Pekka Pihlanto
13 Koirakuninkaan kuolema

• Rauha maassa
• Ei armoa merirosvoille
• Dionysioksen temppu
• Entiseen ammattiin
• Myrkyttäjä toimessa
• Pakomatkalle
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Rauha maassa

Dorieus ilmestyy jälleen ihmisten ilmoille. Kaupungin ylimysten kanssa tehdään rauha – he saavat palata kaupunkiin kasvattamaan koiriaan ja hevosiaan, mutta valta on nyt uudella kuninkaalla. Tuntuu utopistiselta, että tällainen sopu olisi todellisuudessa mahdollinen, mutta hyvä näin, eletään vain tätä satua. Realistisempi vaihtoehto olisi ollut verinen – ja sitä lajia on tässä teoksessa kyllä ollut jo aivan tarpeeksi.

Ei armoa merirosvoille

Karthagon lähettiläät ovat saapuneet kaupunkiin katsastamaan tilannetta. Asiaa tutkittuaan he hyväksyvät uuden koirakuninkaan. Pääasia on, että merenkulku ja muu bisnes saavat rauhassa kukoistaa. Hiukan epärealistinen on tämäkin sopuilu, mutta kelpaa hyvin rauhanomaiselle lukijalle. Dionysios joukkoinen muodostuu Dorieuksen päänsäryksi, sillä Karthago ei sentään anna anteeksi merirosvoille, vaan heidät on luovutettava Karthagon merioikeuden tuomittavaksi – ja epäilemättä nyljettäviksi. Jostakin syystä Turmsia ja kumppaneita ei lueta merirosvoihin, vaikka he ovat mukana hyörineetkin.

Dionysioksen temppu

Dionysios joukkioineen linnoittautuu asuntoonsa. Siellä he sulattavat kauniit ryöstöesineet paremmin kuljetettavaan muotoon. Kaupunkilaiset tappaisivat heidät mieluusti. Toisaalta Dorieus tuntee tiettyä solidaarisuutta Dionysiosta kohtaan. Dionysios kehittää kuitenkin ovelan tempun. Hän ottaa Karthagon lähettiläät vangiksi – muka itse antautuen näille ja lupautuen miehineen seuraamaan näitä Panormokseen sekä sieltä Kathagoon. Hän jopa sanoo suureksi kunniaksi sitä, että hänen nahkansa naulattaisiin Karthagon pääporttiin. Kaupunkilaiset ovat uskovinaan tarinaan ja saavat hankkia juhtia – ryöstösaaliin kuljetusta varten. He eivät uskalla käydä Dionysioksen kimppuun, sillä Karthagon lähettiläät ovat ”uhanneet tehdä itsemurhan”, jos saattuetta häiritään – toisin sanoen Dionysios tappaisi heidät ja Karthagon kosto kohtaisi segestalaisia.

Entiseen ammattiin

Panormoksessa Dionysioksen joukko yllättää karthagolaisten laivat ja anastaa itselleen yhden sekä polttaa muut. Lähettiläiden käy huonosti. Dionysios ryhtyy harjoittamaan merellä entistä ammattiaan. Sisiliaan on tullut turkkilaisia pakoon kreikkalaisia. Dionysios ei ryöstä heidän laivojaan, ja siksi nämä alkavat olla suopeita Dionysiokselle. Vaikka Dionysios on armoton merirosvo, hän on myös veijarimainen ja sympaattinenkin hahmo. On mielestäni hyvä teoksen tunnelman kannalta, että kirjailija säästää hänet (ainakin tähän asti).

Myrkyttäjä toimessa

Turms on tyypillinen Waltarin sankarihahmo, hieman naivi. Turms ei tiedä, että Arsinoen synnyttämää poikalasta pidetään Dorieuksen jälkeläisenä. Arsinoe on tämän ajatuksen syöttänyt Dorieukselle. Seuraukset uhkaavat olla kohtalokkaat, mitä Arsinoe itsekin jo kauhistuu. Hän kertoo saaneensa Dorieuksen menemään levolle, mutta herättyään tämä aikoo tappaa sekä Turmsin, että Tanakilin. Turms ehdottaa, että hän käy itse tappamassa nukkuvan kaverinsa, mutta Tanakil puuttuu asiaan. Hän käy Dorieuksen luona ja sen seurauksena miehen kieli turpoaa niin, että tämä tukehtuu. Virallinen diagnoosi on ampiaisen pisto kieleen, mutta Tanakilin poikien muistelus saa lukijan ymmärtämään, että Tanakil oli myrkyttänyt tämänkin puolisonsa.

Pakomatkalle

Kuin tilauksesta syntyy maanjäristys. Sen turvin Turms, Arsinoe, vauva ja Mikon pakenevat – heidät päästetään pakenemaan – kaupungista pennittöminä. Se on Tanakilin kosto Arsinoelle. Seurueeseen liittyy kymmenvuotias tyttö, Hanna, joka on pyhän koiran hoitaja ja puoliso. Koira on kuollut ja tyttö pelkää kostoa. Lisäksi hän on kiintynyt Turmsiin, joka oli käynyt koiraa katsomassa ja osoitanut säälivää hellyyttä tyttöä kohtaan. Samalla käynnillä koiratallissa nähtiin ihmeellinen kohtaaminen: Arsinoen kissa ja kuoleva koira ystävystyivät. Turms ja kumppanit päätyvät sikanien pariin peräti viideksi vuodeksi. Sinä aikana Mikon katoaa, Arsinoe synnyttää tytön ja Hanna kasvaa neidoksi. Tanakilin kohtalosta kerrotaan, että hän polttaa itsensä Dorieuksen hautaroviolla.

Palautetta 

Lähetä palautetta!