Allu tulee tapaamaan MandiaTarkemmin katsoen tässä onkin vähän erikoinen ajankohdan määrittely: sama ilta, jolloin vanha Rurik Lilliehjelm menehtyi tenniskentällä. Miksi lie Westö sen näin laittanut, varsinkin kun sitten sanoo: '… men det kunde ju inte Mandi veta.' Tämä oli siis vain näitä historian yhteensattumia. Ei ehkä sittenkään hullumpi tehokeino kirjailijan arsenaalissa. Muistuukin mieleen tämän alan ennätys minun lukukokemuksissani: Max Frisch - Homo faber. En itse asiassa muista siitä muuta kuin että siinä kolme ihmiskohtaloa liittyy toisiinsa niin mielikuvituksellisella tavalla, että sitä miettii koko lukemisen ajan ja vielä sen jälkeenkin - vaikka nyt jo onkin mielestä häipynyt.Mikä mahtaa olla Allun ikä? Lapseksi olisin kuvitellut, mutta
kyllä kai kuitenkin lähempänä 20 täytyy olla.
Miehen asialla on. Mandia, pelikaverinsa Kaitsun isosiskoa tavoittelee.
Tuo pikku lahjan, salaperäisen käärön. Odottaa, että
Mandi sen kohta avaisi. Jaa, jaa, sattuupa olemaan omallakin kohdalla tällainen
tapaus, yli 50 vuoden takainen. Käy sitten ilmi, että tämä
on ikään kuin lähtiäislahja, sillä Allu on lähdössä
merille. Jaha, siinä se ikäkin tulee, muka 19 täyttää.
Jää kiinni pikku valheesta. Täytyy olla 16. Vähän
yli vuoden kuluttua 17! kuten itse toiveikkaasti sanoo. Tulee puheeksi
syyt merille lähtöön. Tienesti on mielessä: kasvatusisä
ja äiti sairastelevat. Puolet tuloistaan kuvittele Allu voivansa heille
lähettää. Luettelee asioita, joita ei merillä kaipaa,
mutta on myös niitä joita kaipaa: Mandia eniten. 'Stackars lilla
pojke' ajattelee Mandi. Kohtaaminen päättyy kovin viehättävään
pikku eleeseen, hajuveden hieraisemiseen korvan taa, jolla Mandi ikään
kuin hyväksyy Allun lähestymisen. Allu on otettu ja lähtee
sanoen: ' Men de kommer att bli vi två ti sist, du får se'.
Saanemme siis mekin nähdä.
Pöytä 16 joutuu vielä sulattelemaan sodan vaivojaToisilta se käy nopeammin, toisilta hitaammin - sodan vaivojen sulattelu. Kymmenen päivää Rurik Lillihjelmin hautajaisten jälkeen juhlitaan juhannusta perheen huvilalla tusinan kutsuvieraan läsnä ollessa. Eikä iloliemestä ole puutetta. Mitenkähän se oikein oli? Mitä tarkoitti kieltolaki? Oliko vain kaupanteko alkoholilla kiellettyä vai oliko todella myös hallussapito ja/tai nauttiminen rikos? Kyllä kai myös jälkimmäinen. Niin että rikoksen poluilla ollaan, kun hienoja juomia tarjotaan ja nautitaan. Juopumus sitten laukaisee estoja sekä puheissa että käytöksessä. Jotkut harjoittavat teerenpeliä: 'orrspel förekom, naturligtvis'. Ei kuitenkaan mitään dramaattista tällä rintamalla tapahdu ja naisten mainitaan alkaneen vetäytyä huoneisiinsa paitsi Lucie, joka kykenee yöllä vielä tennisotteluunkin. Ja voittaa selvin numeroin innokkaan ihailijansa Telemachos Christidesin.Julhlia jatketaan vielä toisenakin päivänä. siihen aikaanhan juhannusta tietenkin kaksi päivää vietettiinkin. Toisena päivänä alkavat siten jo poliittiset mielipiteetkin pulpahdella esiin keskustelussa ja alkaa löytyä särmää puheissa. Kinaa syntyy sisarusten kesken ja 'Håll käften, Lucie!' kaikuu. Tunnetusti 'toista maata' oleva Ivar Grandellkin avaa sanaisen arkkunsa ja sanoo painavasti: 'Quod erat demonstrandum'. Tietenkään ei tässä yhteydessä ole mikään geometrian teoreeman loppulausahdus. Mainitaan myös muutamia tulikuumia paikannimiä. 'Det har aldrig hänt och jag vill aldrig mer höra dej säja ett ord om den saken.' - Mielestäni kirjailija on todellinen mestari. Lukujakso päättyy sovinnollisiin yhteistuumiin yrittäjyyden hengessä. Lucie tarjoaa juuri saamiaan tai pikemminkin kohta tulossa olevia perintörahojaan Eccu Widingin menestyvän valokuva-ateljeen investointeihin, kameroiden ostoon. Ihan kuin olisi kaupan muutakin kuin rahaa, ehkä samaa kuin alakerrassa edellä.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20070521 (20070521) o AJK kotisivu o Westo o Webmaster