Pitäisiköhän tässä kuitenkin hankkia kirjasta suomenkielinen käännös, kun ei riitä että ikään kuin ymmärtää. Pitäisi myös pystyä kirjoittamaan. Mitenkähän tämäkin District Attorney pitäisi suomeksi laittaa? Olisiko 'yleinen syyttäjä', vai mikä? Tämä kai pitäisikin tietää, mutta eipä tule mieleen. Niin tietysti: netistä sattuu silmään 'piirisyyttäjä'. Sitten on paljon tässä sellaista, että en usko vakiintuneita käännöksiä olevankaan. Vaikka toisaalta monet sadattelut kuulostavat sellaisinaan tutuilta ja parempi kun niitä ei suomeksi yritäkään. Kiinnostaa suomennokset samaan tapaan kuin muutamassa muussakin tapauksessa tähän mennessä. On jo tähän mennessä selvää, että Tom Wolfe on todellinen kielenkäyttövirtuoosi. Kyllä se selvästi kävi ilmi jo edellisestä hänen teoksestaankin, vaikka luinkin sen portugaliksi ensimmäisten tällä kielellä lukemieni joukossa. Tässä tuntuu olevan jotakin samaa kuin Mark Twainin Hucklenberry Finnissä, jota takuulla ei yksikään vastuunsa tunteva englannin opettaja oppilailleen kielen oppimiseksi voi suositella. Toisin kuin saman tekijän Tom Sawyer, joka taas kelpaa varmasti. Tämä Wolfekaan ei 'sillä tavoin kelpaa', mutta taas 'toisella tavoin' kylläkin. Nautin suunnattomasti näistä täysin näkymättömiin naamioituneista, mutta kuitenkin jämptiä kieliopillista kaanonia noudattavista sanoista kuten 'meh-uh' (mayor), 'boh-ul' (bottle) varsinkin kun ne laitetaan vielä muodollisen korkeakoulusivistyksen saaneen suuhun. Tässä kiinnostavat, eivät häiritse. Mutta auta armias, kun vastaavaa tehdään Suomen televisiossa, oikein yököttää! Vain hyvin pienet poikkeamat yleiskielestä ovat sopivan tuntuinen mauste puheeseen, eivät suuret. Kuitenkin, mikään ei ole herkullisempaa kuunneltavaa kuin aito murre.
Mikä mies onkaan Kramer?
Sopii nyt sitten vain arvailla, mikä on tämän Kramerin lopullinen tehtävä tässä teoksessa. Kyllä sellainen täytyy olla, kun mies tässä vaiheessa näin seikkaperäisesti esitellään. Selvä liittymäkohta ja aasinsilta on se sama mellakka pormestarin asukasillassa. Sitä tässäkin luvussa ihmetellään kuten edellisessäkin. Mutta on tässä todella paljon muutakin ja väriä ja koukeroa riittää kuin parhaassa graffittissa. Kuvaillaan Kramerin yhteiskunnallinen asema, kotiolot ja työmatka. Eikä mikään niistä kuvauksista ole tasapaksun harmaa. Tai oikeastaan kotiolot ehkä ovatkin, mutta niiden kiinnostavuus on juuri siinä tavanomaisuuden yksityiskohtaisuudessa, jota ei yleensä kirjoissa ole. Tässä on. Iso muutos on tapahtunut, kun on vauva syntynyt, tullut talouteen ja mukana sitä hoitamaan au pair tyttö Englannista. Kylpyhuone on tupaten täynnä kuivumassa olevaa ja pesemistä odottavaa pyykkiä, sekaan ei tahdo mahtua, pyyhkeenkin joutuu pöntön päältä paiskaamaan lattialle. Mitenkä se au pair suhtautuu tähän rotukysymykseen? Helpotuksen huokaus pääsee kuuluville saakka, kun todetaan, että samoin ajattelee kuin isäntäväkikin.
Omaperäinen henkivakuutus
Sitten paljastuu isännän omaperäinen henkivakuutus: lenkkitossut. Sillä niin kai asia on ymmärrettävä. Larry-isäntä lähtee töihin kaksin kengin. Toiset ovat jalassa ja toiset AP muovikassissa. Miksi näin? Jos pitäisi nahkakengät jalassa, voisi odottaa puukkoa selkäänsä milloin hyvänsä. Kenellä on nahkakengät, sillä on myös varmaan rahaa ainakin 10 dollaria. Ei muuta kuin ryöstetään parempaan käyttöön, narkan maksuksi. Mutta luvun lopussa paljastuu, että tämäkin osataan ottaa huomioon, se miksi lenkkarit on mustapukuisen jalassa. Kassiinkin kiinnitetään huomiota.
Wolfe maps
Yksi kiinnostava asia tässä on se kuinka tarkkaan selostetaan paikat. Aivan mainio amerikkalainen idea on numeroida kadut, oliko nyt idästä länteen ja etelästä pohjoiseen, vai oliko päinvastoin. Joka tapauksessa ääretön helpotus orientoitumisessa, samoin kuin meilläkin nykyään kiinteistöjen numerointi tien varsilla. Olisi sekin voitu ihan hyvin tehdä jo 150 vuotta sitten! Tästä tulee myös mieleen, että pitäisi nyt ehdottomasti hankkia New Yorkin kartta ja piirtää siihen nämä kirjassa mainitut paikat. En ihmettelisi, vaikka sellainen olisi saatavissa valmiinakin. En näine koordinaattimielihaluineni varmaan mitenkään erityisen poikkeava hullu ole. Yrittäisikö 'Wolfe maps' tai 'New York Wolfe'? Wolfe maps hakusanalla löytyykin karttakustantamo, mutta ei New Yorkissa. 'Sherman McCoy' hakusanalla päästään jäljille. Tässä New Yorkin kartta Googlesta Olisiko siitä mitä huvia tai hyötyä? Eikö nyt muka kukaan ole piirtänyt reittejä? Luulisi, että on.
Rääväsuiset 'asiakkaat'
Kramer saapuu työpaikkansa läheisyyteen. Siellä hänet heti tunnistetaan. Mutta kuka? Vankivaunusta hänelle aletaan huudella hävyttömyyksiä! On tuotu oikeudenkäyntiä varten muutama 'kontillinen konnia', tuttua väkeä. Voidaan sanoa, että Kramer saa 'kuulla kunniansa' yksityiskohtaisesti. Nimitysten kirjo on vaikuttava, näistä juuri kuitenkin monet käytössä myös nykysuomessa sellaisenaan: sanan 'fuck' variaatiot tietysti sekä alkuperäisinä että käännöksinä. Samoin 'shit' ja kai myös 'fart' ainakin suomeksi. Tässä nyt on sellaisiakin, joita en uskalla lähteä edes arvailemaan…
Kovitsky on palkkansa ansainnut
Eihän vain kukaan tuttu näe? - Ei, jaa, mutta sittenkin: korkeammassa asemassa oleva mies Kovitsky (tienaa tuplasti) tulee tapansa mukaan mielettömän isolla laivalla. Hänpä ei sivuutakaan mölyävää laumaa luikkimalla ohi, vaan käy räyhäämässä, eikä vain räyhäämässä, vaan päästää karmean äänen syvällä kurkussaan ja pläjäyttää keuhkojen antimista mahtavan mällin roikkumaan vankivaunun ikkunaverkkoon pakottaen siten asukkaat sitä ja sen roikkumista ja virtaamista katselemaan. Siitä saitte! Vetää konnalauman hiljaiseksi. Kramer on kateudesta vihreänä ja kunnioituksesta jäykkänä. - Kyllä on mies tuplapalkkansa ansainnut! Mutta tästä Kramer myös masentuu. Hänkin kyllä vielä tekee jotakin täristyttävää…
|
||
Palautetta |
||
Lähetä palautetta!Pirjopäivi Pihlanto: kUVAUSTA OIKEUDENHOIDOSTA
|
Korpela Asko 20100124 (20100124) o Ajk kotisivu o Wolfe o WebMaster