Westö ei ole tasapuolinenKapina on ohi ja valkoisten voitonmarssi Helsinkiin saa lyhyen maininnan Ivar Grandellin päiväkirjassa. Tämä lukujakso tihkuu suorastaan kuvottavaa väkivaltaa valkoisten rangaistuspataljoona tehdessä selvää jälkeä punaisten vankien keskuudessa. Aihe on ajankohtainen, sillä jokin aika sitten Helsingin Sanomissa (15.4.) arvosteltiin kolme valkoisten suorittamia teloituksia käsittelevää teosta. - Westö ei ole tasapuolinen kertoessaan kapinan osapuolten tekemisistä. Punaisten puolelta kuvattiin humaaneja henkilöitä (Enok, Pecca Lutherin pelastajat ja "Teosofi"), mutta valkoisten puolelta tuodaan esiin lähinnä verenhimoisia teloittajia, suoranaisia murhaajia. Tästä tendenssistä miinuspisteet Westölle. Romaani on fiktiota, mutta kansakunnan kannalta näin keskeisistä tositapahtumista aiheensa ottavaa teosta verrataan väistämättä historiaan.
Verenhimoinen Cedi ja hermoraunio EccuKaikista innokkain tappaja on Cedi. Hän saa vastentahtoisen Eccunkin liittymään rangaistuspataljoonaan, jossa on mukana muitakin tuttuja opiskelukavereita. Eccu on kärsinyt vapautumisensa jälkeen unettomuudesta ja henkisestä tyhjyydestä. Rangaistusretken veriteot alkavat rasittaa hänen psyykeään yhä enemmän. Hän ei uskalla vastustaa verenhimoisen kiihkon vallassa riehuvaa Cediä. Nyt kostetaan moninkertaisesti Zvigun murha ja muut vastaavat - kaverusten käynti Zvigun haudalla on vielä tuoreena kaikkien muistissa. Cedillä on henkilökohtaisena koston kohteena erityisesti Musta Enkeli. Tämä osoittautuu Luhterin perheen kotiapulaiseksi Emmiksi, joka laiminlöi Peckan hakemisen teatterista. Rangaistusryhmä löytää Emmin kotitalon, mutta ei Emmiä. Cedi murhaa kylmäverisesti pakoyrityksessä haavoittuneen avuttomana maassa makaavan naisen, ilmeisesti Emmin sukulaisen. Tämän jälkeen eräs rangaistusryhmän jäsenistä sanoo Cedille, että nyt tämä saa riittää. Paikalliset suojeluskuntalaisetkin ovat pyrkineet hillitsemään ran gaistuspataljoonan intoa.
Enok ja Santeri vapauteenCedi palkitaan "ansioistaan" ylennyksellä - samoin moni muu tutusta toverijoukosta - mutta Eccu jää ilman. Musta Enkeli Emmi on tavannut kohtalonsa, mutta ei Cedin kädestä. Vanhempiensa vastustuksesta huolimatta Tschali Luther järjestää Emmille hautauksen. Allu tavataan ohimennen lukujaksossa todistamassa isänsä marssimista vankirivistössä. Vivanin molemmat puolisot, Enok ja Santeri pääsevät syksyllä vankileiriltä vapauteen luurangoiksi laihtuneina. On suoranainen ihme, että johtotehtävissä toiminut Enok säästyi teloitukselta.
Musiikin voimaAinoa mieleen jäänyt suvantokohta tässä lukujaksossa ovat Eccun sisaren soittotunnit ja musiikkiläksyjen harjoittelu. Eräs kappale vaikuttaa mielenterveysongelmista kärsivään Eccuun niin, että hän puhkeaa aina sen kuullessaan kyyneliin - ja tämä tapahtuu jo ennen rangaistuspataljoonavaihetta, joka vain huononsi hänen henkistä tilaansa. Sävelmä auttaa häntä ymmärtämään omaa elämäänsä. Sävelkulkujen kuvaus toi mieleeni Marcel Proustin "pikku teeman", josta muodostui hyvin keskeinen symboli herra Swannille ja eräille muillekin, jotka osallistuivat rouva Verdurinin kutsuille.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20070424 (20070424) o AJK kotisivu o Westo o Webmaster