|
Nytpä olisi tosissaan mahdollisuus opiskella kieliä: suomi, puola, italia, unkari! Sillä kyllä Waltarilta suomeakin voi oppia. Minulla on nyt kyllä selvä käsitys oman taitoni paremmuusjärjestyksestä näillä kielillä: s,i,u,p. Oikeinko nyt pitäisi kaikilla näillä? Ja vielä vertailut päälle! Olenkin tällä kertaa muut paitsi puolan läksyn lukenut. Nyt sekin olisi huomattavasti helpompaa kuin silloin aluksi, kun piti pelkästään sanakirjalla selvitä. Tämä (kahdella sentään) kielellä rinnakkain lukeminen onkin ollut perusmenetelmäni uusiin kieliin tutustumisessa. Ainakin juuri unkari, puola… on juuri näin tullut aloitetuksi (Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä). Tähän tarkoitukseen parempaa kuin tämä Waltarin teksti en osaa kuvitella. Värikästä, kiinnostavaa, ei konstailuja.
Arsinoe - jumalatar vai nainen?
Havahduin ajattelemaan tämän 'kirjan' nimeä eli kirjan luvun otsikkoa: eikö se ole vähän virheellinen? Eryxin jumalatar tarkoittaa ymmärtääkseni siis Arsinoeta. Onko hän varsinaisesti jumalatar, eikö 'papitar' tai 'pyhä neitsyt' olisi oikeampi nimitys. Tosin sivulla 206 Turms nimenomaan ihailee Arsinoen 'elävää kauneutta' ja sanoo: 'Afrodite, Afrodite, sinäkö se olet, jumalatar.' Sopii minun puolestani jumalattareksikin. Mutta kohta seuraavalla sivulla Turms järkeilee: olen ihminen, olen lihaa ja luuta. Hehkun ja himoitsen maisen naisen tähden. Arsinoen, vain Arsinoen tahdon, lihana ja verenä, himona ja hekumana. - Jaa, mutta tämä keskustelu käydäänkin Turmsin ja Afroditen - siis ehkä juuri Eryxin jumalattaren välillä. Turms pyytää tältä Arsinoeta, ei tässä keskustele Arsinoen kanssa. Näin se varmaan on, logiikka pettämätön. Kuinka voisikaan Waltari antaa kirjoittamalleen luvulle 'väärän' nimen?!
Aion nyt todellakin näin herkullisen tilaisuuden käyttää hyväksi ja kommentoida kieliä ja käännöksiä. Ensimmäinen silmään sattuva piirre on sellainen pikku erikoisuus, että puolassa on käytössä oma eri sijamuoto puhuttelussa. En nyt muista mikä nimi: olisiko vokatiivi? Turms ei ole Turms, kun häntä puhutellaan, vaan hän on Turmsie. Olen kyllä itsekin puolaksi ihmisiä puhutellut, mutta en taatusti ole puhuttelusijamuotoa käyttänyt. Ei aavistustakaan, mikä olisi edes oman nimeni puhuttelumuoto.
Tässä Turms käy sitkeään sävyyn neuvottelua Afroditen kanssa saadakseen viedä Arsinoen mennessään. Niin paljon on siis jumalattarella valtaa, ettei Turms hänen tietämättään ja vasten hänen tahtoaan voi noin vain siepata Arsinoeta mukaansa. Minusta myös paistaa Afroditen tiukasta asenteesta ikään kuin mustasukkaisuus, sillä ei hän helpolla anna Arsinoeta. Mutta toisaalta tunnustaa kuitenkin Turmsin kuolemattomuudessa tämä väkevyyden. Ei voi ilman muuta tyrmätä Turmsin pyyntöä. Lopputulos on mielestäni tyypillisen waltarimainen: saat viedä siinä asussa kuin on maailmaan tullut. Kaksi kärpästä: neuvottelussa kompromissi: ei mitään muuta kuin kohde pelkästään - ja tietty eroottisuuden pöllähdys: alaston nainen. Mustasukkaisuutta erityisesti pieni simputus: verivala ja iso simputus: papin kanssa käydyn lopullisen neuvottelun jälkeen: 'Ole hänelle kiusaksi joka hetki ja anna hänen kärsiä nahoissaan oman mielettömyytensä seuraukset. Niin on luullakseni jumalattaren tarkoitus.
Niin, mitään ei pitänyt saada mukaansa. Mutta ei Waltari olisi Waltari eikä varsinkaan Waltarin nainen olisi nainen, ellei tätä asiaa oveluudella hoidettaisi. Kohta temppelin ulkopuolelle päästyään Arsinoe sylkäisee suustaan kourallisen kallisarvoisia jalokiviä, joilla sitten pystyy takaamaan itselleen tiettyä riippumattomuutta ja vapautta. Heti näyttää Arsinoe myös kipakan luontonsa puremalla, potkimalla ja kirkumalla, niin että Turmsin täytyy hänen hillitsemisekseen käyttää lievää väkivaltaa. Nujakkaa pehmennetään sanomalla, että ei hän sittenkään niin raivoisasti kirkunut, vaan ilmassa oli pikemminkin 'vie sinä, minä vikisen' henkeä. 'tunsin hänen sydämensä jyskyttävän rintaani vasten yhtä rajusti kuin oma sydämeni riehui'. Lopulta Arsinoe ilmoittaa seuraavansa Turmsia vaikka maan ääriin. - Siinä sitä ollaan: nyt on kirjasta takana kolmannes ja täydelliset sopan ainekset ovat koossa. Millainen keitos mahtaakaan olla tulossa?
Sitten kehitellään herkullisia episodeja naisen turhamaisuudesta, kun Arsinoe joutuu pukeutumaan Auran vaatteisiin ja Tanakil lainaa Arsinoelle kenkiään, kun tämän jalka on yhtä pieni ja sievä kuin hänen omansa, pienmpi kuin Auran.
Ihmisuhri
Tässä on taas aihetta herkulliselle kommentille ja spekuloinnille: italiankielisessä käännöksessä viidennen kirjan nimi ei ole suinkaan 'Ihmisuhri' vaan 'Viaggio a Erice' eli 'Matka Eryxiin'! Muissa käännöksissä on ihmisuhri. Miksi italialaisessa ei? Epäilen, että sana on ehkä tabu katolisen uskonnon takia. Varsinkin ja nimenomaan, kun sitä käyttää tällainen 'pakana' kuin Waltari. Katolinen maahan Puolakin on, mutta ei siis niin katolinen, ja Unkari samoin, vaikka ei niinkään katolinen kuin Puola. Ehkä on kääntäjän henkilökohtaisella asenteella ratkaiseva merkitys.
Pitihän tämä arvata! Ei Waltari taaskaan olisi Waltari, ellei näyttäisi kuinka 'la donna è mobile' toisin sanoen toteutuu entisen kirkkoherran ja lukkarin tapaus kirkonmäellä sunnuntaiaamuna: molemmat olivat tunnettuja naistenmiehiä. Eräänä sunnuntaiaamuna päättivät selvittää, kumpi on kovempi naistenmies. Sanoivat 'hep' aina naisen mentyä ohi kirkkoon. Tasapäisesti kisasivat, alkoi kello olla kymmenen ja kirkkokansan virta ehtyä. Viimeisenä tullaan pappilasta, ruustinna tyttärensä kanssa. Kirkkoherran kasvot kirkastuvat. Voitto tulee kotiin. Menevät naiset ohi, kirkkoherra voitonriemuisena sanoo 'hep', mutta lukkari vastaa 'hep, hep'. Tähän tapaan kävi Turmsillekin.
Osoittautuu, että Arsinoe on viihdyttänyt vuorollaan kaikkia seurueemme miehiä eli pystyy sanomaan: 'hep, hep, hep' ja tietysti 'Turms, hep'. Ihan erityisesti on vehdannut itse Dionysioksen kanssa osaten pehmittää hänet aivan täydellisesti ilmoittamalla pitävänsä, toisin kuin naiset yleensä, tällaisista kypsemmistä, muiden kenties rumina pitämistä miehistä, hänen härän mulkosilmistään ihan erityisesti. Ei ole vaikea arvata, mitä on Arsinoella mielessä: tietenkin Dionysioksen laivanlastit Krinippoksen kellareissa. Tämä asia ei varmasti jää tähän.
Mutta mikä onkaan tässä se ihmisuhri? Ehkä seuraavassa nähdään.
|