Pekka Pihlanto
23 Turmsin harharetket päättyvät

Waltari: Turms kuolematon 20091208-1331

Kuolemaantuomittu

Turmsin ja etruskien kotiinpaluu on murheellinen. Isä Velthuru ei moiti Turmsia, vaikka tämä sitä toivoisi. Sen sijaan Velthuru varoittaa kansanjoukon mahdollisesta raivosta. Velthuru tietää, että Turms oli sodanlietsonnassa vain välikappale. Turms lähtee jalkaisin Roomaan sairaana ja väsyneenä. Hänen maatilansa on säästynyt etruskien tuholta – naapuritilat on poltettu. Misme ja orjat ovat hengissä. Etruskien suojelulla on ikävä sivuvaikutus: Turms vangitaan maanpetoksesta ja hän joutuu virumaan sairaana kosteassa vankilassa. Onnekseen hän ei ole Rooman kansalainen, sillä hänet olisi heti tuomittu ja teloitettu. Misme tuo Turmsille ruokaa ja juomaa sekä kertoo totuuden: Hanna kantoi Turmsin lasta ja hänet myytiin foinikialaiseen bordelliin. – Lopulta Turms saa kuolemantuomion, koska hänellä on maatila Rooman alueella ja hän olisi voinut hakea kansalaisuutta.

Vielä kerran Arsinoe

Arsinoe tulee vierailulle tuomion tultua julkiseksi. Käy ilmi, että Arsinoe tiesi Turmsin Hannan lapsen isäksi. Välillä Arsinoe sanoo vihaavansa Turmsia, välillä rakastavansa. Turms huomaa, että Arsinoe uskoo vilpittömästi, että Hannan kohtalo on Turmsin vika, eikä hänen. Arsinoe väittää, että Hanna hukkui laivaonnettomuudessa – sitä Turms ei usko. Lopulta kumpikin antaa toiselleen anteeksi ja Arsinoe mainitsee keksineensä keinon Turmsin pelastamiseksi. Tämän jälkeen he eivät tapaa, mutta jonkinlaista rakkautta Turms tuntee tähän naiseen, vaikka onkin päässyt irti tämän lumouksesta. Kovin waltarimainen rakkaustarina.

Turms katoaa sumuun

Turmsin koppiin ilmestyy ennustajaeukko, jonka hän oli tavannut ensi kertaa Roomaan tultuaan. Nyt siitä on kulunut yhdeksän vuotta ja enteet alkaneet toteutua. Jotenkin Rooman valtaapitävät on saatu vakuuttuneiksi siitä, että pelottavat vieraat jumalat suojelevat Turmsia, minkä vuoksi tämä on vaivihkaa vapautettava. Peltoveljet saattavat hänet pyhän sumun peittäessä tienoon Rooman kaupungin rajalle, ja hän lähtee vaeltamaan etruskialueelle. Mismen elannon hän on turvannut kertomalla tälle kultaisesta häränpäästä.

Isänsä poika

Lopulta tarina alkaa saavuttaa huipentumansa. Turms löytää ”oman kaupunkinsa” Clusiumin, järvensä, vuorensa jne. eli hän tunnistaa paikat. Hän herää aamulla isänsä Lars Porsennan haudan edestä. Porsenna on historiallinen henkilö. Wikipedian mukaan: ”Lars Porsena (sometimes spelled Lars Porsenna) was an Etruscan king known for his war against the city of Rome. He ruled over the city of Clusium, sometimes referred to as Clevsin. There are no established dates for his rule, but Roman sources often place it at around 500 BC.”

”Lukumo, lukumo!”

Monet tunnistavat Turmsin ja paikalle alkaa tulla pappia ja kaupunkilaista tiet mustanaan. Pappien harmiksi huudot “Lukumo, lukumo”, täyttävät ilman. Lukumon täytyisi kuitenkin tunnistaa itse itsensä lukumoksi, mutta Turms ei ole vielä näin kypsä. Hän kuulee isänsä historian – tämä kuoli tapaturmaisesti viisissäkymmenissä – samoin oman kohtalonsa. Hän saa hienon asunnon täysine ylläpitoineen. Siellä hänen kelpaa mietiskellä maailman menoa ja mahdollista lukumouttaan. Turmsin harharetket ovat ilmeisesti päättyneet.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20091208 (20091208) o Ajk kotisivu o Turms o WebMaster