Eccun elämä on ollut kurjaa, ja oudolta tuntuu, että entiset ystävät ovat hylänneet hänet lähes seitsemäksi vuodeksi. Henning Lund on kuvattu pitkin kirjaa ketkumaiseksi, mutta se, että jättää ystävänsä pulaan, ei tunnu sopivan kuvaan. Ehkä Eccun jo alkanut alamäki teki Henningille (oliko se toinen Bruno?) helpoksi jättää Zazan lainat hänen vastuulleen. Kun Eccu ei enää liikkunut piireissä, oli hänet ja laina helppo unohtaa. Sitä paitsi juridisesti kaikki meni oikein, joten silläkin Henning saattoi omaatuntoaan lohduttaa.
Itsemurhako?Tuntuu uskottavalta, että koska Stin vierailu ei ollut onnistunut, Eccu ratkesi taas ryyppäämään. Hänen tilansa oli edennyt niin pitkälle, että hetkellinen piristyminen oli vain ohimenevä vaihe. Tekstistä ei käy suoraan ilmi, mutta arvelen, että Eccu hiihti tahallaan heikoille jäille. Kyllähän hän tunsi seudut. Vaikka hän ei olisi halunnut kuolla hukkumalla, hän oli silti tehnyt hidasta itsemurhaa jo pitkään.
Miehet ja alastonkuvatTässä jaksossa eniten vaikutti Eccun valokuvien tuhoaminen. On tietysti vaikea samastua tuon ajan ihmisiin, mutta Nitan tapa toimia Eccun muotokuvat löydettyään kuvastaa sitä alistuneisuutta, joka on hänen tapansa elää. Hän ei uskalla tehdä itsenäisiä päätöksiä, vaan luovuttaa päätösvallan miehelleen. Eikö häntä häirinnyt ajatus Cedistä katselemassa noita kuvia? Hän kuitenkin tunsi kaikki mallit, miksei hän lähettänyt kaikkia kuvia eteenpäin. Cedi ottaa asiakseen hoitaa kuvien tuhoaminen, ja nyt paljastuu miehen logiikka. Hän ei kutsu paikalle kuvien malleja, joiden asia kuvat näin äkkiä ajatellen olisivat, vaan Cedi pyytää paikalle heidän miehensä ja jopa yhden isän. Kaikkien on tutkittava kaikki kuvat tarkkaan, jotta voisi sitten sanoa, miten kuohuttavia ne ovat. Eikö Cedille riittäisi, että hän tuhoaa kuvat ilman ryhmässä tapahtuvaa pornosessiota, sillä sellaiseksihan miehet kuvien katseluillan tekevät. Vaimo ja lapset komennetaan pois, jotta miehet voivat tarkastella perusteellisesti kuvien ruokottomia asentoja. Lukija muistaa, miten naiset ovat poistuneet Eccun ateljeesta onnellisina siitä, että joku on nähnyt heidät kauniina. Nyt heidän puolisonsa ovat loukkaantuneet vaimonsa onnesta - sehän on saatu aikaa ilman aviomiestä. Vain pari miestä asettaa kuvat laajempaan yhteyteen. Micky Moreliuksen isä ei voisi vähempää välittää täysi-ikäisen tyttärensä kuvista. Olisikin ollut aika erikoista, jos vanha antropologiprofessori olisi ollut mukana tutkimassa tyttärensä ja hänen tovereittensa alastonkuvia. Poppe von Frenckell on vaimoineen käyttänyt kuvia piristämässä avioelämää, ja Toffe Ramsay näkee jopa niiden kauneusarvon. He varmaan äänestivät kuvien säilyttämisen puolesta. Kukahan oli ainoa tyhjää äänestänyt?
Eccun elämäntyö tuhotaanOikeastaan nämä muotokuvat ovat Eccun elämäntyö. Hänen on kerrottu olleen kelvollinen valokuvaaja, joka paneutui kaikkiin perhejuhliin. Nämä tuttavanaisista otetut kuvat ovat eri tavalla vaikuttavia mielestäni siksi, että naisten kerrottiin todella olleen tyytyväisiä Eccun näkemykseen heistä. Vaikka kuvat otettiin ilman vaatteita, ei tärkeintä niissä ollut alastomuus, vaan oman itsensä ja sensuaalisuutensa - miksei myös seksuaalisuutensa - hyväksyntä. Muotokuvaus on vaikeaa ja uskoisin, että alastonkuvien ottaminen vielä vaikeampaa. Ecculla oli, vaikka hän ei sitä itse koskaan kai itsestään uskonut, ilmeisesti taito vangita kuvattaviensa kauneus silloinkin, kun he eivät olleet yleisesti kaunottarina pidettyjä.
Naiset ja miehetTässä kirjassa on useita teemoja, mutta ainakin naislukijana olen huomannut miesten ja naisten maailman ja ajattelutavan törmäävän monta kertaa. Osa kirjan naisista pysyy perinteisessä roolissa kuten Nita, osa toteuttaa sitä, vaikka tunnustaa sen riittämättömyyden, kuten Mandi, ja osa vastustaa sitä ja joutuu tavalla tai toisella maksamaan, esim. Musta Enkeli ja Lucy. Miehistä ei kukaan, ehkä Ivaria lukuun ottamatta, ole valmis uudenlaiseen naiseen, mistä heitä ei tietenkään voi syyttää. Kaikki kirjan henkilöt ovat eläneet niin rankkaa aikaa, että entisenlaisenkin elämäntavan ja ajatusmaailman jonkinmoinen ylläpitäminen on ollut hankalaa. Ivarin ja Henrietten suhde voi hyvin. Vain Ivarille voi vaimo sanoa noin vain, että tämä on aikamoinen tollo. Henriette tuntee miehensä ja suhtautuu tämän kirjoitteluun alistuneen hyväksyvästi. He keskustelevat Ivaria kiinnostavista aiheista. Henriette on siis miehensä kumppani. Kuka muu kirjan mies vaihtaisi puhtaan pöytäliinan ja valmistaisi ilta-aterian työstä palaavalle vaimolleen? Ivarin kirjoitukset olisivat varmaan tämän lukujakson ykkösfilosofiaa, mutta en jaksa oikein keskittyä niihin. Ivarin kirjoitus näyttää vetävän yhteen hänen ja samalla koko ystävysjoukon elämän ja ottaa kantaa maailman tapahtumiin. Päällimmäiseksi mieleeni jäi rakkauden ja yksilön kohtaamisen sanoma.
|
||
PalautettaAsko Korpela: Onpa hieno yhteenveto
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20070721 (20070627) o AJK kotisivu o Westo o Webmaster