Punaisten ja valkoisten toimiaPunaisten vallankäyttö passipakkoineen kuulostaa hieman oudolta, mutta olivatpa he varmaan oudon tilanteen edessä hämmentyneinä itsekin. Valta oli saatu, mutta miten sitä voi käyttää? Kun normaali elämänmeno loppui, jäi normaalin toimeentulon ylläpitävä toiminta tekemättä, mm. lehmät syöttämättä. Enok vaikuttaa mieheltä, joka huonoista puolistaan huolimatta on järkevä. Hän haluaa muutosta, muttei hinnalla millä hyvänsä. Hän on jotenkin herrasmiesmäinen kuitteineen ja huolineen Allusta. Lukija aavistelee, että Enokin käy huonosti, vaikka hän ei olekaan tappajien joukossa. Ei tällaisen myrskyn keskellä ole tilaa järjelle. Olisiko koko sisällissota voitu välttää? Ovat varmaan tästäkin viisaammat tutkimuksia tehneet. Tätä lukiessa tuntuu siltä, että työläisten pitkään patoutuneet eriarvoisuuden tunteet eivät olisi voineet purkautua "sivistyneesti". Luku Björknäsin takavarikosta on hieno, se kuvaa molempien osapuolten ajatuksia ja tunteita ja näyttää, että mahdollisuus yhteisymmärrykseen on todella kaukana. Vain lapsen nälkä oli tässä tilanteessa kaikkia yhdistävä tekijä. Jos punaisten toiminta ei vaikuta kovin järjestelmälliseltä, ei sellaista näytä valkoistenkaan touhu olevan. Tosin hatarasti muistan, että punaisten kannatus ja voima oli suurin Tampereen eteläpuolella, joten valkoisilla ei tainnut todella olla paljon mahdollisuuksia. Tässäkin puhutaan Mannerheimin joukoista, mutta en muista, missä hän olisi päämajaansa pitänyt. Jouko Vahtolan kirjasta selvisi: Seinäjoki.
Historian kirjan antia fiktion ymmärtämiseenSen verran jäi huono historian tuntemus vaivaamaan (tai siis huono muisti - minulla on aina ollut hyviä historianopettajia koulussa), että lukaisin Jouko Vahtolan Suomen historia jääkaudesta Euroopan Unioniin -kirjasta, mitä 1900-luvun alun tapahtumista sanottiin. Pidän tästä kirjasta, koska siinä on lyhyesti koko Suomen historia. Siis Vahtolasta: Ensimmäiset eduskuntavaalit oli pidetty 1907 (olisihan tämä pitänyt juhlavuodesta muistaa), ja porvarillisilla oli niukka enemmistö. Eduskunta ei kyennyt kunnolla toimimaan: Vahtolan mukaan se hajotettiin yhä uudelleen. Vaikka vuoden 1916 eduskunnassa sosialistit saivat enemmistön, eivät uudistukset edenneet. Osaksi se johtui erimielisyyksistä, mutta osaksi venäläisten vastustuksesta. Bobrikovin toiminta sai yhä useammat vastustamaan Venäjää, ja Bobrikovin murha on tavallaan Westönkin tapahtumien alkusysäys. Vahtolan mukaan luottamus eduskunnan ja demokratian mahdollisuuksiin horjui. Eduskunnan työtä häiritsi kysymys Suomen valtiollisesta asemasta. 20.3.1917 annettiin manifesti, joka kumosi kaikki Suomen perustuslaillisia oikeuksia loukkaavat lait ja asetukset. Porvarilliset edustivat myöntyvyys- ja yhteistyölinjaa, jonka mukaan korkeinta valtaa käyttäisi Venäjän väliaikainen hallitus, kun taas sosiaalidemokraatit vaativat valtaoikeuksia Suomelle. Porvarit ja sosialistit hyväksyivät kuitenkin yhdessä "yhteisessä rintamassa, viimeisen kerran" ns. valtalain, jonka mukaan eduskunta sai korkeimmat valtaoikeudet. Westön kirjassa ei näitä poliittisia kuvioita juuri käsitelty. Tosin ensimmäisen kirjan toisessa luvussa mainittu "vapauden kevät 1917" voisi tarkoittaa juuri tätä Suomen poliittista vapautumista. Vahtolan kirjassa on hauska kuva Espoon Sälörenissä vuonna 1916 linnoitustyömaalla työskennelleistä kiinalaisista. Venäjän työväki todella liikkui laajalti. Tai heitä varmaan liikuteltiin. Oikeastaan kuvassa ei ole mitään hauskaa, väsyneen näköisiä miehiä. Mutta ajatus Espoossa liikkuneista kiinalaisista kutkuttaa mielikuvitusta. Vahtolan tiiviistäkin esityksestä huomaa, että tilanne vaihteli koko ajan, milloin oli sosialistinen eduskunta, milloin porvarillinen. Yleislakko oli punakaartien voimannäyttö, ja kun Venäjällä oli vihdoin bolshevikkivalta, saatiin Suomeenkin itsenäisyys ja saman tien lait, "joilla toteutettiin kahdeksan tunnin työpäivä, uudistettiin kunnallislait ja demokratisoitiin kunnallisvaalit". Ehkäpä toisenlaisessa maailmantilanteessa tämä olisi riittänyt, ja Enok kumppaneineen voinut toteuttaa lisää uudistuksia rauhallisesti ja demokraattisesti. Mutta Vahtolan kirjasta käy ilmi, että yhteiskunnan rauhaa uhkasivat sekä maailmansota, joka saattoi kääntyä mihin suuntaan tahansa, että Venäjän kaoottinen tila. Suomessa kahtiajako oli vain vahvistunut, ja agitaatio sosialistisen yhteiskunnan puolesta oli kovaa. Koska senaatilla ei ollut tukenaan sota- tai poliisivoimaa, alkoivat oikeisto ja vasemmisto täyttää valtatyhjiötä omine kaarteineen. Kapina julistettiin alkaneeksi 26.1. (Päivää aiemmin hallitus oli julistanut suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, ylipäällikkönään Mannerheim.) Mannerheim valtasi Tampereen 5.4., ja samoihin aikoihin 3.4. ja 7.4. saksalaiset apujoukot nousivat maihin Hangossa ja Loviisassa. Ne pitivät 14.4. paraatin Helsingissä. Mannerheim valtasi 29.4. Viipurin, ja punaisten viimeinen vastarinta murtui 5.5. täällä Kymenlaaksossa. Mannerheimin voitonparaati pidettiin 16.5.
Toisen kirjan kertaustaWestön toinen kirja käsittää juuri kapina-ajan eli tammikuu-toukokuu 1918. Luettuani Vahtolan luin vielä uudestaan toisen kirjan sivulle 136 asti ja yritin hahmottaa kirjan tapahtumat suhteessa historian tapahtumiin: Enokin ja kumppaneiden valokuvausreissu oli ennen kapinajulistusta, Pecka-pojan kotimatka teatterilta kapinajulistusta seuraavana päivänä, Ivar Grandellin muistiinpanot 2.2., Allu seikkailee Björknäsissä helmikuun auringossa, Eccun lähtö Helsingistä Runebergin päivän aattona ja Zwigun tappo 17.2. eli tähänastiset tapahtumat sijoittuvat vielä punaisten vahvan vallan ajalle. Helmikuun lopussa Eccu, Cedi ja muut valkoiset vapaajoukkolaiset kuljetaan pilkkahuutojen säestyksellä Helsinkiin. Ruotsin konsulaatin edustaja valvoo valkoisten kohtelua. Tämäntapaisista asioista Vahtolan kirja ei mainitse mitään, mutta kirjassa sanotaan suojeluskuntien toiminnan tukahtuneen pahoin jo suurlakon aikana, eli jos jonkinlaisia vapaajoukkoja on ollut, ne ovat olleet pieniä verrattuna pohjoisemman Suomen valkoisiin joukkoihin.
|
||
PalautettaPirkko Koskela: Kiinalaisista saaristossa
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20070423 (20070421) o AJK kotisivu o Westo o Webmaster