Seuraavan tekstin sisältö ja numerointi noudattaa Leonid Tsypkinin
'Kesä Baden-Badenissa' romaanin venäjänkielisen laitoksen
loppuun liitetyn Andrei Ustinovin yhdeksänosaisen kirjoituksen sisältöä
ja numerointia.
-
Hyvän kirjan julkaisemiseksi
tarvitaan esihistoria. Kesä Baden-Badenissa kirjan esihistoria tunnetaan
Susan Sonntagin ansiosta. Sen erikoisuus on, että se alkoi lännessä
lontoolaisen kirjojenkeräilijän puodissa eikä Venäjällä,
minne itse kirja kuuluu. Tämä tosiasia on skandaali Venäjän
kirjallisten piirien mukaan. Skandaalimaisuus johtuu siitä, että
lukeva yleisö ihmettelee mestariteoksen jäämistä kotimaassa
huomaamattomaksi.
-
On tosin edeltäjiä. Vuonna 1966 julkaistiin Bulgakovin 'Mestari
ja Margarita' ranskaksi ja aikoinaan Nabokovin 'Lolita' englanniksi. Myös
muita mainitaan. Erikoista, että Ustinov ei kirjoituksessaan mainitse
näiden kirjojen tekijöitä nimeltä. En ymmärrä
miksi. Harmistuksesta tätä ilmiötä kohtaan?
-
Kirjan teemaan on otettu kantaa. Dostojevskin viisiosaisen elämänkerran
kirjoittaja Josef Frank sanoo, ettei tekijä ole ollut oikeudenmukainen
Dostojevskia kohtaan. Kirja ei tee oikeutta Dostojevskin kirjailijauralle,
vaan on paremminkin eräänlainen rapsodia hänen teemastaan.
- Rapsodia tai karnevalisointi - mielestäni aivan uskomattoman paljon
oleellisia piirteitä sekä Dostojevskin henkilöstä että
hänen tuotannostaan on saatu mukaan, monin paikoin vain sanan tai
kahden pituisin viittauksin.
-
Pannaan merkille erikoinen kahden matkan teema: Dostojevski aikanaan ja
tekijä omanaan. Molemmat matkat alkavat asemalaiturilta ja jatkuvat
samaan tapaan paikkoja noteeraten. Muutenkin kaksijakoisuus on kirjassa
tärkeä teema. Tsypkin ei anna aineksia sille että voitaisiin
sanoa kumpi kahdesta on kirjan päähenkilö, Dostojevski vai
Anna Grigorjevna.
-
Pohditaan Anna Grigorjevnan muistelmien arvoa dokumenttina Dostojevskin
elämästä. Päiväkirjan arvo intiimin perhe-elämän
kuvauksena on kiistaton. Nähdään myös Anna Grigorjevnan
vilpitön pyrkimys tosiasioiden todellisen laidan kuvauksessa. Niin
myös Anna Grigorjevnan päiväkirja tunnustetaan 'perusdokumenttina
ja todistuksena' "kontrollilähteenä" Dostojevskin elämän
kuvauksessa, vaikkakin hänen otteessaan ollaan näkevinään
tiettyä mytologisointia johtuen rakastavan puolison täydellisestä
omistautumisesta ihailemalleen kirjailijalle.
-
Dostojevskien matka tässä teoksessa jatkuu täsmälleen
yhtä kauan kuin Tsypkin viipyy omalla matkallaan. Venäjän
maisemia verrataan Sveitsin maisemiin, Ilmeniä Sveitsin järviin.
Matkan emotionaalisia jännitteitä tehostetaan kertomalla junan
pelottavasta keinumisesta raiteilla. Lukeminen on vaikeaa, kun rivit keinumisesta
johtuen hyppivät silmissä. Oman matkansa Tsypkin onnistuu Ustinovin
mielestä kuvaamaan samassa tunnelmassa kuin Anna Grigorjevna kuvailee
Dostojevskien matkan Baseliin ja edelleen Geneveen.
-
Kiinnitetään huomiota Tsypkinin hämmästyttävään
kykyyn nähdä ja vangita tekstiinsä elämää
niin että se näyttää piirtyvän terävästi
ja mieleenpainuvasti kuin itsellään Dostojevskilla. Romaanissa
ei niinkään esiinny kirjailija Dostojevski kuin persoonallisuus
Dostojevski, Anna Grigorjevnan elämään kuuluva toiminnallinen
henkilö. Dostojevski ostaa rypäleitä, hatun Anna Grigorjevnalle
jne.
-
Tsypkinin mestarillisen taidon arvioimiseksi Ustinov ottaa 'voileipäsitaatin'
Anna Grigorjevnan päiväkirjasta ja vastaavan kohdan tästä
Tsypkinin teoksesta. Tsypkin laittaa asian selvästikin luettavampaan
muotoon ja vain vähän yli puoleen pituuteen jättämättä
mitään oleellista pois. Tsypkin pystyy myös painotuksillaan
luomaan tilanteeseen melkein henkeäsalpaavan jännityksen. Ehtiikö
Fedja junaan? Jääkö Anna ilman lippua yksin junaan?
-
Yhdeksänkohtaisessa artikkelissa viimeisenä kiinnitetään
vihdoin huomiota romaanin erikoiseen ilmiasuun, siihen kuinka lauseet jatkuvat
sivukaupalla ja teksti kuitenkin on varsin helposti luettavaa. Mainitaan
tämän esitystavan muita käyttäjiä, kuten José
Saramago, H-L Borges, Salman Rushdie, Samuel Beckett. Lopuksi todetaan
että matka Pietarin kesästä Leningradin talven on osoittautunut
matkareitiksi kuolemattomuuteen. Patologin, Tsypkinin kysymyksessä
ollen tämä on lähes hirtehishuumoria. Mies, joka on niin
paljon tekemisissä kuoleman kanssa vetää lukijansa matkalle
kuolemattomuuteen ja toivottaa hänelle hyvästiksi hyvää
matkaa.
|