|
Lukumo-kirjassa on kuusi lukua, mutta vielä ei luvuissa kolme ja neljä Turmsille paljastu syntyperänsä. Päin vastoin, hän puhuu uudelleen tapaamalleen Xenotodokselle, ettei ole oikein mistään kotoisin, kun kreikkalaisuus ei enää tunnu omalta eikä roomalaisuus koskaan ole tuntunutkaan. Joku jo mainitsi aiemmin, että alkaa olla hieman epäuskottavaa, ettei Turms tajua edes sitä, että on syntyjään etruski. Tässä jaksossa hänet tunnistaa tähän mennessä korkea-arvoisin etruski, aiemmin mainitun haudan rakennuttaja Aruns Velthuru.
Xenotodos Roomassa
Kolmannen luvun alussa kerrotaan ohimennen Arsinoen uudesta elämästä: Valerius osoittautuu sitkeäksi ukoksi, eikä Arsinoesta tullutkaan nuori rikas leski. Ähä kutti, tekee mieleni sanoa, vaikka toisaalta ihailen Arsinoen hahmoa. Hän sai kun saikin haluamansa elämän, vaikka tie siihen oli pitkä.
Tämän luvun pääasia on politiikka. Persian suurkuningas kuolee ja valtaistuimelle nousee hänen poikansa Xerxes. Tämän nimen muistan historiankirjasta, mutta muuta en muistakaan. Persian valloitusyrityksistä sen sijaan puhui tänään joku kielitieteilijä radiouusinnassa siitä näkökulmasta, että jospa Persia olisikin ollut se valtakunta, joka olisi valloittanut Euroopan Rooman sijaan. Keski- ja Etelä-Euroopassa puhuttaisiin seemiläisiä kieliä ja valtameren takana olisi latinalaisen Amerikan sijaan seemiläinen Amerikka. Pidän näistä ”mitäs jos?” –ajatusleikeistä. Siskontyttöni oli joutunut kirjoittamaan sellaisen historiantyönä. Siinä joutui koululainen todella pohtimaan historian kulkua, jotta pystyi kehittämään vaihtoehtoisen historiankirjoituksen.
Kirjamme kirjoituksissa Turms tapaa satamassa Xenotodoksen, joka matkustaa jälleen suurkuninkaan, nyt siis pojan, asioilla. Xenotodos värvää Turmsin puhumaan puolelleen etruskikaupungit, jotta Persian hyökkäys Kreikkaan onnistuisi hyvin.
Vielä kerran sotaan
Turms saa tehtävän hoidetuksi Lars Arnth Velthurun kautta. Neuvottelussa Turms tapaa myös Velthurun isän Aruns Velthurun, joka väistyy vallasta. Hän puhuu viisaita rauhan puolesta, mutta poika onnistuu puhumaan etruskit auttamaan Persiaa.
Etruskit osallistuvat tulevaan sotaan omasta puolestaan eivätkä palkka-armeijana. Siksi Turms saa päättää, mitä tehdään Xenotodoksen mukanaan tuomalla kullalla, jolla oli tarkoitus maksaa sotajoukkojen varustelu. Turms keksii lähettää aseita sikaneille, jotka saadaan myös mukaan sotajoukkoihin.
Sota nimittäin syttyy. Tai jonkinlainen taistelu on edessä, vaikka tässä jaksossa ei vielä hyökätä mihinkään. Turms lähtee luvattua pienemmän etruskijoukon mukaan, koska kokee olevansa osallinen kaikessa. Samalla hän saa tilaisuuden tavata Hiulsin, joka vasta kolmetoistavuotiaana komentaa jo sikanijoukkoja.
Sotajoukko on majoittunut Himeran muurien edustalle, mutta kaupunkiin ei hyökätä, koska sotajoukon johtajalla on sopimus Himeran tyrannin – tai tarkemmin sanottuna tämän ihanan Kydippe-vaimon – kanssa. Kydippestä on kasvanut Arsinoen veroinen miestenpyörittäjä.
|