Xenodotoksen ja Arsinoen suunnitelma
Panormokseen matkalaiset saapuivat yleisen ihmetyksen ja jopa kunnioituksen tunnelmiin. Kartago oli asettanut tullimiehiä Panormokseen ja nämä arvelivat olevan hyväksi, kun kauppasuhteet sikaneihinkin saataisiin toimiviksi. Näin he päättelivät Turmsin sikanipäällikköasusta. Tyrheeni puolestaan pääsi tullimiesten käsistä vähin vaatein, sillä Panormoksessa haluttiin viljakaupan Rooman kanssa jatkuvan tuottoisana ja tyrheeni edusti Rooman kauppiaita.
Arsinoe ilmoitti, että hän oli kylliksi jo uhmannut meren vaaroja eikä hän aikonut lähteä purjehtimaan Roomaan. Hän oli kertonut Turmsista kaiken Xenodotokselle antaen tälle näin neuvotteluvaltin. Xenodotoksen suunnitelma oli, että Turms matkustaisi hänen kanssaan Jooniaan ja sieltä suurkuninkaan eteen Susaan.
Turms oli oppinut sikanien luona itsensä hillitsemisen taidon eikä paljastanut ilmeelläänkään, että jotain epämieluisaa oli tekeillä. Arsinoelle hän tosin tiuskaisi, että parempi olisi ollut, jos Arsinoe olisi syntynyt mykäksi.
Turms kertoi enteiden olevan vahvempia kuin koskaan ennen ja niiden mukaan hänen oli lähdettävä pohjoiseen:”Seuraa sinä Xenodotosta, Arsinoe, jos tahdot..” Turms lausahti jossain määrin viinin rohkaisemana.
Xenodotos oli kuunnellut keskustelua ja sanoi Turmsin paljastaneen itsensä käyttämällä kreikkalaista manausta. Kävi ilmi, että Arsinoe oli kertonut temppelin polttamisesta ja merirosvoudestakin. Turms suuttui ja kertoi itse ilmoittautuvansa poliisille mieluummin kuin lähtevänsä Xenodotoksen mukana itään. Xenodotos huomasi Turmsin järkähtämättömyyden, pyyteli anteeksi kiristysyritystään ja ehdotti että Turms vielä miettisi.
Kun tuuli kääntyi länteen, Xenodotos päätti lähteä. Arsinoe sai kaikki Turmsin varat. Hannaa hän ei kuitenkaan saanut. Turms oli jäänyt Lars Alsirille velkaa ja tämän velan hän pyysi Xenodotosta maksamaan, jos he sattuisivat poikkeamaan Himeraan. Xenodotos lupasi. Laiva irtosi laiturista. Se loittoni rannasta Arsinoe ja pieni Misme mukanaan.
Turms oli murheissaan, mutta Hanna tuli lohduttamaan.
Seuraavana aamuna Arsinoe kuitenkin ilmestyi Turmsin vuoteen viereen. Kun Xenodotoksen ja Arsinoen juoni ei ollut tepsinyt vaan Turms oli jäänyt rannalle, Arsinoe oli halunnut palata. Turms arveli joutuvansa vielä kalliisti maksamaan Arsinoen paluun. Arsinoe yllytti Turmsia kutsumaan sopivaa tuulta. Yhdessä he kutsuivat tuulta ja saivatkin niin voimakkaan matkatuulen, että saapuivat Roomaan ennätysajassa. Lastin joukosta Turms löysi kiven, jonka otti talteen ja laittoi sen nahkapussiinsa muiden merkkikiviensä joukkoon.
Roomassa
Tyrheeni kertoili roomalaisista ja heidän kaupungistaan, Turms näki kukkulat, temppelit ja sillan. Siltaa pidettiin niin tärkeänä, että roomalaisten korkein pappi oli etruskien ajoilta perinyt nimityksen ylimmäinen sillanrakentaja. Latinan tuntejani muistellen palautui mieleeni nimitys Pontus Maximus. Etruskit tarkoittivat siltaa jumalien ja ihmisten välillä, mutta karkeat roomalaiset ymmärsivät termin konkreettisesti.
Raippakimpun ympäröimä kirves, joka oli muinaisessa Roomassa pyövelin ammattitunnus, tuo mieleen fasistien tunnukset, fasces.
Tyrheeni oli vakuuttunut, että Turms oli noita. Hän epäili, että toisi huonoa onnea, jos hän perisi Turmsilta maksun matkasta. Turmsin peitettyä toisen silmänsä, mikä oli etruskien pyhä ele, tyrheeni pelästyi ja ryntäsi tiehensä.
Turms sai oppaakseen vanhan roomalaisen, joka ihmetteli, missä hän oli Turmsin nähnyt aikaisemmin, sillä tämän kasvot olivat tutut. Arsinoe piti roomalaista todellisena auguurina, koska tämä oli hetken luullut Arsinoea jumalattareksi valepuvussa.
Vanhus pelästyi, kun Turms käytti pyhien lukumoiden sanoja. Vanhus osoittautui etruskiksi ja hän johdatti Turmsin seurueineen majataloon, jonne hyväksyttiin muukalaisia.
Auguurivanhus oli huomannut, ettei Turms ollut kreikkalainen eikä tavallinen ja halusi näyttää Turmsille kaupungin pyhiä paikkoja. He nousivat vuorelle ja auguurin opastaessa Turmsin enteet tulivat: hänen järvensä, hänen vuorensa, hänen yhdeksän vuottaan ja hänen hautansa.
Turms kuitenkan sanoi rukoilevansa hunnutettuja jumalia. Tästä auguuri varoitti:”Älä puhu heistä, tieto riittää, he ovat.”
Vuorelta laskeutuminen oli raskasta, toisin kuin nousu, ja Turmsia alkoi paleltaa.
Alamme siis lähestyä Tumsin salaisuutta, hänen alkuperäänsä ja hänen tehtäväänsä. Taidokkaasti kerrotaan ajankohdan kaupalliset ja muut intressit, muun muassa Rooman merkitys suolan tuottajana.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pirjopäivi 20091022 (20091022) o Ajk kotisivu o Turms o WebMaster