|
Ivarin muistiinpanot
Vallan vaihdos näkyy Ivarin muistiinpanojen mukaan niinkin, että hienot rouvat ovat päättäneet järjestää illallisia saksalaisten vapauttajien kunniaksi ja esitellä tyttäriään heille!
Ivar on nähnyt vapaakaartien vapauttamisen, punaisten vankien astuvan tilalle ja kuullut jopa Enokin lohduttelevan Allua, joka pelästyneenä seuraa isänsä marssia vankirivistössä.
Todellisena humanistina Ivar Grandell toivoo, että nyt seuraisi rauhan ja sovinnon aika, mutta arvelee itsekin toiveensa liian optimistiseksi.
Valkoiset rangaistusjoukot
Vapaakaartilaiset pääsevat toimettomuudestaan, mutta päällimmäisenä on nyt kostoajatus. Cedi hieroo suolaa haavoihin muistelemalla yhteisen ystävän Zvigan traagista surmaa ja saa ystävät miettimään kostopartioita. Tosin lyseon vangit olivat allekirjoittaneet sitoumuksen pysyä rauhallisina mutta Cedi ei ollut sellaista sitoumusta allekirjoittanut eikä hän pidä muidenkaan vakuutuksia sitovina, onhan vakuutus hankittu pakon alla.
Eccu kuuntelee sisarensa soittamaa Schubertin Sensuchtía ja yritää löytää mielenrauhan. Musiikki ei auta. Ei myöskään kaupungin näkymien kuvaaminen rauhoita häntä. Helpoimmalta tuntuu vastata myöntävästi Cedi ehdotukseen. Cedi soittaa Västankvarnista,( paikasta, joka on nyt vuosikymmeniä myöhemmin saanut sijan myös norjalaisen kirjailijan Kjartan Flogstadin teoksessa Grand Manila,) ja kehottaa Eccua ryhtymään muiden kavereiden tavoin todelliseksi musketööriksi. Eccu liittyy toveripiiriin.
Mustan Enkelin käytös on saanut Cedin raivoihinsa ja hän päättää nyt suunnistaa rangaistuspartion retken sinne, missä luulee tytön asuvan. Tyttö on jo aikoja sitten vangittu, mutta Cedin raivo ei laannu, vaan hän ampuu mitä raaimmalla tavalla Mustan Enkelin perhepiiriin kuuluvan naisen. Cedin käytös on jo niin raakaa, että hänen toverinsakin kauhistuvat ja yrittävät tyynnyttää häntä.
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ivar tekee taas merkinnän muistiinpanoihinsa: aurinkokin on hänen mielestään muuttunut melkein pahan ilmentymäksi, kun maailmassa on niin paljon viattomien kärsimystä. Heinäkuun 5. päivänä rangaistuspataljoona hajotetaan ja samalla ylennetään jotkut rankaisutoimiin osallistuneista. Cedi ylennetään mutta Eccua ei. Jo elokuussa saadaan tieto, että kolmasosa noin 10 000:sta punakapinallisesta on kuollut nälkään tai sairauksiin. Lokakuun toiseksi viimeisenä päivänä vapautetaan Enok ja Allun kasvatusisä Santeri Rajala, Bhagavad Gitan lukija! Joulukuun 7. päivänä julistetaan armahdus niille valkoisille, jotka ovat syyllistyneen rikoksiin kapinan jälkeisissä "puhdistustoimissa."
|