Manner Asta 
6 Samaistumista taiteilijoihin

Tässä kirjassa vilisee taiteilijoiden nimiä ihan valtavasti. Uuden tyyppisen "ryhmän" muodostavat nyt sitten Puskin ja ilmeisesti Puskinin rakastajatar Tsvetajeva, jotka ovat eläneet selvästi Dostojevskin aikaa ennen. Tsypkin kirjoittaa, että Puskin olisi ollut Dostojevskin ihanne ja samalla ehkä hiukan ironiseen sävyyn toteaa, että onneksi Puskin on elänyt Dostojevskia aikaisemmin. Jos Puskin olisi ollut Dostojevskin aikalainen, ei Dostojevski olisi varmaankaan välttynyt Puskinin ivalta ja niinpä Dostojevski ei olisi kyennyt ihailemaan Puskinia vaan olisi ennemminkin sijoittanut Puskinin kilpailijoiden, ehkä jopa vihollisten, leiriin. Jossain vaiheessa lukiessani tätä lukujaksoa, ajattelin, että ehkä Tsypkin hakeekin samaistumismahdollisuutta myös muihin taitelijoihin, mutta myöhemmin päättelin, että kaiken takana on vain kiinnostus Dostojevskista ja hänen elämänsä vaiheista. Tsypkin ei tässä kohtaa kirjoittanut omakohtaisista tiedostetuista samaistumispyrkimyksistä tai samaistumishaluista. 
 
 

Vaikea lähtö Baden Badenista

Lähtö vuokraemännän luota oli vaikea. Ongelmia tuottivat konkreettiset vaikeudet kuten kadonnut hiuslisäke ja vuokraemännän erilaiset rahalliset vaateet. Toisaalta ehkä vieläkin kovemmaksi yltynyt pelihimo yhdessä sen tunteen kanssa, että Fedja tajusi ettei ollut vuoteen kirjoittanut mitään. Kolmannen vaikeuden muodosti ehkä se, että vaimokin oli aloittanut pelaamisen ja vaimo oli näyttänyt olevansa päättäväinen. Toisaalta Fedjaa ihmetytti, että juuri hetki sitten vaimo oli hänet kiskonut pois töyräältä ja tällä hetkellä oli juuri päättänyt jättää Fedjan. Tässä kohtaa Fedja sai sopivasti kouristuskohtauksen ja vaimon lähteminen ainakin lykkääntyi. Hetken Fedja osasi tarkastella vaimoaan ikään kuin ulkopuolisena: hän näki nuoren raskaanaolevan vaimonsa väsyneenä. Tässä kohtaa voi vain kuvitella miten nuoren miehen saama painolasti oli turhan kova. Vaikka olisi ollut muuten terve. 
 
 

Uusi museo ja taide-elämys

Ilmeisesti tuo tuolille nouseminen oli Fedjalle jokin pakkomielle. Anna joutui taas kokemaan nöyryytyksen julkisella paikalla. Tässä kohtaa kaiken aiheutti vain yksi taulu. Anna koki taulun hirvittävänä, mutta Fedjalle taulu "aukesi" heti ja hyvin voimakkaana. Kuvauksessa oli mukana Annan nöyryytys ja taulun tuoman tunne-elämyksen kuvaus. Tässä kohtaa tuolille nouseminen jäi kuitenkin ikään kuin varjoon ja minua enemmän sävähdytti sen, miten Tsypkin oli saanut Fedjan tunteen kuvattua. Onkohan tämä kuvaus itse asiassa ollut jossain Dostojevskin kirjassa kuvattuna vai onko tämä kuvaus täysin Tsypkinin omaa kerrontaa ? 
 
 

Vihdoin jatkui tarina kaksi

Pitkästä aikaa "tarina kaksi", sai kunnon jatkopätkän ja tuntui oikeastaan miellyttävältä lukea kuvausta Giljasta, Giljan kodista ja asuinkavereista ja oikeastaan aika kauniista rakkaustarinasta. Jotenkin toivoisin että tuon tapaista kirjoitusta tulisi lisää - olisi jotenkin mukavampaa. Tässä kohtaa joku voi ajatella, että ota joku toinen kirja, jos haluat mukavaa luettavaa - tämän kirjan tarkoitus ei varmasti ole olla mukava ja leppoisa. Kuvaus on ollut tunteisiin vetoavaa, mutta aika raskasta. 

 

Palautetta 

Asko Korpela: Taulu on tuotannossa kuvattu

Asko:  Olikohan Rikoksessa ja rangaistuksessa vai onko muuallakin kuvattu Rafaellon Madonna. Ihan tuntuu, että olisi useammassa paikassa. Tuolille seisomaan nousemista en muista, mutta erilaiset kummalliset toilaukset ovat standardiainesta Dostojevskin tuotannossa.
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asta Manner ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20041008 (20041008) o  o AJK kotisivu o Tsypkin