|
Jotenkin tuntui aika hassulta sattumalta, kun kirjan henkilö
avaa kirjan junassa sellaisen kirjanmerkin kohdalta, "jota koristi kiinalainen
kuvakirjoitus ja siro itämainen piirros". Kun aloitin tämän
kirjan lukemisen kaivoin esiin sellaisen "kirjanmerkkipaketin", jonka olin
saanut työpaikallamme olevalta kiinalaiselta. Löysin sen paketin
sattumalta kirjahyllystä pari viikkoa aiemmin - jo ennen kuin tiesin,
että Tsypkinin kirjaa luetaan ja silloin päätin lopettaa
perheestämme ikuisuusriidan. Mitä tällä tarkoitan?
No tarkoitan sitä, että noin 20 vuotta olen saanut kuulla mieheltäni,
että kirjan päällä olevaa paperisuojusta ei saa käyttää
silloin, kun kirjaa luetaan, ei etenkään kirjanmerkkinä.
Päällinen tulee ruman näköiseksi … Nyt minulla on siis
kirjanmerkkinä kirjanmerkki, jota koristaa kiinalainen kuvakirjoitus
ja siro itämäinen piirros.
Tarina yksi ja tarina kaksi
Kirja on toteutettu kertomalla kahta tarinaa. Itse koen, että kirjoittaja
on kiinnostuneempi Dostojevskien elämästä ja heidän
tavoistaan ja luonteestaan ja siksi olen antanut sille mielessäni
nimen "tarina yksi".
Fedjan luonne näyttääkin olevan aika vaativa. Ravintolakohtauksessa,
jolloin tarinan henkilöt eivät saaneet kunnon palvelua johtuen
edellisen kerran liian pienistä tipeistä, Fedja hillitse itsensä.
Fedja ajattelee kyllä, että jos vaimo ei olisi ollut mukana,
hän ei olisi asiaa jättänyt tähän. Luulen, että
aika monessa avioliitossa puoliso on aika hyvä kasvattaja. Kunhan
vaan tämä puoliso ei ota liian kasvattavaa asennetta.
Anna joutuu kyllä koville. Jos vielä tuon ravintola"kohtauksen"
jälkimainingit olivat siedettävät, niin aika paljon kysyy
aviopuolisolta, kun aikuinen istuu taidenäyttelyssä tuolilla,
johon ei saa istua. Heidän avioliittonsa sai alkuunsa perinteisestä
sihteeri - johtaja rakkaustarinasta tai vastaavasta : kertomuksesta voi
ehkä aistia sen, että ihan tuo pomo-alainen suhde ei missään
välissä Dostojevskien avioliitosta häviä.
Olisiko mahdollista, että Tsypkin pyrkii selittämään
Fedjan vaikeaa luonnetta kuvaamalla painajaista? Onko mahdollista, että
tässä kohtaa olisi osittain mukana myös omakohtaista kokoemusta,
samaistumista? Tsypkinin oma elämä oli myös raskas ja tiedemiehen
ja kirjailijan roolin yhteensovittaminen yhteen perhe-elämän
kanssa ei varmaankaan ollut selkeä. En oikein tämän pätkän
lukemisella ole päässyt sisälle yhdenkään romaanin
henkilön sielunmaailmaan - tai siis en edes kuvittele päässeeni.
Tarina kaksi on vielä niin alkutekijöissä, että
en siihen oikeastaan keksinyt mitään sanottavaa. Toivottavasti
jatkossa tämä asia korjaantuu.
|
o AJK kotisivu o Tsypkin