Maanjakoesitys
Tertius Valeriuksen kauan hellimä ajatus maan jakamisesta maattomille tuli aikanaan senaatin käsiteltäväksi, mutta nyt ei enää Tertiuskaan sitä kannattanut, ilmeisesti siitä syystä, että hän oli saanaut perillisen. Turms arveli, että Arsinoe oli vaikuttanut Tertiuksen ajatteluun, mikä tuntuukin todennäköiseltä.
Tämä käyöts arvoitiin yleisestikin järkeväksi ja Tertius Valerius sai arvonantoa paitsi patriisien ja senaattoreiden myös omien sukulaistensa keskuudessa. Hän näytti pysyvän voimissaan, vaikka tai ehkä juuri sen vuoksi että kieltäytyi Arsinoen tarjoamista vahvistavista lääkkeistä.
Suurkuningas Dareioksen kuolema
Uutinen Dareioksen kuolemasta kiiri ympäri maailmaa, ja kreikkalaiset riemuitsivat viettämällä kiitosjuhlia Herakleen alttarin ympärillä. Dareioksen poika Xerxes lähetti lähettiläänsä Ateenaan ja muihin Kreikan kaupunkeihin vaatimaan näiltä maata ja vettä. Persian toivottiin tuovan rauhaa ja turvallisuutta ja Roomaankin ehätti suurkuninkaan hovista vanhan tuttavamme Xenodotos, jonka Turms yhytti Merkuriuksen temppelin edessä. Xenodotos oli ilmeisesti tunnustelu- ja tiedustelumatkalla, joten hänen kannaltaan tapaaminen oli onnenkantamoinen.
Turms toimi oppaana ja pystyikin varmaan kertomaan myös Xenodotosta kiinnostavia asioita, joista Rooman valtiomuoto tuntui olevan mielenkiintoisin. Se esti yksinvallan ja edellytti jokaisen osallistuvan armeijan ylläpitoon.
Xenodotos oli majoittunut siistiin majataloon eikä Turms halunnut näyttää hänelle surkeaa Suburran majapaikkaansa, vaan kutsui Xenodotoksen vieraaksi maatilalleen. Matkalla sinne Xenodotos kertoi vauraista oloistaan Susassa ja Persepoliissa, taloistaan ja orjistaan.
Turmsin varallisuuden Xenodotos saattoi pian itse todeta: vaatimattomat asumukset, pari vanhaa orjaa, lähde, koristepuita, tuoreista tarpeista valmistettu maalaisateria ja Misme tarjoilijana. Aterian ollessa lopuillaan alkoi Xenodotos varovaisesti tiedustella Turmsin lojaalisuutta kreikkalaisia kohtaan. Turms totesi ihmeekseen tuntevansa jopa katkeruutta kreikkalaisia kohtaan, ja kertoi kyllästyneensä heihin. Xenodotoskin joonialaisuudestaan huolimatta sanoi Ateenan olevan levottomuuden ahjo koko maailmassa!
Xenodotos kertoi, että suurkuninkaan lähin tavoite on vallata Kreikan emämaa ja sen vuoksi oli tärkeätä sitoa Sisilian mahtavat kaupungit sotaan lännessä. Sen jälkeen kun Kreikka olisi vallattu olisi vuorossa Italia.
Turms ajatteli muistaen etruskikaupungeissa näkemiään sokea mies/koira/karttu-näytöksiä, että ehdoin tahdoin hän sitoi säkin päähänsä ja tarttui karttuun valiten puolekseen persialaisen ylivallan. Hän paljasti Xenodotokselle solmineensa tuttavuuksia etruskikaupungeissa ja olevansa valmis vakuuttamaan etruskeille, että oman valtansa turvaamiseksi heidän olisi järkevää tukea Kartagon sotaretkeä.
Ymmärrettävästi Xenodotos oli ihastuksissaan näin auliista ja asioista perillä olevasta apulaisesta. Hän tarjosi Turmsille kultaa ja suurkuninkaan suosiota, mutta Turms oli kai jo sydämessään tunnistanut oman heimonsa sillä hän kieltäytyi palkkioista ja päätti olla mukana taistelussa Himerassa, vaikka Xenodotos mainitsikin, että viisas panee muut taistelemaan ja tarkastelee tilannetta kauempaa. Xenodotos irroitti kaulastaan painavan kultaketjun ja pyysi Turmsia ottamaan sen muistoksi. Sivumennen hän huomautti, että palat olivat samanpainoisia eikä niissä ollut persialaista leimaa ja ne voisi irroittaa yhden kerrallaan.
Persialaisten lähettinä
Turms neuvotteli Tarquiniassa Lars Arnth Velthurun ja tämän isän kanssa. Vanha Velthuru, Aruns, oli vakuuttunut, ettei jumalien tarkoitus ollut, että yksi ihminen hallitsisi koko maailmaa. Kaikki kansat olivat samanarvoisia ja ihmisen kärsimys sama. Kymmenen vuotta voi ihminen lunastaa jumalilta elinaikaa lisää ja sata vuotta kansa tai kaupunki, mutta enempää ei kukaan voinut saada. Nuorten tapaan Arnth kävi kärsimättömäksi, mutta Aruns vakuutti, että joka miekkaan tarttuu hän miekkaan hukkuu.Tuttu lause meille!
Arunsin kärsimättömyyden vuoksi Aruns korotti poikansa sijaishallitsijaksi, jotta tämä voisi itse Volsinissa neuvotella muiden etruskikaupunkien edustajien kanssa. Turmsille hän sanoi olevansa iloinen saatuaan nähdä tämän ja pyysi, että Turms muistaisi häntä tullessaan valtakuntaansa.Uuden testamentin evankeliumin mukaan saman lauseen lausui ryöväri ristillä Jeesukselle.
Lars Arnth otti asiakseen valmistella maaperää muissa etruskikaupungeissa, joten Turmsin ei tarvinnut enää ajaa Xenodotoksen asiaa ja niin hän jäi Tarquiniaan odottelemaan liittokunnan päätöstä. Se tiedettiin, että molemmat elossa olevat lukumot kieltäytyivät ottamasta osaa sotavalmisteluihin, koska lukumo on rauhan ruhtinas. Liittokunnan päätös oli, että kukin kaupunki päättäisi itse, tahtoiko antaa apua Kartagolle ja tapahtuisiko se kaupungin nimiin vai vapaaehtoisia värväämällä.
Xenodotos oli ihastunut tulokseen. Myöhemmin tosin kävi ilmi, että monet ylhäiset etruskit olivat paljastaneet sotasuunnitelmat vierasystävinään tuntemilleen kreikkalaisille, vaikka suunnitelmien piti olla salaisia.
Xenodotos oli varannut kultaisia häränpäitä suunnitelman rahoitukseksi eikä voinut viedä niitä takaisin. Turms ehdotti, että tällä kullalla ostettaisiin rautaa Populoniasta ja salakuljetettaisiin se sikaneille. Muutama häränpää olisi soveliasta lähettää Lars Arnthille parin sotalaivan rakentamista varten.
Sotaa valmistellaan
Kartago oli valinnut sotapäälliköksi Hamilkaan, jolla oli sodan ajan itsevaltiaan oikeudet. Hiuls oli liittynyt Hamilkaan joukkoihin taisteluun kreikkalaisia vastaan. Jälkeenpäin Turms analysoi taistelujen kulkua ja totesi, että ongelma oli kreikkalaisten yhtenäinen sodankäyntivarustus ja- taito ja toisaalta liittoutuneiden hajanainen, monenlaisia sodankäyntitaktiikoita soveltavista joukoista koostuva armeija.
Lisäksi kävi ilmi, että Rooma rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksensa jaheitti verisen keihään Veijiin sitoen näin Veijin lupaamat joukot.
Turms toimi tulkkina Hamilkaan ja etruskien päälliköiden välisissä neuvotteluissa. Kun Turms kertoi roomalaisten taistelutavoista, Hamilkas sanoi, että hän sotisi kartagolaiseen tapaan.
Sodan alla Hamilkas järjesti ylelliset pidot ja siellä Turms taas tapasi erään vanhan tuttavan, nimittäin Kydippen, Anaxilaoksen puolison.Hän oli Hamilkaan panttivankina, takeena että Anaxilaos pysyisi Hamilkaan puolella. Kydippe valoi ensin taisteluintoa soturiehin ja muisteli sitten tapaamistaan Turmsin kanssa niin pitkään ja perusteellisesti, että Hamilkas, joka oli ihastunut Kydippeen, tulistui, muistutti tätä tämän panttivangin asemasta ja kehotti häntä poikineen palaamaan eunukkien vartioitavaksi. Kydippe poistui paikalta kumartaen kaikille puhuttelemilleen sotureille – arvokas poistuminen eikä suinkaan vangin nöyrä vetäytyminen!
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pirjopäivi 20091123 (20091123) o Ajk kotisivu o Turms o WebMaster