|
Tuttuja taas
Kreikkalaisilla oli aineellinen, mutta myös henkinen ylivoima, sillä Turmsin näkemyksen mukaan kreikkalaisten vahvuutena oli joukkojen järjestys ja yhdenmukaiset taistelutavat. Lisäksi heitä oli onnistanut saada vanha tuttumme, merirosvopäällikkö Dionysios laivastoineen tuekseen.
Kreikkalaisten aloitettua hyökkäyksen Hamilkas antoi sytyttää Himeran porttien eteen rakennetut hirsimurrokset, mutta siitä ei juurikaan ollut apua. Etruskit menettivät ensimmäisessä taistelussa enemmän kuin puolet miesvahvuudestaan.
Auringon alkaessa jo painua kreikkalaiset hyökkäsivät vielä Hamilkaan voittoisan oikean siiven selustaan.
Tunnustaen tappionsa Hamilkas peitti päänsä ja laskeutui sodanjohtokukkulaltaan. Kydippe ryntäsi teltastaan ja iski veitsen Hamilkaan kurkkuun ja antautui sen jälkeen Syrakusan tyranni Gelonille.
Tietämättä Kydippen ratkaisusta hänen puolisonsa luopui Kartagosta ja antautui myös Syrakusan valtapiiriin.
Sikanit Hiuls johtajanaan veivät vihreän oksan Akragaan tyrannille Theronille ja hyökkäsivät verivihollistensa Segestan ja Eryxin maan elymilaisten kimppuun näin hakien hyvitystä kärsimästään vainosta.
Sikanien ansiosta Theron säilytti valtansa, ilman sikanien apua olisi Gelon helposti nujertanut Theronin.
Lähtö Syrakustasta
Etruskit päättivät myydä henkensä kalliisti ja tekivät laivoillaan yllätyshyökkäyksen, joka onnistui. Lopulta etruskit laskivat maihin Kymessa, jonka tyranni Demadotos otti heidät ystävällisesti vastaan. Demadotos väitti olevansa Rooman viimeisen hallitsijan Tarquiniuksen laillinen perillinen. Koska hän ei ollut saanut korvausta Tarquiniuksen omaisuudesta hänen oli vaadittava etruskien sotalaivat pantiksi.
Ateenan laivaston kuultiin tuhonneen persialaisten laivaston Salamiin salmessa. Persialaisten tilanne näytti huonolta ja näin etruskien sotaretken tavoite näytti jääneen saavuttamatta. Kreikkalaiset olivat nyt päinvastoin entistä mahtavampia.
Kuultuaan etruskien tukalasta asemasta Lars Arnth Velthuru lähetti Demadotokselle viestin kaupallisista pakotteista, jollei Demadotos päästäisi etruskien sotalaivoja miehistöineen lähtemään.
Oraakkeli Hierofila tunnistaa Turmsin
Demadotos päätti, että asian saisi ratkaista Kymen oma oraakkeli Hierofila. Lopulta Hierofila saatiin lausumaan jotakin ja hänen sanansa oli:”Laivoja Demadotos ei tarvitse, vain tunnuskilvet.”
Ennenkuin kohtaaminen Hierofilan kanssa päättyi Turms sai henkilökohtaisen ennustuksen oraakkelilta:”Näen järvesi, näen vuoresi, näen kaupunkisi. Etsi niin löydät. Kolkuta niin sinulle avataan.”.Oraakkeli kehotti Turmsia katsomaan taakseen ja vähitellen Turms erotti vuoren seinämästä mykän, valkoiseen vaippaan kietoutuneen hahmon, joka kurkotti eteenpäin ja osoitti pohjoiseen.
Hierofila kertoi Turmsille, että hänen tulonsa oli ennustettu ja että hänet oli tunnettu. Hänen oli nyt vain määrä etsiä itseään tunnustaakseen itse itsensä.
Tapaaminen päättyi tuttavalliseen rupatteluun, jonka kuluessa Hierofila ennusti Aleksanteri Suuren valloitusretket, tulevien sotien panssarivaunut ja hävittäjäkoneet.
Demadotos ymmärsi oraakkelin ennustuksen niin, että irroitutti molempien laivojen tunnuskilvet ja päästi etruskit purjehtimaan pois Kymen kaupungista.
Vaikka Waltari ilmeisen sujuvasti selostaa taisteluiden kulun, näkyy tässäkin luvussa, miten hän oli kärsinyt sotakokemuksistaan, kun hän antaa oraakkelin ennustaa tulevien sotien kauhuja.
|