Asko Korpela
05 Himera jatkuu

Waltari: Turms kuolematon 20090809-2208

Nyt onkin sitten mielenkiintoinen totuuden hetki, kun jo ennätin kehua retostella, että italiaksi on vesiselvää tämä Turms. Kyllä se tosiaan siltä tuntuu puolan jälkeen. Sanakirjaa ahkerasti selaten siitäkin kuitenkin jotakin selvisi. Pitäisiköhän yrittää merkitä vieraat italian sanat koko lukujaksossa. Uskaltaisiko veikata etukäteen että 10, vai olisiko sittenkin 20? Kirjassa onkin 1993 lukemisen jäljiltä aika monta sanaa merkitty ja etsitty. Siihen aikaan olinkin jo 8 vuotta harrastanut italiaa aika intensiivisesti. Luulin, että se olisi 'pääkieleni' koko loppuelämän ajan. Mutta ei: tuli unkari ja italia jäi taka-alalle. Unkarin kanssa on painittu jo kohta 15 vuotta ja yhä se on ilman muuta vaikein opiskelemani. Ja espanjakin on ihan käytännön syistä ohittanut italian. Ja loppujen lopuksi näiden kaikkien yli vyöryy venäjä, kun sille on eniten käytännön käyttöä.

Missä Dorieus luuhaa?

Turms ja Mikon (italiaksi Micone) lähtivät Tanakilin illanvietosta kotiin kahdestaan. Dorieus (italiaksi Dorieo) jäi vielä jatkoille. Periaatteessa ollaan varuskunnassa, joten iltalomalla on rajansa. Kun ei miestä seuraavana aamunakaan ala kuulua, Turms on huolissaan. Jotakin vakavaa on Dorieolle tapahtunut. Näin arvelee Turms, mutta Micone (jaa, mutta käyvät nimethän saan muiden kertomuksista, siis sittenkin kuten puolassa: Dorieus, Mikon ja Dionysios). Mikon sanoo, ettei mitään hätää ole. Hän lääkärinä voi vakuuttaa, että sellaisen viinimäärän jälkeen miehellä on kitkerä maku suussa eikä hän vielä tohdi katsoa ihmisiä silmiin.

Sitten Mikon muistelee illan tapahtumia ja toteaa Turmsinkin tanssineen tavanomaisen numeronsa pöydällä ja sotilaiden torailleen tapansa mukaan. Mennään katsomaan ja viedään sopivat lahjat Tanakilille. Siitä asiat selviävät. Tanakilin portilla onkin jo savuava soihtu merkkinä, että heitä odotetaan. Siellä lojuu sohvalla Dorieus ilmi elävänä ja emäntäkin makaa divaanilla, tosin huonolla tuulella. Peittelee kädellä suutaan ja kyselee Mikonilta, onko mahdollista korvata puuttuvat etuhampaat. Oliko siis Dorieus vihan puuskassa tuhonnut Tanakilin hampaat? Ei nyt sentään. Mutta paljosta viinistä johtuva käden tärinä oli pidellyt kivistä viinipikaria ja se… Dorieus moittii ystävyksiä, kun nämä olivat jättäneet hänet hädän hetkellä, silloin kun hän heitä eniten olisi tarvinnut. Kuka sotilas sellaisia ystäviä välittää henkensä kaupalla puolustaa? Ei kukaan.

Joku tyttökin oli tullut mykäksi, luultavasti pelästynyt Turmsin 'frenetico danzaa'. Mikon selittää sen kyllä johtuneen kostealla nurmikolla makaamisesta. Mutta tämä on isompi asia kuin luullaankaan. Saattaa olla pahat seuraukset paitsi tytölle naimaonnen menetyksenä, myös vaivan aiheuttajille, jos asia joutuu Crinippon ratkaistavaksi. Asia ratkeaa kuitenkin onnellisesti, kun tyttö näkee uudelleen Mikonin. Heti palautuu puhetaito.

Sitten ratkeaa vielä majoitusongelma, kun ystävykset asettuvat Tanakilin suojiin. Tanakil heidät haluaa ja antaa sen merkiksi kaikille arvokkaita lahjoja. Dorieus ei kuitenkaan saa unta ja sanoo, ettei sotilaana ole tottunut nukkumaan pehmeässä vuoteessa vaan kovalla maalla taivasalla kilpi peittonaan. Kolistelee esineitä särkien ulos. Lopun yötä nukkuvat kaikessa rauhassa.

Vuokralaisten elämää

'Antauduimme suloisesti elämään kuin rauhallisen virran vietäväksi'. Näin kuvataan ystävysten elämän alkua Tanakilin vuokralaisina, kai sittenkin vieraina. Dionisio yritti puolestaan pitää huolta laivastaan ja hinata se rantaan lastia kevennettyään. Mutta hinausvehkeet ovat niin väkevät, että laiva repeää kahtia. Siinäkö riittää Himeralaisille nauramista kuukausiksi.

Mutta kahnausta syntyy laivamiesten ja paikallisten asukkaiden kesken. Yksi sellainen on, kun asukkaat valittavat Crinippolle, että vieraat häiritsevät kuorsaamalla äänekkäästi aamuisin puoleen päivään saakka. Ennen näitä herättiin aina kukonlaulun aikaan ja aloitettiin liiketoimet. Jos näitä yrittää herättää, joutuvat raivon valtaan. Vaimomme ja tyttäremme roikkuvat näiden vieraiden parroissa aamusta iltaan. Siitä mitä tekevät yöaikaan emme halua edes puhua. Ihan oikealla hetkellä tulette Dionision väestä valittamaan. Taikakaluni antavat ennusmerkkejä, että vakavat ajat ovat tulossa. Pankaamme siis Dionision väki rakentamaan muuri kaupunkimme ympärille, siten maksamaan olostaan täällä. Dionisio ei tietenkään uskonut Crinippon taikakaluihin, mutta ymmärsi himeralaisten huolet sotilaiden kurittoman elämän johdosta. Ilman muuta myöntyy Crinippon vaatimuksiin niitä kohtuullisina pitäen ja arvelee sotilaidensa mielihyvin rakentavan muurin. Niin ryhdytään rakentamaan muuria kolmen kreikkalaisen cubiton korkuista. Työ jatkuu koko talven. Ystävysten ei siihen kuitenkaan tarvitse osallistua, kun eivät ole olleet häiriötäkään aiheuttamassa.

Pian kuitenkin aiheutuu uutta huolta puhekykynsä menettäneestä tytöstä. Perhe palaa Tanakilin residenssiin uusine huolineen. Tyttö on uudelleen menettänyt puhekykynsä. Osoittautuu, että jouduttuaan kauemmaksi Mikonista kurkku turpoaa ja puhekyky menee. Tulee takaisin vasta kun Mikon suutelee tyttöä. Johtuu noituudesta. Mikon pitää tätä mahdottomana ja moittii tyttöä. Vähitellen ajaudutaan siihen että Mikonin pitää naida tyttö. Muuten ei parane. Tämä on nyt kyllä Afroditen juonia, päättelee Mikon. Nyt on vakava paikka. Saatetaan joutua Crinippon eteen tuomittaviksi. Dorieus tulee vedetyksi mukaan asiaan. Asiasta on kehittymässä todellinen selkkaus. Kun ollaan Afroditen kanssa tekemisissä, on leikki kaukana. Ei tässä muu auta kuin, että Mikonin on tyttö naitava. Mikon raastaa tukkaansa. Aivan älytöntä! Tämän täytyy olla huonoa pilaa koko jutun. Mainitaan tytön nimi Aura. Mitä, onko nimesi Aura?! Nimi on ennenimi. Pakko suostua tähän juoneen.

Lars Alsir

Turms tapaa etruskin, jonka kanssa syntyy merkillinen keskustelu. Turms haluaisi Massilian (Marseillen seutu, ymmärtäisin, siis Etrurian tienoilla) kartan ja tietoja rannikosta. Sellaisen kartan luovuttaminen olisi rikos. Lopulta tullaan siihen, että etruski sanoo nimensä: Lars Alsir. Nyt jo lukijakin hätkähtää. Kirjahan alkoi sanoilla: Minä Lars Turms… Nyt Turms kuitenkin väittää, ettei hänen etunimensä ole Lars. Mistähän tässä on kysymys? Lars nimi onkin siis eräänlainen amuletti, joka suojaa kantajaansa kaikelta pahalta. Tässä käy ilmi, että Turmsin ekstaattiset villit tanssit ovat ehkä aiheutuneet merkillisestä viinistä, josta Turms on saanut jonkinmoisia kohtauksia. On siis ehkä sekoitettu jotakin huumaavaa ainetta viiniin. Siitä merkilliset näyt.

Sanastoa:

belletto - make up, cosmetic, blusher, rouge, paint
nume - sacred spirit that lives in a specific place or object
adularia - adularia, opalescent mineral of the feldspar group formed at low temperatures
argano - winch, windlass, capstan, apparatus for hoisting or hauling
fune - rope, line, cable, tether
cubito - cubit, ancient measure of length (equal to 17 to 21 inches or 43 to 53 cm)
stregare - bewitch, hex
turrito - tornin muotoinen
biasimare - v. blame, censure, condemn, reprove, reprobate, scorch

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Korpela Asko 20090809 (20090809) o Ajk kotisivu o Turms o WebMaster