Pekka Pihlanto
21 Turms sodanlietsojana

Waltari: Turms kuolematon 20091129-2334

Tertius on piristynyt

Turms elää Roomassa vaatimatonta elämää. Hän seuraa myös Arsinoen ja Tertiuksen tekemisiä. Tertius on piristynyt ja saavuttanut yleistä tunnustusta – jopa sukulaisten taholta. Arsinoea tämä tuntuu harmittavan. Hän on Turmsin iloksi lihonnut ja vanhentunut ennenaikaisesti. Nainen taisi odottaa ukon kuolevan pian, jolloin hän perisi tämän omaisuuden – ja voisi hankkia nuoremman aviomiehen.

Kaverit kohtaavat

Turms tapaa sattumalta satamassa vanhan ystävänsä Xenodotoksen. Tämähän on se suurkuninkaan juoksupoika, joka tavattiin sikanien metsässä. Suurkuningas on kuollut, mutta Xenodotoksella on hyvät suhteet tämän vallanperijään. Turms vie ystävänsä maatilalleen ja tarjoaa tälle aterian. Xenodotos perehdyttää Turmsin suurvaltapoliittiseen tilanteeseen, mutta kysyy ensin, miten Turms suhtautuu kreikkalaisiin. Turms huomaa tympääntyneensä näihin – hänet pettäneet toverit, Dorieus ja Mikon, olivat kreikkalaisia, mikä vaikuttaa Turmsin arvioon. Hän ei tunne olevansa mistään kotoisin, mutta tuntee vetoa ennen kaikkea etruskeihin. Kreikkalaisista annetaan hyvin epämiellyttävä kuva. Turms saa tämän tunnustuksensa jälkeen kuulla, että persialaiset aikovat valloittaa Kreikan – eikä valloitus tule jäämään tähän. Suurkuningas Xerxeksen ideana on valloittaa koko maailma ja saada aikaan ikuinen rauha. Kuulostaa tutulta lähihistoriasta. Käy ilmi, että suurkuningas ei pidä Turmsin kirkonpolttoa syntinä, pikemminkin päinvastoin. T

urms on siis tunnettu henkilö suurkuninkaan hovissa. Hyvin usein Waltarin sankarit pääsevät vallan keskipisteeseen tai sen tuntumaan.

Turms värvätään

Suurkuninkaan intressissä olisi saada myös Sisiliaan pesiytyneet kreikkalaiset lyötyä Karthagon avulla. Lisäksi tarvittaisiin etruskien panosta. Xenodotos palkkaa Turmsin nostattamaan etruskien taisteluhenkeä. Palkka tulee olemaan suuri, mukaan lukien suurkuninkaan suosio. Turms ei ole kiinnostunut kummastakaan, mutta suostuu silti. Tehtävä ei tule olemaan helppo, sillä etruskit eivät ole kovin sotaisa kansa. Mutta, jos Turms saa heidät uskomaan, että Sisilian valloitus turvaisi heidän satamansa, hän voisi onnistua. Kaverukset nauttivat paahdettua possua ja paikallista viiniä. Misme tarjoilee. Xenodotos kohtelee tyttöä ja myös talon orjaa kohteliaasti, minkä Turms panee tyydytyksellä merkille. Turms aikoo itsekin osallistua Himeran valloitukseen, mutta ei kerro tästä toverilleen, joka pitää taisteluihin osallistuvia hulluina. Itse hän toimii mieluummin taustalla – poliitikkotyyppi siis.

Tehtävä suoritettu!

Turms lähtee Tarquiniaan nostattamaan etruskeja taisteluun. Vanha kaveri Lars Aruth Velthuru innostuu asiaan. Sensijaan tämän isä Lars Aruns Velthuru, lukumo, on vastaan. Kiista ratkeaa niin, että isä antaa vallan pojalle, joka lähtee muihin etruskikaupunkeihin sotaa lietsomaan. Isä-Velthuru lausuu Turmsille arvoitukselliset sanat, että tämä muistaisi häntä kun pääsee valtakuntaansa. Kyllä lukumo näköjään lukumon tunnistaa. Turms palaa Roomaan tehtävänsä yllättävän helposti suoritettuaan. Xenodotos tarjoaa palkkioksi kultaisia häränpäitään, mutta Turms ei ole nytkään rahalle perso. Suostuu kuitenkin ottamaan yhden talentin painoisen kultamöhkäleen pahan päivän varalle. Xenodotoksen kun olisi vaikea selittää rahastonhoitajalle, miksi rahaa ei kulunut enempää. Sitä annetaankin myös etruskeille sotavalmisteluhin.

Sotaretki Sisiliaan

Sotaretki Sisiliaan alkaa, mutta pienemmissä puitteissa kuin alkuun näytti. Kreikkalaiset ovat saaneet roomalaiset ylipuhutuiksi hyökkäilemään etruskien kimppuun. Nämä joutuvat siis suojelemaan kaupunkejaan. Turms rantautuu kutistuneen etruskijoukon mukana Himeran lähistölle. Sotatoimia johtaa karthagolainen Hamilkus. Hän viivyttelee Himeraun valtauksesssa. Samaan aikaan paikalle ovat marssimassa kreikkalaisten maajoukot. Turms ihmettelee Hamilkuksen politiikkaa, joka jättäisi hänen joukkonsa kahden tulen väliin.

Kydippe, vanha tuttu

Paikalle putkahtaa vanha tuttu, Himeran entisen tyrannin tytär Kydippe poikineen. Hän on antautunut Hamilkukselle panttivangiksi tarkoituksenaan estää Himeran tuho ja saadakseen Himeran antautumaan verettömästi. Tämän jälkeen Kydippen puoliso nostettaisiin Karthagon suosiollisella avustuksella Himeran johtoon. Kydippe on saanut Hamilkuksen päättämään, että Himeraa ei vallata ja ryöstetä, vaan odotetaan kreikkalaisten maavoimia ja lyödään ne. Kydippe flirttailee Turmsin kanssa, mikä harmittaa Hamilkusta. Tällä on siis lämmin suhde panttivankinsa kanssa. Ensi lukujaksossa siis tapahtunee taistelu, joka ratkaisee Himeran kohtalon.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Pihlanto Pekka 20091129 (20091129) o Ajk kotisivu o Turms o WebMaster