Aluksi miehelle näyttää käyneen tosi hyvin. Äsken
hän marssi kohti rintamaa ja mahdollista kuolemaa. Nyt häntä
kuljetetaan poispäin todennäköisestä tuhosta. Viis
siitä, että häntä pidetään venäläisenä
sotavankina. Saksankielen taidon takia hän jopa ylenee Venäjän
juutalaiseksi ja saa jonkinlaisen nokkamiehen aseman eri kansallisuuksia
vilisevässä vankilaumassa. Pian tilanne muuttuu taas hengenvaaralliseksi.
Kenraalin kynsissä
Yleensä tässä kirjassa kaikki on tapahtunut kovin hitaasti.
Kesti kauan, ennen kuin Švejk saatiin asepalvelukseen. Matka rintamalle
on kestänyt ikuisuuden eikä olisi vielä läheskään
päättynyt. Ruokaakin on aina saatu odottaa. Nyt onkin virkistävää
havaita, että jotain alkaa tapahtua nopeutetun kaavan mukaan. Kyse
on Švejkin pikateloituksesta. Hirttotuomioihin erikoistunut kenraali käsittelee
sotilastamme vihollisen puolelle loikanneena petturina, joka on muka Kiovassa
saanut aivopesun tsaarin puolesta taisteluun. Edessä näyttää
olevan pikaoikeudenkäynti ja varhaistettu hengellinen lohdutus.
Silmäys Švejkin sielunelämään
Kunnon sotamiehellämme on varsin erikoinen käyttöjärjestelmä.
Ajoittain hän on pystynyt nopeisiin ratkaisuihin ja määrätietoiseen
toimintaan. Nyt hän vaikuttaa täysin flegmaattiselta kuin uskoen
kaiken ennalta säädetyksi. Järkevästi toimien hän
kyllä saisi karistetuksi yltään epäilyn siirtymisestä
venäläisten puolelle. Saattaa olla niinkin, että pitkäaikaisen
kokemuksensa nojalla hän tietää Itävallan armeijan
aina epäonnistuvan toimenpiteissään. Häntä rauhoittaa
aavistus tulevan hirttotapahtuman mönkäänmenosta. Tässä
hän opettaa meille kuinka fatalismia käytetään mielialalääkkeenä.
|
o AJK kotisivu o Shvejk