Korpela Asko 
9 Matka Pietarista Leningradiin

Seuraavan tekstin sisältö ja numerointi noudattaa Leonid Tsypkinin 'Kesä Baden-Badenissa' romaanin venäjänkielisen laitoksen loppuun liitetyn Andrei Ustinovin yhdeksänosaisen kirjoituksen sisältöä ja numerointia. 
  1. Hyvän kirjan julkaisemiseksi tarvitaan esihistoria. Kesä Baden-Badenissa kirjan esihistoria tunnetaan Susan Sonntagin ansiosta. Sen erikoisuus on, että se alkoi lännessä lontoolaisen kirjojenkeräilijän puodissa eikä Venäjällä, minne itse kirja kuuluu. Tämä tosiasia on skandaali Venäjän kirjallisten piirien mukaan. Skandaalimaisuus johtuu siitä, että lukeva yleisö ihmettelee mestariteoksen jäämistä kotimaassa huomaamattomaksi. 
  2. On tosin edeltäjiä. Vuonna 1966 julkaistiin Bulgakovin 'Mestari ja Margarita' ranskaksi ja aikoinaan Nabokovin 'Lolita' englanniksi. Myös muita mainitaan. Erikoista, että Ustinov ei kirjoituksessaan mainitse näiden kirjojen tekijöitä nimeltä. En ymmärrä miksi. Harmistuksesta tätä ilmiötä kohtaan? 
  3. Kirjan teemaan on otettu kantaa. Dostojevskin viisiosaisen elämänkerran kirjoittaja Josef Frank sanoo, ettei tekijä ole ollut oikeudenmukainen Dostojevskia kohtaan. Kirja ei tee oikeutta Dostojevskin kirjailijauralle, vaan on paremminkin eräänlainen rapsodia hänen teemastaan. - Rapsodia tai karnevalisointi - mielestäni aivan uskomattoman paljon oleellisia piirteitä sekä Dostojevskin henkilöstä että hänen tuotannostaan on saatu mukaan, monin paikoin vain sanan tai kahden pituisin viittauksin. 
  4. Pannaan merkille erikoinen kahden matkan teema: Dostojevski aikanaan ja tekijä omanaan. Molemmat matkat alkavat asemalaiturilta ja jatkuvat samaan tapaan paikkoja noteeraten. Muutenkin kaksijakoisuus on kirjassa tärkeä teema. Tsypkin ei anna aineksia sille että voitaisiin sanoa kumpi kahdesta on kirjan päähenkilö, Dostojevski vai Anna Grigorjevna. 
  5. Pohditaan Anna Grigorjevnan muistelmien arvoa dokumenttina Dostojevskin elämästä. Päiväkirjan arvo intiimin perhe-elämän kuvauksena on kiistaton. Nähdään myös Anna Grigorjevnan vilpitön pyrkimys tosiasioiden todellisen laidan kuvauksessa. Niin myös Anna Grigorjevnan päiväkirja tunnustetaan 'perusdokumenttina ja todistuksena' "kontrollilähteenä" Dostojevskin elämän kuvauksessa, vaikkakin hänen otteessaan ollaan näkevinään tiettyä mytologisointia johtuen rakastavan puolison täydellisestä omistautumisesta ihailemalleen kirjailijalle. 
  6. Dostojevskien matka tässä teoksessa jatkuu täsmälleen yhtä kauan kuin Tsypkin viipyy omalla matkallaan. Venäjän maisemia verrataan Sveitsin maisemiin, Ilmeniä Sveitsin järviin. Matkan emotionaalisia jännitteitä tehostetaan kertomalla junan pelottavasta keinumisesta raiteilla. Lukeminen on vaikeaa, kun rivit keinumisesta johtuen hyppivät silmissä. Oman matkansa Tsypkin onnistuu Ustinovin mielestä kuvaamaan samassa tunnelmassa kuin Anna Grigorjevna kuvailee Dostojevskien matkan Baseliin ja edelleen Geneveen. 
  7. Kiinnitetään huomiota Tsypkinin hämmästyttävään kykyyn nähdä ja vangita tekstiinsä elämää niin että se näyttää piirtyvän terävästi ja mieleenpainuvasti kuin itsellään Dostojevskilla. Romaanissa ei niinkään esiinny kirjailija Dostojevski kuin persoonallisuus Dostojevski, Anna Grigorjevnan elämään kuuluva toiminnallinen henkilö. Dostojevski ostaa rypäleitä, hatun Anna Grigorjevnalle jne. 
  8. Tsypkinin mestarillisen taidon arvioimiseksi Ustinov ottaa 'voileipäsitaatin' Anna Grigorjevnan päiväkirjasta ja vastaavan kohdan tästä Tsypkinin teoksesta. Tsypkin laittaa asian selvästikin luettavampaan muotoon ja vain vähän yli puoleen pituuteen jättämättä mitään oleellista pois. Tsypkin pystyy myös painotuksillaan luomaan tilanteeseen melkein henkeäsalpaavan jännityksen. Ehtiikö Fedja junaan? Jääkö Anna ilman lippua yksin junaan? 
  9. Yhdeksänkohtaisessa artikkelissa viimeisenä kiinnitetään vihdoin huomiota romaanin erikoiseen ilmiasuun, siihen kuinka lauseet jatkuvat sivukaupalla ja teksti kuitenkin on varsin helposti luettavaa. Mainitaan tämän esitystavan muita käyttäjiä, kuten José Saramago, H-L Borges, Salman Rushdie, Samuel Beckett. Lopuksi todetaan että matka Pietarin kesästä Leningradin talven on osoittautunut matkareitiksi kuolemattomuuteen. Patologin, Tsypkinin kysymyksessä ollen tämä on lähes hirtehishuumoria. Mies, joka on niin paljon tekemisissä kuoleman kanssa vetää lukijansa matkalle kuolemattomuuteen ja toivottaa hänelle hyvästiksi hyvää matkaa.


 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20041027 (20041027) o  o AJK kotisivu o Tsypkin