|
Turms esittelee itsensä lukijalle maalaamalla kasvonsa ja kätensä ja kiipeämällä pyhälle vuorelle. Alku vaikuttaa Zarathustramaisen mystiseltä, jopa merkin odottamista myöten, mutta onneksi kertomus lähtee vauhdikkaasti liikkeelle.
Waltarimaisia ominaispiirteitä kertomuksessa ovat muun muassa päähenkilön tuntematon syntyperä, päähenkilön parina seikkaileva sankari ja se, että kertojana on päähenkilö itse. Näinhän on muun muassa Sinuhessa ja Mikael Karvajalassa.
Antiikin tietämyksen testausta seuraa heti, sillä Turms joutuu Delfoin viisaitten tuomittavaksi. Oraakkeli on antanut suotuisan merkin, joten Turms selviää koettelemuksesta.
|