|
Švejk on tehnyt voitavansa saattaakseen komppanian lähtövalmiuteen Joukko-osaston muu henkilökunta ei näytä saavan mitään aikaan. Upseerien aika menee kuunnellessa pataljoonan komentajan tyhjänpäiväistä jutustelua käskynjaolla. Aliupseerit tappavat aikaansa juopotellen. Yliluutnantin sotilaspalvelija mässäilee isäntänsä herkuilla ja näkee painajaisunia makkaroiden epäonnisesta kohtalosta. Pystyykö tämä surkea osasto edes hankkiutumaan venäläisten tykinruuaksi?
Lukaš, Vanek ja Švejk, pyhä kolmiyhteys.
Kauankohan täydennyskomppania on ollut koossa? Kuitenkin se ja toimistovääpeli ovat edes hieman vanhempaa alkuperää kuin Lukaš ja Švejk. Viimemainituthan ovat jo vanhoja tuttuja, ja tässä uudessa ympäristössä vastaleivotussa lähetissä vilahtaa pieni kiintymys yliluutnanttiin. Lukašin ja Vanekin suhde on ainakin toistaiseksi varsin virallinen. Toimistovääpeli vajoaa vähitellen lähes tasa-arvoisuuden tilaan suhteessaan Švejkiin. Lähes ainoana selvänä komppanian toimihenkilönä tämä toimelias lähetti jättää suulaudessa jälkeensä hitaanvetelän ja pöhnäisen vääpelin.
Salakielinen kuljetusreitti
Švejk on pesunkestävä tsekki, mutta yllättävän hyvin hän pystyy kirjoittamaan saksankieliset viestit puhelimesta, jonka kuuluvuus ei varmaan yllä nykyisen elektroniikan tasolle. Tämäkin panee ajattelemaan, että mies on itseään säätelevä hölmö, jonka sopivanasteinen idiotia tekee elämän mukavaksi ja säästää hänet rankimmilta sotilastempuilta. Paperille tallentuu salasanomalta näyttävä lause, jonka tosin Vanek neuvoo heittämään roskikseen. Ehkä se on kuitenkin Lukašin koodiston ohjeilla avaama viesti, joka paljastaa matkareitin Unkarin halki Galitsiaan. Vielä on muutama elonpäivä jäljellä.
|
o AJK kotisivu
o Shvejk