahtava pastorikin ja tulee myös tönäistyn pojan pelokas äiti. Tapausta käydään läpi. Poliiseilla on selvästi rutiinia, mutta äidillä ei. Eikä hän voikaan tietää itse tönäisystä ja sen jälkeisistä seikoista paljon mitään, kun poikakaan ei niistä ollut kertonut. Ensin kun ei niin vakavalta vaikuttanutkaan: muka vain ranne murtunut, mutta sitten alkoi pojan tila huonontua ja nyt makaa kuoleman kielissä teholla. Sairaala saa ankarat pyyhkeet nimenomaan pastori Baconilta. Miksi eivät alun perin tutkineet tarkemmin, vaan kotiin lähettivät? Sen verran itse asiasta kuitenkin saadaan selville, että rekisterikilpi alkoi R-kirjaimella ja auton merkki oli Mercedes. Ei tietoa auton väristä eikä siitä, oliko 2-ovinen vai 4-ovinen. Mies ja nainen, valkeaihoisia sisällä. Mies kai ajoi. Ei tiedä rouva Lamb. Kuinka voisikaan? Eihän hän ollut paikalla eikä pojan kanssa nyt tällaisista puhe ollut tullut.
Minimitiedoilla jatketaan
Näin vähäiset tiedot eivät poliiseja tyydytä. Jää liian paljon avoimeksi, että voitaisiin päästä jäljille. Todistaja puuttuu. Äidille kerrottu ei riitä oikeudessa, vaikka totuus olisikin. Kuulustelu päättyy. Goldberg antaa äidille nimikorttinsa ja pyytää ottamaan yhteyttä, jos jotakin ilmenee. Pastori Bacon sanoo, ettei hänelle tarvitse korttia antaa, vaan hän tuntee heidät ja tulee olemaan heidän kimpussaan ja katsomaan että asiassa tehdään jotakin.
Poliisit muistavat, tai paremminkin heistä Kramer, kuinka herra Lamb, rouvan mies, pojan isä kuoli. Ammuttiin suuhun. Kunnon mies teki töitä 'was working stiff who had heart', suomeksi: 'paino duunia peräsuoli pitkällä. Sisukas äijä kun mikä'. Leski käy työssä, ei tartte huoltoapua, komentaa pojan kirkkoon ja kouluun. Hyvä ämmä kuin mikä. Piru tietää pojan touhuista, mutta ämmä on okei. Kato puolet siitä porukasta on semmosia... ja puolet sitten toisenlaisia. Helppoa ei jepareillekaan sellaisten selvittely. Syvälle sontavelliin joutuvat sukeltamaan.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20100308 (20100308) o Ajk kotisivu o Wolfe o WebMaster