Pihlanto Pekka 
2 Huonosti käyttäytyvä Fjodor

Ei kovin mieltä ylentävää

Mielenkiinnolla odotettu ensimmäinen varsinainen lukujakso osoittautui odotettua helpommin luettavaksi. Välimerkittömyys ei sanottavasti häirinnyt, sillä teksti oli selkeää ja siirtymät eri aikakausien välillä näkyivät selvästi. Itse tarina - sen kumpikaan haara - ei kylläkään ole kovin mieltä ylentävää luettavaa. 
 
 

Kaksi matkaa

Tsypinin matkasta Moskovasta Leningradiin (tai itse asiassa Dostojevskin Pietariin) ei kerrota vielä kovinkaan paljon. Neuvostoajan rautateiden taso ehkä näkyy epävakaana kulkuna ja sähkövalojen reistailuna. Tsypkinin menneisyydestä saadaan hiukan tietoja - muun muassa hänen tädistään, jonka hyllystä matkalukemisena käytettävä Dostojevskin nuorikon päiväkirjateos on peräisin; kirjailija ei aio palauttaa tätä raamattuaan. Kirja toimii eräänlaisena aasinsiltana teoksen toiseen kertomukseen. Lukijan annetaan ymmärtää, että Fjodor Dostojevskin ja hänen vaimonsa Dresdeniin ja muuallekin Eurooppaan suuntautunutta matkaa koskevat kuvaukset ovat ainakin osittain sieltä peräisin. 
 
 

Suuri kirjailija, pieni ihminen

Dostojevski osoittautuu heti melko keljuksi kaveriksi. "Jutskut" ja ahneet saksalaiset saavat kuulla kunniansa. Tsypkinin "rakkaus" Dostojevskiin tule tämän valossa hieman kyseenalaistetuksi, sillä suuri kirjailija pudotetaan jalustaltaan ainakin ihmisenä. Eri asia on, että Tsypkin rakastaa tämän kirjallisia tuotteita. Dostojevski kohtelee nuorta ja puolustuskyvytöntä vaimoaan todella kurjasti. Hän ikään kuin kostaa vaimolleen saksalaisen tarjoilijatollon edessä kokemansa nöyryytyksen. 
 
 

Vankileirikokemuksen trauma

Lieventävänä asianhaarana voisi ehkä nähdä ne traumat, jotka Dostojevskille ovat syntyneet vankileirillä. Erityisesti sadistisen kenttämajurin haamu kiusaa kirjailijaa aika ajoin ja näyttäytyy muun muassa ylimielisen tarjoilijan hahmossa. Trauma vaatisi ilmeisesti psykiatrista hoitoa, sillä se saa Dostojevskin erilaisiin järjettömyyksiin - paitsi vaimonsa kiusaamiseen, myös taidemuseon sääntöjen uhmaamiseen: mies nousee seisomaan museosalin pehmustetulle nojatuolille, jolle kukaan muu ei uskalla edes istua. Tällää teollaan Dostojevski pyrkii ilmeisesti kompensoimaan sitä matelevaa nöyryyttä, jota hän joutui osoittamaan piiskaajaansa kohtaan vankileirillä. 
 
 

Terveys reistailee

Dostojevski käy aina pyytämässä vaimoltaan yöllä anteeksi huonoa käytöstään, ja tämän jälkeen pariskunta lähtee öiselle uintiretkelle. Kirjailijaan tarttuva virtakin näyttäytyy hänelle sadistisena kenttämajurina. Kaiken lisäksi Dostojevskilla näyttää ilmeisesti olleen kaatumatautikin: vaimo joutuu pyyhkimään vaahtoa tämän suupielistä sairaskohtauksen aikana. Ei ollut helppoa kirjailijaparan elämä. 
 
 

Raha-asiat hunningolla

Dostojevskin ja hänen sihteerinsä, sittemmin vaimonsa, romanssi kuvataan myöskin. Sitä varjostavat alusta alkaen kirjailijan huonokäytöksinen poika ja velivainajan vaimo, jotka eivät tulokasta hyväksy. Taiteilijoille niin tyypilliseen tapaan Dostojevski ei osannut hoitaa raha-asioitaan - tosin bisneksissä oli ollut epäonnea. Vaimon äiti on joutunut myymään omaisuuttaan, jotta päällimmäiset velat saatiin maksetuksi ja ulkomaanmatka rahoitetuksi. - Pariskunnan matka ei todellakaan ala suotuisissa merkeissä. 

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20040910 (20040910) o  o AJK kotisivu o Tsypkin