27 Luutnantti Dub ei saa Švejkiä satimeen
Luutnantti Dub hölmöileeSodan arkipäivää: ruokahuolto ei pelaa muun muassa siitä syystä, että komppanian kenttäkeittiö oli unohtunut jollekin asemalle keittiömiesten jouduttua putkaan. Ja: asemalla husaarit pahoinpitelevät juutalaisia siviilejä ratsumestarin hymyillessä hyväntahtoisesti lähistöllä. Luutnantti Dub kunnostautuu jälleen tyhmyydessä väittäessään rintamalta pois kuljetettavaa tuhoutunutta sotakalustoa viholliselta vallatuksi, vaikka jokainen näkee, että laitteet ovat omia. Švejk ärsyttää Dubia selittämällä, että itävaltalaisella tekstillä varustetut tykit ovat ensin joutuneet venäläisille ja ne on vallattu takaisin. "Sellainen sotasaalis on paljon arvokkaampaa…", hän filosofoi.
Yliluutnantti Lukas naurahtaaYliluutnantti Lukas on selvästi jo tottunut lähettiinsä. Hän suostuu kuuntelemaan tämän päättömiä juttuja ja jopa naurahtaa Švejkin tarinassa esiintyvän henkilön luonnehdintaa, erityisesti sanaa "sinnepäin": "Eräs eversti, Fiedler von Bumerang tai sinnepäin". Lukas toteaa huvittuneena, että hän on tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, ettei Švejkillä ole mitään kunnioitusta ylempiään kohtaan (eivät nämä sitä tosin käyttäytymisensä johdosta ansaitsisikaan). Kuuliainen Švejk noudattaa Lukasin toivetta ja alkaa puhua eversti Fiedleristä pelkkää hyvää (palturia): tämä oli oikea enkeli sotamiehiä kohtaan, kustansi heille omilla rahoillaan olutta, jne.
Ilmastonvaihdos aiheuttaa huonovointisuuttaMatka jatkuu ja saavutaan uudelle asemalle. Taistelun jälkiä on näkyvissä yhä enemmän. Unkarin venäläisiä siviilejä, pappia, opettajaa ja talonpoikaa pahoinpidellään. Luutnantti Dub hyväksyy pahoinpitelyn - se on vain oikeutettua kostoa arkkiherttuan ja tämän puolison murhasta. Yliluutnantti Lukasia alkaa kaikki tämä tympiä ja hän haluaisi juoda itsensä humalaan. Hän antaa hankintatehtävän Švejkille todeten olevansa huonovointinen. Švejk uskoo vaivan johtuvan ilmastonvaihdoksesta ja todistaa asian esimerkillä: eräs puutarhuri lähti kotoaan ja kolusi lukuisan joukon kapakoita joutuen yhä kauemmaksi kotoaan. Lopulta ilmastonvaihdos alkoi vaikuttaa ja hän heittäytyi kotimaan kaipuussaan maahan sekä huusi, ettei mene enää edemmäksi. M.o.t.
Švejk ei halua oppia tuntemaan Dubin huonompaa minääŠvejk on oikea mies hankkimaan pimeän pullon - omasta mielestäänkin hän on kauhean ihastunut kiellettyihin asioihin, josta Lukasin maininnan mukaan on nyt kysymys. Luutnantti Dub huomaa Švejkin asemalla ja utelee tapansa mukaan tunteeko tämä hänet. Švejk yllättää Dub-ääliön perusteellisesti vastaamalla tuntevansa, mutta ei haluavansa oppia tuntemaan tämän huonompaa minää, joka panisi häntä ulvomaan!
Švejkille konjakkia, Dubille lantavettäKostonhimoinen Dub lähtee seuraamaan Švejkiä ja yllättää tämän pullo taskussa. Švejk selittää, että pullo, jossa lukee Cognac sisältää ruskeaa kaivovettä. Pirullinen Dub pakottaa miehen todistamaan väitteensä juomalla pullon tyhjäksi arvellen, että tämä ei pysty siihen. Sen Švejk kuitenkin tekee ja heittää tyhjän pullon lammikkoon. "Ilmoitan nöyrimmästi, herra luutnantti, että tuo vesi maistui todella raudalta." Švejkin uskomaton tuuri jatkuu: hän pystyy löytämään kaivon, jossa on todella ruskeaa, rautapitoista vettä. Dub haluaa maistaa sitä ja tulee hämmennyksissään juoneeksi kokonaisen lasillisen hevosen virtsan ja lannan makuista vettä. Švejk ehtii vielä raportoimaan tapauksen Lukasille, ennen kuin vetäytyy vaununsa penkille sammumaan.
Ennakoivaa historiaaPataljoonan historioitsija Marek on jo aloittanut työnsä. Hän kirjoittaa etukäteen pataljoonan suurista voitoista, mikä onkin kätevää, sillä taistelutilanteessa siihen tuskin olisi aikaa. Hän kertoo kirjanneensa toimistovääpelin, puhelinmiehen ja Balounin kohtalot: heidän kaatumisensa ajankohdan ja paikan sekä kuolintavan. Varsin makaaberia ajankulua. Yksinkertainen Baloun uskoo tämän skenaarion toteutuvan.
Helppo vastustajaLuutnantti Dubin hölmöilyt jatkuvat: hän yrittää ylläpitää kuria ratapihalla huonolla menestyksellä. Unkarilaissotilas ei piittaa hänen puheistaan. Švejkin käräyttämisessä Dub on aina säkeistön jäljessä. Hän käy esikuntavaunussa, mutta ei saa Švejkiä hereille ja jättää asian silleen. Palattuaan uudelleen tämän henkeä haistamaan hän saa vain todeta, että se tuoksahtaa viinalta aivan laillisesti: miehistölle on juuri jaettu rommia kahvin kanssa! Lisäriesana Dubilla on muiden upseerien yhä ilmeisemmäksi käyvä ylenkatse. Tämän lukujakson voittaja on Švejk: hänen suvereenisuutensa vahvistuu - tosin hänen vastustajanaan on vain armoton tyhmyri Dub.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20060306 (20060306)
o 
o AJK kotisivu
o Shvejk