Pihlanto Pekka
6 Lähtö Badenista ja tulo Leningradiin

• Puškinin ihailija
• Pelurivaimo
• Anna ryhdistäytyy
• Uusi aihe hahmottuu
• Talvinen Leningrad
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Puškinin ihailija

Tämän lukujakson alkupuolella seurataan melko johdonmukaisesti vain Dostojevskien tekemisiä Baden-Badenissa. Lukija tervehtii tätä suurella tyydytyksellä, sillä alituinen poukkoilu teemasta ja aikatasosta toiseen on rasittavaa. Alussa kuitenkin jatketaan hiukan Puškin-teemaa, joka alkoi viime lukujakson puolella. Fjodor osoittautuu Puškinin ihailijaksi. Kirjailijat elivät eri aikoina, joten kateuskilpailua ei päässyt syntymään.

Pelurivaimo

Fjodot tapaa Annan kasinolla pelaamassa. Hänen reaktionsa on yllättäen positiivinen, suorastaan ihaileva. "Pelurivaimo" hän toistelee ja tulee hyvälle tuulelle. Hilpeän tunnelman vallitessa pariskunta kävelee pois. Anna saa rahalähetyksen veljeltään. Vuokra maksetaan ja Fjodor lähtee lunastamaan pantattuja tavaroita. Kuinka ollakaan askeleet vievät ruletin ääreen ja rahat menevät sen tien. Jälleen tuttu katumusrituaali. Sen jälkeen käydään lunastamassa tavarat uudelleen - nyt yhdessä.

Anna ryhdistäytyy

Vaimoparka on kuitenkin saanut tarpeekseen. Hän alkaa pakata tavaroitaan uudenlaista määrätietoisuutta uhkuen. Fjodor saa hänen puolestaan jäädä jos haluaa. Mies alkaa miettiä, miltä tuntuisi tulla tyhjään asuntoon - ei houkuttele. Fjodor kerjää vielä pienen summan Annalta ja saa sen. Hänen on saatava hyvä jälkimaku tästä pelaamisesta - voittamalla. Nyt hän voittaakin ja ostaa Annalle hedelmiä, joihin saaja ei kiinnitä tarpeeksi huomiota kadonnutta hiuslisäkettä etsiessään. Jälleen raivokohtauksen - ja sairaskohtauksen paikka.

Uusi aihe hahmottuu

Badenista lähdetään lopulta myrskyisissä merkeissä, kun vuokraemäntä lypsää lisää rahaa palvelusta ja rikotusta yöastiasta. Pitkään etsiskelty hiuslisäkekin löytyy sängyn takaa. Jollakin väliasemalla saksalainen myyjä antaa Fjodorille väärin rahasta takaisin. Saksalaisten maine on alakantissa. Fjodor murehtii, että ei ole kirjoittanut aikoihin mitään - se on kova paikka luovalle taiteilijalle. Uusi aihe henkilöhahmoineen kuitenkin muhii kirjailijan mielessä. Käy muun muassa ilmi, että Dostojevski antoi useallekin romaanihenkilölleen riesaksi saman sairauden, jota hän itse sairasti: oireiden kuvaus oli varmasti asiantuntevaa. Välillä käydään museossa ja Fjodor nousee taas tuolille tuijottamaan maalausta, joka ilmeisesti tulee kuvatuksi jossakin hänen teoksessaan.

Talvinen Leningrad

Lukujakson loppuosassa saavutaan talviseen Leningradiin. Tsypkin hankkiutuu asemalle juoppojen vanavedessä. Hän kävelee äitinsä ystävättären asunnolle, jossa hänellä on aina majapaikka. Matkalla mies astelee myös Dostojevskin jalanjäljissä: tuossa hän asui ja tuossa. Perillä on sydämellinen vastaanotto. Leningradin asuntopula tulee konkreettiseksi: kortteeripaikassa asuu pienissä tiloissa useita ihmisiä. Tsypkin kunnioittaa äitinsä ystävää kuvaamalla tämän ihmissuhteita ja elämänkohtaloita. Tässä Leningrad-jaksossa paljastuu eräs piirre venäläisestä kansanluonteesta: köyhyydestä ja vaikeuksista huolimatta löytyy vieraanvaraisuutta ja ihmisystävällisyyttä. Tosin tämä näkyy harvemmin korkeissa valtiollisissa ja muissa asemissa olevien käyttäytymisessä - toinen piirre venäläisyydessä: eivät kestä menestystä ja asemaa?

Palautetta 

Lähetä palautetta!