Mutta Dostojevski muistui mieleen myös muuten tämänkertaista
lukujaksoa lukiessani. Mielestäni henkilöiden kuvauksessa on
jotakin dostojevskimaista. Tietysti on niin, että kun haluaa nähdä
dostojevskimaisuutta, sitä on sitten myös näkevinään.
Mutta tämä henkilöiden sielunelämän yksityiskohtainen
kuvaus ja se että 'hyviä' henkilöitä ei nähdä
ihan kokonaan hyvinä eikä 'pahoja' kokonaan pahoina. Minusta
sellainen on dostojevskimaisuutta. Olisiko siis Westö tietoisesti
tavoitellut dostojevskimaisuutta? Voisi hyvin ollakin. Kyllä on mahdollista
myös että vaikka ei olekaan tavoitellut, on kuitenkin tavoittanut.
Voisihan olla, että on äskettäin lukenut ja … Mitähän
itse sanoisi, jos tästä kysyttäisiin?
Allu ja Mandi kirjan päähenkilöinäKohta luku-urakan alussa Westön heittäessä silmillemme aivan hirmuisen henkilökaartin, arvailtiin että ketkä heistä voisivat olla kirjan päähenkilöitä. Allusta ja Mandista oli muistaakseni puhe jo siinä vaiheessa. Arvattiinko vai siitäkö pääteltiin, että Westö sanoi heistä olevan puhe myös kirjan loppupuolella. Minä en itse mitään viitettä päähenkilöihin huomannut enkä osannut lukemastanikaan sellaista päätellä. Nyt kun ollaan jo melkein lopussa, on ollut puhe niin monesta henkilöstä niin tasavahvasti, etten vieläkään osaa pitää ketään muita selvemmin päähenkilönä. Tässä suhteessa ei siis ehkä noudateta Dostojevskin periaatteita. Dostojevskilla on aina hyvin selkeä päähenkilö ja usein pari kolme 'melkein päähenkilöä'.Kyllä Allu ja Mandi minulle ihan oikeiksi päähenkilöiksikin
kelpaavat tai ainakin 'melkein päähenkilöiksi'. Jos eivät
nämä päähenkilöitä, niin kuka olisi? Olisiko
siis ehkä elämä Helsingissä? Sen voidaan hyvin katsoa
olevan ainakin pääosassa, mutta eihän elämä tietenkään
mikään henkilö ole.
Allun politisoituminenAllu kuvataan hyvin tiukkana periaatteen miehenä. Minusta Westö onnistuu myös täydellisesti ja johdonmukaisesti kuvaamaan Allun poliittiset asenteet. Hän näyttäytyy puhdasverisenä vasemmistolaisena ja on valmis uhrauksiin linjansa hyväksi. Niitä hän joutuu tekemään nimenomaan urheilu-urallaan. Hän olisi kyllä kelvannut porvarillisen puolen jalkapallojoukkueisiin, varsinkin alussa, kun ei hänen vasemmistolaisuutensa ollut niin hyvin tiedossa eikä siis vielä ollut taakaksi. Mutta vähitellen se muodostui taakaksi. Pelättiin jopa yleisön boikottia ja ilkivaltaa, jos sellainen mies kuin Allu Kajander olisi kentällä.Eccun lopullinen rappioLucie oli yrittänyt nostaa Eccu Widingin päätä pinnalle siinä kuitenkaan onnistumatta. Nyt on pikkuveli Cedin vuoro. He olivat olleet koulutovereita, mutta eivät sitten kolun jälkeen kovin paljon olleet pitäneet yhteyttä. Nyt Cedi osittain sisarensa vihjeestä / vaatimuksesta / ohjeen mukaan yrittää lähestyä Eccua. Mikä olisi sopiva vipusin? Musiikki varmaan. Tiedetään ettei Eccu ole jatsin ystävä, siitä ei siis apua. Mutta Eccu hyväksyi 'skrammelmusik' - tässä tyypillinen sana, jonka tarkkaa merkitystä en tunne, mutta tuntemattomuus ei vähäänkään häiritse lukuelämystä. Tätä musiikin lajia edustavat Pecka Luther ja Misja Rothmann. Ovatkohan todella historiallisia henkilöitä vai miksi on Westö valinnut tällaiset etunimet, suomalaisen Pekka ja venäläinen Misha, kuten nimet suomeksi kirjoitetaan? Tämän tapaisia kysymyksiä kirjoittajalle on matkan varrella kertynyt 'huru mycke'. Eikö Westö voisi avata nettisivustoon sivun FAQ - Frequently Asked Questions? Aihetta olisi. Mutta ehkä hän pitää parempana sanoa 'Minkä kirjoitin, sen kirjoitin' ja jättää selitykset sikseen. Taide puhukoon puolestaan sellaisena kuin se on. Sekin varsin jämerä ja hyväksyttävä näkökanta. No, Cedin yritykset valuvat auttamattomasti hiekkaan. Eccu ei ole kuiville vedettävissä, hän on luuseri ja jää luuseriksi.Allu ei ole luuseriMutta Allu Kajander ei ole luuserin lähtökohdistaan huolimatta luuseri. Hän pitää kiinni periaatteistaan ja kovalla työllä ja yrittämisellä pääsee melkein vihreälle oksalle. Ensinnäkin hän sai puolisokseen sen naisen, Mandin, jonka hän merille lähtiessään jo oli valinnut. Mandille lankesi Allussa kova osa. Ei hän huonosti vaimoaan pidellyt, mutta Allun tiukat periaatteet estivät häntä tarjoamasta perheelleen hyvää elämää. Syntyi poika Tuomas. Allu nimenomaan halusi pojalleen tämän nimen ja juuri tässä muodossa. Poika olisi epäilevä Tuomas, eikä uskoisi porvarien valheita.Berliinein olympialaisten aikoihin Allu ja hänen pelikaverinsa saivat ajatuksen: Suomi voittoon Antwerpenin työväen olympialaisten jalkapallossa! Johan oli idea! Niinkö pitkälle siis sittenkin veisi Allun Montevideo-potku. Harjoittelu aloitetaan. Löytyykin vielä toinen hyvä pelaaja, Pali Asplund, jolle Allu opettaa ihmepotkunsa. Oppilas oppikin sen niin hyvin, että on siinä parempi kuin oppimestarinsa. Tämä ei Allua sureta. Hänessä on siis aitoa yhteishenkeä. Mutta tässä asiassa käy Allulle huonosti. Hän joutuu poliittisen toimintansa takia vankilaan ja valtiollisen poliisin silmätikuksi. Ei saa passia. Allu joutui mustalle listalle myös työnhakijana. Ei saanut töitä, koska oli vasemmistoaktivisti ja osallistui poliittiseen yhdistystoimintaan. Oliko tosiaan niin, että tuohon aikaan työmies ei saanut olla kaikessa rauhassa työväenhenkinen? Ehkä siis kuitenkin sai olla työväenhenkinen, mutta ei aktivisti. No porukka saatiin Antwerpeniin, mutta sen kävi huonosti: sai selkään sekä Norjan että Saksan joukkueelta. Mutta kukaties ei näin olisi käynyt, jos Allu parhaassa kunnossaan olisi ollut mukana.
|
||
PalautettaPekka Pihlanto: Päähenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20070712 (20070712) o AJK kotisivu o Westo o Webmaster