|
Jo tähän mennessä näyttää Švejkin vallitseva luonteenpiirre olevan tyytyväisyys vallitseviin oloihin ja sopeutuminen kaikkeen mahdolliseen. Mies istuisi ihastuneena vaikkapa muurahaispesässä. Pidätystilanteessa kohtalotoverit ja viranomaiset saattavat olla ärtyneitä tästä asenteesta, mutta tavanomaisissa elämäntilanteissa positiivisella luonteella voisi olla kannustava vaikutus. Muistan Helsingin satamasta kaksi pomoa. Toisen suusta tuli jatkuvasti toteamus "kyllä pojat menee hyvin tämä urakka, oikein ihmeellisen hyvin". Toisen lastausjengiin joutumista pelättiin, mies murahteli kirouksia ja kähisi moitteita koko ajan .Ei liene sattumaa, että viimemainitun porukassa tili jäi usein takuupalkalle.
Švejk siirtyy luukulta toiselle
Sankarimme kiertokulku jää hieman hämäräksi. Ensin poliisikamarille, sitten oikeuslääkärien käsittelyyn, sen jälkeen hullujenhuoneelle, sieltä poliisiasemalle. Mitä eroa on poliisikamarilla ja poliisiasemalla?
Oikeuslääkäreiden tehtävä on ehkä erotella huijarit tosi hulluista. Hulluuden määritelmä on tosi ongelmallinen. Tavanomaisesta poikkeavuus? Järjetön toimintatapa? Nykyisin mielentilatutkimuksissa jouduttaneen pohtimaan tätä ongelmaa. Tuntuu kyllä ylivoimaisen vaikealta hahmottaa kuukausia sitten tapahtuneissa rikoksissa tekijän mahdollista senhetkistä täyttä ymmärrystä.
Missä naiset?
Švejkillä on tapana esittää tarinoita menneisyydestään, useinkin asevelvollisuusajaltaan. Näiden valossa näyttää siltä, että naisilla ei ole juurikaan sijaa miehen ajatusmaailmassa. Vuokraemäntä on esiintynyt aivan elävänäkin kirjassa, mutta tulevaisuus ei lupaa juuri mitään tältä alalta. Ehkä sotasairaalan hoitajattaria, lottien vastineita ei varmaan tuohon aikaan ollut. Rivoudetkin saataneen unohtaa, jos niitä nyt joku kaipaisi.
|
o AJK kotisivu
o Shvejk